1 Pienituloisuuden kehitys Suomessa 1987–2014

Pienituloisia oli 674 000 vuonna 2014

Pienituloisia henkilöitä oli 674 000 vuonna 2014. Pienituloisten määrä alkoi kasvaa 1990-luvun alkupuolella ja oli korkeimmillaan 728 000 vuosina 2008 ja 2010. Trendinomainen kasvu on kuitenkin pysähtynyt, ja vuoden 2010 jälkeen pienituloisten määrä on ollut keskimäärin hieman alle 700 000 vuodessa. Pienituloisuusaste eli pienituloisen väestön osuus koko väestöstä oli 12,5 prosenttia vuonna 2014. Edellisenä vuonna se oli 12,8 prosenttia ja vuonna 2008, jolloin se oli korkeimmillaan vuoden 1989 jälkeen, se oli 13,9 prosenttia. (Kuvio 1.)

Pienituloisuuden raja oli yhden hengen kotitalouksissa 14 300 euroa kulutusyksikköä kohden vuonna 2014. Toisin sanoen yhden hengen taloudessa asuva on pienituloinen, jos hänen nettotulonsa ovat alle 1 190 euroa kuukaudessa. Edellisen vuoden pienituloisuusraja oli reaalisesti 110 euroa (noin 9 euroa kuukaudessa) korkeampi. Muille kuin yhden hengen kotitalouksille pienituloisuusraja saadaan kertomalla yhden hengen pienituloisuusraja kotitalouden kulutusyksikköluvulla (ks. käsitteet ja määritelmät ). Esimerkiksi kahden aikuisen ja kahden lapsen talouden euromääräinen pienituloisuusraja on 2,1-kertainen yhden hengen talouteen verrattuna.

Kuvio 1. Pienituloisuusasteet eri pienituloisuusrajoilla vuosina 1987–2014*

Kuvio 1. Pienituloisuusasteet eri pienituloisuusrajoilla vuosina 1987–2014*
* Vuoden 2014 tiedot ovat ennakollisia.

Pienituloisuustietoja väestöryhmittäin on julkaistu tulonjakotilaston tietokantataulukoissa .

Pienituloisuusaste on yleisesti käytössä oleva indikaattori, joka kuvaa suhteellisia tuloeroja mediaanitulon alapuolelle jäävässä väestössä. Pienituloisuus määritellään kotitalouden tulojen perusteella suhteessa keskivertokotitalouden tuloihin. Kotitalous on pienituloinen, mikäli sen käytettävissä olevat rahatulot jäävät pienemmiksi kuin 60 prosenttia mediaanitulosta eli keskituloisen kotitalouden käytettävissä olevista rahatuloista. Laskennassa käytetään kotitalouden niin sanottua ekvivalenttituloa, joka on kotitalouden kaikkien jäsenten yhteenlaskettujen nettotulojen summa 1) jaettuna kotitalouden kulutusyksiköillä 2) .

Väestöstä 5,3 prosenttia saa alle puolet keskitulosta

60 prosentin pienituloisuusraja on käytössä eurooppalaisissa vertailuissa, ja muun muassa Euroopan unionin tilastovirasto Eurostat julkaisee tietoja tämän rajan pohjalta. Muissa kansainvälisissä vertailuissa ja suosituksissa käytetään usein myös 50 prosentin rajaa, toisin sanoen pienituloisiksi katsotaan ne henkilöt, jotka asuvat kotitaloudessa, jonka tulot kulutusyksikköä kohden ovat alle puolet kansallisesta mediaanitulosta.

288 000 henkilöä eli 5,3 prosenttia kotitalousväestöstä asui vuonna 2014 kotitaloudessa, jonka tulot olivat alle puolet kansallisesta keskitulosta. 126 000 henkilöä eli 2,4 prosenttia kotitalousväestöstä asui taloudessa, jonka tulot olivat alle 40 prosenttia koko maan keskitulosta. 40 prosentin rajalla pienituloisiksi määrittyvien osuus väestöstä on pysynyt melko vakaana vuoden 2005 jälkeen. 50 prosentin rajalla pienituloisten osuudessa on ollut enemmän vuosittaista vaihtelua, mutta vajaan kymmenen vuoden keskiarvo on kuitenkin alle 6 prosenttia. (Kuvio 1.)

Pienituloisten tulojen etäisyys pienituloisuusrajasta 13,4 prosenttia vuonna 2014

Pienituloisuusrajan alle jäävien tilannetta voidaan tarkastella pienituloisten mediaanitulojen ja pienituloisuusrajan välisen etäisyyden avulla. Se osoittaa, kuinka paljon keskimäärin pienituloiselta väestöltä puuttuu tuloja, jotka nostaisivat heidät juuri pienituloisuusrajalle.

Vuonna 2014 pienituloisten mediaanitulon etäisyys pienituloisuusrajasta kaventui toista vuotta peräkkäin ja oli 13,4 prosenttia (1 910 euroa vuodessa eli 160 euroa kuukaudessa kulutusyksikköä kohden). Etäisyys oli pienempi kuin kertaakaan 2000-luvulla, jolloin se on vaihdellut 13,4 ja 15,8 välillä (kuvio 2). Pienituloisten tulojen keskimääräinen etäisyys voi muuttua pienituloisuusrajan, pienituloisten määrän ja heidän tulojensa muutoksen takia. Vuonna 2014 etäisyys kaventui pienituloisuusrajan laskun ja pienituloisten mediaanitulon ennallaan pysymisen seurauksena.

Kuvio 2. Pienituloiseen väestöön kuuluvien mediaanitulon suhteellinen etäisyys pienituloisuusrajasta vuosina 1987–2014*, %

Kuvio 2. Pienituloiseen väestöön kuuluvien mediaanitulon suhteellinen etäisyys pienituloisuusrajasta vuosina 1987–2014*, %
* Vuoden 2014 tiedot ovat ennakollisia.

Koetut toimeentulo-ongelmat vähentyneet

Tuloihin pohjautuvan mittauksen lisäksi toimeentuloa voidaan kuvata kysymällä kotitalouksilta suoraan, miten hyvin ne tulevat toimeen nykyisillä tuloillaan. Tulonjakotilastossa tätä koettua toimeentuloa on selvitetty vuodesta 2003 lähtien kysymällä haastattelussa kotitalouksilta: “Kun kotitaloutenne kaikki tulot otetaan huomioon, saatteko tavanomaiset menonne niillä katetuksi suurin vaikeuksin, vaikeuksin, pienin vaikeuksin, melko helposti, helposti vai hyvin helposti?”

Kotitalouksien arviot toimeentulostaan ovat hitaasti muuttuneet parempaan suuntaan: vuonna 2003 noin 10 prosenttia kotitalouksista arvioi tulojensa riittävän vaikeuksin tai suurin vaikeuksin, vuonna 2014 osuus oli 7,7 prosenttia (kuvio 3). Vaikeuksia kokevien kotitalouksien osuus väheni hieman myös vuoteen 2013 verrattuna. Vastaavana aikana helposti tai hyvin helposti -vastausten osuus kasvoi 32 prosentista 38 prosenttiin. Toimeentulovaikeuksia kokevissa kotitalouksissa asui 7,4 prosenttia väestöstä vuonna 2014.

Kuvio 3. Vaikeuksia tai suuria vaikeuksia toimeentulossaan kokeneiden kotitalouksien ja niiden jäsenten osuus kaikista kotitalouksista ja henkilöistä vuosina 2003–2014*

Kuvio 3. Vaikeuksia tai suuria vaikeuksia toimeentulossaan kokeneiden kotitalouksien ja niiden jäsenten osuus kaikista kotitalouksista ja henkilöistä vuosina 2003–2014*
* Vuoden 2014 tiedot ovat ennakollisia.
1) Kotitalouden jäsenten saamat palkka-, yrittäjä-, omaisuustulot sekä saadut tulonsiirrot, joista vähennetään maksetut verot ja veroluonteiset maksut.
2) Kulutusyksiköt perustuvat niin kutsuttuun OECD:n modifioituun skaalaan. Kotitalouden yksi aikuinen on yksi kulutusyksikkö. Muut kotitalouden 14 vuotta täyttäneet henkilöt ovat kukin 0,5 kulutusyksikköä ja 0–13-vuotiaat lapset ovat kukin 0,3 kulutusyksikköä. Yhden aikuisen kotitalous on yksi kulutusyksikkö, kun taas kotitalous, johon kuuluu esimerkiksi puolisot ja yksi alle 14-vuotias lapsi, ovat yhteensä 1,8 kulutusyksikköä.

Lähde: Tulonjakotilasto 2014, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 21.12.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. Pienituloisuus 2014, 1 Pienituloisuuden kehitys Suomessa 1987–2014 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.10.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2014/01/tjt_2014_01_2015-12-21_kat_001_fi.html