3. Tuloerojen muutos kansainvälisesti vertaillen

Seuraavassa verrataan tuloerojen muutosta Euroopassa ja OECD-maissa. Tuloerojen muutoksesta voi saada erilaisen kuvan eri kansainvälisistä tietolähteistä. Tärkeä tietolähde on Eurostatin ( EU-SILC ) lisäksi OECD , joka kerää tiedot parhaista kansallisista tietolähteistä ja ylläpitää pitkiä aikasarjoja. Suomen tiedot molemmissa perustuvat Tilastokeskuksen tulonjakotilastoon ja antavat ajallisesti yhtenäisen kuvan, vaikka käsite-erojen vuoksi myös Suomen tietojen tasot näissä kansainvälisissä lähteissä poikkeavat. Esimerkiksi OECD käyttää kulutusyksikköasteikkona henkilöluvun neliöjuurta, kun taas Eurostat käyttää muunnettua OECD-asteikkoa. Muissa maissa Eurostatin ja OECD:n tiedot tulonjaon kehityksestä voivat poiketa, sillä tietolähteet eivät ole aina samoja (mm. muut Pohjoismaat).

Kuvio 6 kuvaa tuloerojen muutosta vuodesta 2007 vuoteen 2011 Eurostatin tilastotietojen perusteella. Suomessa tuloerojen muutokset tällä ajanjaksolla olivat vähäisiä myös muihin Euroopan maihin verraten. Tuloerot kasvoivat Eurostatin tietojen mukaan eniten Espanjassa. Myös Tanskassa tuloerot näyttävät kasvaneen, mutta sen tiedot eivät ole kuitenkaan täysin vertailukelpoisia menetelmämuutoksen vuoksi. Jos se huomioidaan, lienee Gini-kerroin Tanskassa kasvanut arviolta noin puolitoista prosenttiyksikköä (kuviossa 3 prosenttiyksikköä). Muista Pohjoismaista Islannissa ja Norjassa tuloerot selvästi kaventuivat, kun taas Ruotsissa ne jonkin verran kasvoivat Eurostatin tietojen mukaan.

Kuvio 6. Tuloerojen muutos Euroopan maissa 2007–2011, Gini-kertoimen muutos, %-yksikköä

Kuvio 6. Tuloerojen muutos Euroopan maissa 2007–2011, Gini-kertoimen muutos, %-yksikköä
Lähde: Eurostat, EU:n tulo- ja elinolotilasto (EU-SILC). Ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot (pl. myyntivoitot) henkilöiden kesken. Irlannin tiedot puuttuvat, Itävallan tiedot eivät vertailukelpoisia. Iso-Britannia 2008–2012.

Yhtenäistä suhteellisten tuloerojen kehitystä esimerkiksi kriisimaissa on Gini-kertoimista vaikea havaita: Islannissa ja Portugalissa tuloerot ovat kaventuneet, mutta Espanjassa selvästi kasvaneet. Muutokset tulotasoissa ovat kuitenkin suuria ja poikkeavat tulojakauman eri kohdassa. Tämä näkyy kuviossa 7, jossa tarkastellaan reaalista tulokehitystä pieni-, keski- ja suurituloisilla Suomessa ja muutamassa muussa Euroopan maassa. Suomessa tulokehitys on tällä ajanjaksolla ollut verraten tasaista ja positiivista. Sen sijaan esimerkiksi Portugalissa reaalinen tulotaso on alentunut huomattavasti kaikilla, mutta hyvätuloisilla muita enemmän. Tämän vuoksi on myös Gini-kerroin pienentynyt. Samoin on käynyt Islannissa. Espanjassa taas pienituloiset ovat menettäneet tuloja selvästi enemmän kuin keski- ja hyvätuloiset, mikä näkyy Gini-kertoimen eli suhteellisten tuloerojen kasvuna.

Kuvio 7. Reaalinen tulotason muutos pieni-, keski- ja suurituloisilla vuodesta 2007 vuoteen 2011 eräissä Euroopan maissa, %

Kuvio 7. Reaalinen tulotason muutos pieni-, keski- ja suurituloisilla vuodesta 2007 vuoteen 2011 eräissä Euroopan maissa, %
Lähde: Eurostat, EU:n tulo- ja elinolotilasto ((EU-SILC 2012, tulojen viitevuosi 2011). Ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot (pl. myyntivoitot) henkilöiden kesken. Tulot on deflatoitu yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä. Tulonjakotilaston tietokantataulukoiden tiedot on deflatoitu elinkustannusindeksillä, jonka vuoksi niistä lasketut muutosluvut poikkeavat kuviosta 7.

Suomessa tuloerojen kasvu 1990-luvulla oli kansainvälisesti verraten nopeaa. Tämä ilmenee kuviosta 8, joka kuvaa tuloerojen muutosta 1990-luvun puoliväliin verrattuna OECD:n tietokannan tietojen perusteella. OECD-maista vain Ruotsissa Gini-kertoimen muutos on ollut suurempaa tällä ajanjaksolla. Ruotsissa tuloerot ( pl. myyntivoito t) ovat kasvaneet myös 2000-luvulla. Eurostatin vertailukelpoiset tiedot eivät ulotu viime vuosituhannelle. Kuviosta ei ilmene tuloerojen taso: OECD:n mukaan tuloerot ovat kaventumisesta huolimatta huomattavasti muita OECD-maita suuremmat Turkissa ja Meksikossa, joissa Gini-kerroin on yli 40. Yhdysvaltojen Gini-kerroin oli 38 vuonna 2010, kun se OECD-käsitteen mukaan oli Suomessa 26,4.

Kuvio 8. Tuloerojen muutos eräissä OECD-maissa 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2010. Gini-kertoimen muutos, %-yksikköä

Kuvio 8. Tuloerojen muutos eräissä OECD-maissa 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2010. Gini-kertoimen muutos, %-yksikköä
Lähde: OECD, tiedot poimittu toukokuun alussa 2014. Suomen tiedot tulonjakotilaston perusaineistosta. Kulutusyksikköasteikko: henkilöluvun neliöjuuri. Tiedot 1995–2010, paitsi Luxemburg, Tsekki ja Ranska 1996–2010, Kreikka 1994–2010, Japani, Unkari ja Uusi-Seelanti 1995–2009, Iso-Britannia ja Meksiko1994–2010, Turkki 1994–2009.

Lähde: Tulonjakotilasto 2012, Tilastokeskus

Lisätietoja: Veli-Matti Törmälehto 09 1734 3680 (9.6.2014 => 029 551 3680)

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 27.5.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. tulot, asuminen ja asumismenot 2012, 3. Tuloerojen muutos kansainvälisesti vertaillen . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.4.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2012/04/tjt_2012_04_2014-05-27_kat_003_fi.html