1 Eläkeläiskotitalouksien määrän kasvu on kiihtynyt viime vuosina

Suomessa oli vuonna 2017 noin 2,7 miljoonaa kotitaloutta, mikä on 1,3 miljoonaa kotitaloutta enemmän kuin 1960-luvun puolivälissä (ks. liitetaulukko 1). Kotitalouksien lukumäärä on lähes kaksinkertaistunut puolessa vuosisadassa, kun kotitalousväestö on kasvanut samaan aikaan alle 20 prosenttia. Kotitalouksien ja kotitalousväestön määrien erilainen kehitys selittyy kotitalouksien keskikoon pienenemisellä; kun kotitalouksien keskikoko oli 1960-luvun puolivälissä 3,4 henkilöä, on se nykyisin enää 2 henkilöä.

Palkansaajakotitalouksia oli vuonna 2017 vajaa 1,3 miljoonaa, mikä on jo selvästi alle puolet kaikista kotitalouksista. 1980-luvun lopulla tämä osuus oli 60 prosentin luokkaa. Kuviosta 1 voi hyvin havaita sen, että palkansaajatalouksista työntekijäkotitalouksien lukumäärät ovat vaihdelleet taloussuhdanteiden mukaan; noususuhdanteissa niiden määrä on lisääntynyt ja vastaavasti taantumissa vähentynyt.

Viimeisin käänne työntekijäkotitalouksien määrän kehityksessä tapahtui muutama vuosi sitten, kun maan talous alkoi elpymään pitkään jatkuneesta taantumasta, minkä seurauksena työntekijäkotitalouksien määrä kääntyi kasvuun vuonna 2016.

Kuvio 1. Kotitalouksien lukumäärät viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 1987–2017

Kuvio 1. Kotitalouksien lukumäärät viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 1987–2017

Muiden palkansaajakotitalouksien lukumääriin suhdannevaihteluilla ei ole juurikaan ollut vaikutuksia. Alempien toimihenkilökotitalouksien lukumäärät ovat pysytelleet käytännössä samalla tasolla suhdanteista riippumatta koko tarkasteluperiodin ajan. Ylempien toimihenkilötalouksien lukumäärät ovat kasvaneet tasaista tahtia 1980-luvun lopulta aina 2010-luvun vaihteeseen saakka, jonka jälkeen lukumäärä on ollut hienoisessa laskussa.

Kansantalouden suhdannevaihtelut heijastuvat luonnollisesti myös työttömien kotitalouksien lukumääriin. Jos kotitalouden viitehenkilö on tilastovuoden aikana ollut työttömänä vähintään kuusi kuukautta, luokitellaan kotitalous tulonjakotilastossa työttömäksi. Työttömien kotitalouksien lukumäärät ovat kasvaneet taantumien aikana, mikä luonnollisesti johtuu taantumille tyypillisestä työttömyyden lisääntymisestä. Vastaavasti noususuhdanteissa työttömien kotitalouksien lukumäärät ovat vähentyneet. Tämän voi havaita hyvin kuviosta 1; työttömien kotitalouksien määrät ovat kasvaneet selvästi sekä 1990-luvun alun lyhytkestoisessa taantumassa että myös 2010-luvun pitkäkestoisemman taantuman aikana.

Työttömien kotitalouksien lukumäärä oli korkeimmillaan 2010-luvun taantuman aikana vuonna 2015, jolloin niitä oli 177 000. Ennen taantumaa työttömien kotitalouksien lukumäärä oli alimmillaan vuonna 2007, jolloin niitä oli 107 000. Taloustilanteen hieman parantuessa viime vuosina on työttömien kotitalouksien lukumäärä kääntynyt lievään laskuun; vuonna 2017 työttömien kotitalouksia oli 10 000 kotitaloutta vähemmän kuin pari vuotta aikaisemmin.

Tulonjakotilaston historian aikana työttömien kotitalouksia on ollut eniten 1990-luvun alkupuoliskolla, jolloin nopeasti edenneessä taantumassa työttömien kotitalouksien määrä kohosi muutamassa vuodessa 220 000 kotitalouteen (1994). Määrä kohosi historiallisen suureksi lyhyessä ajassa, sillä vielä muutama vuosi aikaisemmin 1980-luvun lopulla työttömien kotitalouksia oli alle 20 000.

Väestön ikärakenteissa viime vuosien aikana tapahtuneet muutokset, kuten suurten ikäluokkien eläköityminen, ilmenevät hyvin eläkeläiskotitalouksien lukumäärissä. Eläkeläiskotitalouksia on nykyisin jo 920 000, kun vuonna 1987 niitä oli 400 000 kotitaloutta vähemmän. Nykyisin jo joka kolmas kotitalous on eläkeläiskotitalous, kun vastaava osuus oli 1980-luvun lopulla 25 prosenttia.

Eläkeläiskotitalouksiin verrattuna päinvastainen rakennekehitys on nähtävissä maatalousyrittäjätalouksien lukumäärissä. Nykyisin maatalousyrittäjätalouksia on jäljellä enää vajaat 30 000, kun 1980-luvulla niiden määrä oli nelinkertainen. Suurta muutosta selittävät maataloudessa viime vuosikymmenten aikana tapahtuneet rakennemuutokset, kuten pienten tilojen häviäminen ja keskimääräisen tilakoon nopea kasvaminen.

Kotitalouksien keskikoko on nykyisin kaksi henkilöä, kun se 1960-luvun puolivälissä oli puolitoista henkilöä enemmän. Palkansaajatalouksissa keskikoko on nykyisin 2,5 henkilöä, mikä on lähes sama kuin 1980-luvulla.

Yrittäjäkotitaloudet ovat kooltaan muita kotitalouksia hieman suurempia. Maatalousyrittäjätalouksien keskikoko on nykyisin kolme henkilöä, kun se 1980-luvun lopulla oli pari kymmenystä enemmän. Muissa yrittäjätalouksissa kotitalouden keskikoon muutokset ovat olleet maatalousyrittäjätalouksiin nähden selvästi suurempia, sillä nykyisin muiden yrittäjätalouksien keskikoko on 2,6 henkilöä, kun se 1980-luvun lopulla oli kolme henkilöä.

Eläkeläiskotitalouksissa kotitalouden keskikoko on pysytellyt koko tarkasteluperiodin ajan samana noin puolessatoista henkilössä.


Lähde: Tulonjakotilasto 2017, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen 029 551 2610

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 08.03.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. pienituloisuus 2017, 1 Eläkeläiskotitalouksien määrän kasvu on kiihtynyt viime vuosina . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.4.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2017/02/tjt_2017_02_2019-03-08_kat_001_fi.html