Palkansaajien työpaikkatapaturmat

Palkansaajien työpaikkatapaturmien määrä väheni

Palkansaajille sattuneiden työpaikkatapaturmien määrä yhteensä oli vuonna 2016 edellistä vuotta pienempi ja vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneita työpaikkatapaturmia sattui palkansaajille 35 233, mikä oli  noin 800 tapaturmaa vähemmän kuin vuonna 2015. Maatalousyrittäjien ja yrittäjien vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneet työpaikkatapaturmat vähentyivät edellisestä vuodesta noin 200:lla (kuvio 1). On kuitenkin huomioitava, että vakuutus työtapaturman varalta on yrittäjälle vapaaehtoinen, joten työpaikkatapaturmien määrään vaikuttaa vakuuttamisen suosio yrittäjien keskuudessa. Arviolta noin 40 prosentilla yrittäjistä on työtapaturmavakuutus.

Kuvio 1. Työpaikkatapaturmien lukumäärä ammattiaseman mukaan vuosina 2000–2016, vähintään 4 päivän työkyvyttömyys

Kuvio 1. Työpaikkatapaturmien lukumäärä ammattiaseman mukaan vuosina 2000–2016, vähintään 4 päivän työkyvyttömyys

Työtapaturmat ovat edelleen miesten ongelma: noin seitsemän kymmenestä (65,3 %) työpaikalla sattuneesta työtapaturmasta sattuu miehelle.

Taulukko 1. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja iän mukaan 2016

   Ikä    Yhteensä  Miehet       Naiset      
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 35 233 100 23 015 100 12 218 100
15–24 4 287 12,2 2 820 12,3 1 467 12,0
25–34 8 062 22,9 5 747 25,0 2 315 18,9
35–44 7 230 20,5 4 935 21,4 2 295 18,8
45–54 8 689 24,7 5 449 23,7 3 240 26,5
55–64 6 555 18,6 3 790 16,5 2 765 22,6
Muut 410 1,2 274 1,2 136 1,1

Palkansaajien työpaikkatapaturmien sattumisolosuhteita ja -tapaa kuvaavat ESAW -muuttujat

Vuonna 2003 Suomessa otettiin käyttöön uusittu työtapaturmailmoituslomake, jolla kerättiin ensimmäisen kerran Euroopan työtapaturmatilaston (ESAW) mukaisia työtapaturman sattumisolosuhteita ja -tapaa kuvaavia tietoja. Vuoden 2018 Tilastokeskuksen työtapaturmatilastossa näitä tietoja julkaistaan nyt neljättätoista kertaa. Verrattuna edellisvuoden tilastoon muuttujien jakaumat ovat samansuuntaisia ja vaikuttavat siten varsin luotettavilta. Eurostatin hanke on kunnianhimoinen ja kerättävä tieto paikoin seikkaperäistä, joten tässä esitetyistä tiedoista saadaan kattava kuva työtapaturman sattumisen aikana vallinneista olosuhteista, syistä ja seurauksista.

Jäsenmaat ovat voineet käyttää harkintavaltaa tietojen keruun laajuudessa. Suomessa työtapaturmatiedot kerätään keskeisistä ESAW-muuttujista, joista osassa niitä tiedonkeruussa on rajoituttu pääluokkatasolle. Tiedot esitetään työtapaturman sattumisprosessin mukaisesti niin, että ensin kuvataan vallinneita olosuhteita, sitten tapahtumien kulkua ja viimeiseksi tapaturmasta aiheutuneita seurauksia. Osassa muuttujia luokkia on yhdistetty esitystavasta johtuen. Tekstiosassa esitetään pääosin sukupuolen mukaisia jakaumia ja liitetaulukko-osassa muiden taustamuuttujien kuten toimialan ja ammatin mukaisia jakaumia. Tämän lisäksi esitetään tietoja vain kansalliseen luokitukseen perustuen. Esimerkiksi työtapaturman välitöntä aiheuttajaa kuvaavan muuttujan tiedot ovat tällaisia (ks. taulukko 6). ESAW -tilastoon perustuvia tietoja koskevissa taulukoissa ja kuvioissa on mainittu niiden olevan yhteiseurooppalaisen työtapaturmatilastoluokituksen mukaisia.

Useimmat tapaturmista sattuivat henkilön liikkuessa

Aluksi esitetään tietoja työtapaturmaa edeltävistä yleisistä olosuhteista. Ensimmäinen ESAW -muuttuja kuvaa missä työtehtävässä palkansaaja työskenteli työpaikkatapaturman sattuessa. Työtehtävä ei kuitenkaan tarkoita henkilön ammattia, koska henkilön työtehtävät voivat samassa ammatissa vaihdella eri hetkinä. Lähes kolmannes (30,2 %) miesten työtapaturmista sattui tuotantoon, jalostukseen, käsittelyyn tai varastointiin liittyvissä työtehtävissä. Naisten työtapaturmista yli puolet (56,3 %) sattui julkisiin tai yksityisiin palveluihin liittyvissä tehtävissä (taulukko 2).

Taulukko 2. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja työtehtävän mukaan 2016

Työtehtävä (ESAW)      Yhteensä      Miehet      Naiset     
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 35 233 100 23 015 100 12 218 100
10 Tuotanto, jalostus, käsittely, varastointi 8 378 23,8 6 965 30,2 1 413 11,7
20 Maarakentaminen, rakentaminen, purkaminen 4 224 12,1 4 127 17,9 95 0,8
30 Maa- ja metsätalous, puutarhanhoito, kalankasvatus, eläinten hoito 1 134 3,3 625 2,6 509 4,2
40 Julkiset ja yksityiset palvelut 8 821 25,1 1 936 8,4 6 885 56,3
50 Tukitoiminnot 6 070 17,2 4 789 20,7 1 281 10,5
60 Kuljettaminen, kulkeminen, urheilu, taiteet 4 021 11,4 3 041 13,2 980 8,0
99 Muut työpaikalla suoritetut tehtävät 1 293 3,7 792 3,4 501 4,1
00 Tieto puuttuu 1 292 3,7 740 3,2 552 4,5

Työsuoritus kuvaa henkilön täsmällistä fyysistä toimintaa juuri ennen vahingoittumishetkeä, kun työtehtävä-muuttujalla kuvataan edellä työn yleistä luonnetta tapaturman sattuessa. Työsuorituksella kuvattava fyysinen toiminta voi olla tarkoituksellista tai vapaaehtoista, mutta sen ei tarvitse välttämättä olla pitkäkestoista. Tulosten mukaan (taulukko 3) lähes neljä kymmenestä tapaturmasta sattui henkilön liikkuessa. Naisten (45,1 %) työtapaturmista suurempi osa sattui liikkumisen yhteydessä kuin miehillä (33,0 %). Lähes joka viides (18,5 %) tapaturma sattui siirrettäessä taakkaa käsivoimin. Samoin lähes viidesosa (17,4 %) tapaturmista sattui erilaisia esineitä käsitellessä. Miehille sattui suhteellisesti naisiin verrattuna lähes nelinkertainen määrä työtapaturmia käsikäyttöisillä työkaluilla työskentelyn yhteydessä.

Taulukko 3. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja työsuorituksen mukaan 2016

Työsuoritus (ESAW)                Yhteensä      Miehet      Naiset     
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä

35 233


100

23 015


100


12 218
100
10 Koneen käyttäminen 1 403 4,0 1 175 5,1 228 1,9
20 Käsikäyttöisillä työkaluilla työskenteleminen 3 418 9,7 3 012 13,1 406 3,3
30 Kulkuneuvon tai siirtolavan ohjaaminen tai sellaisessa matkustaminen 924 2,6 722 3,1 202 1,7
40 Esineiden käsitteleminen 6 121 17,4 4 389 19,1 1 732 14,2
50 Taakan siirtäminen käsivoimin 6 535 18,5 4 083 17,7 2 452 20,1
60 Henkilön liikkuminen 13 107 37,2 7 597 33,0 5 510 45,1
70 Paikallaan olo työpisteessä 860 2,4 423 1,8 437 3,6
99 Muut luettelemattomat työsuoritukset 1 603 4,5 923 4,0 680 5,6
00 Tieto puuttuu 1 262 3,6 691 3,0 571 4,7

Tapaturman syy useimmiten kaatuminen, liukastuminen tai putoaminen

Seuraavassa tarkastellaan itse työtapaturmaan johtaneiden tapahtumien kulkua. Naisilla runsas kolmasosa (34,4 %) ja miehillä joka kolmas (32,0 %) työtapaturmista oli seurausta kaatumisesta, hyppäämisestä, liukastumisesta tai putoamisesta (taulukko 4). Osuudet ovat lähes samat kuin vuotta aiemmin. Tämä käy ilmi ”poikkeama” -muuttujasta, jolla kuvataan työsuorituksen aikana sattunutta, työtapaturmaan johtanutta epätavallista tapahtumaa. Jos varsinaista tapaturmaa edeltää useampia poikkeavia tapahtumia, niistä kirjataan se, joka sattui viimeiseksi. Toiseksi yleisin oli äkillinen fyysinen kuormittuminen, joka johti tapaturmaan naisilla 21,9 % ja miehillä 17,2 %.

Taulukko 4. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja tapaturmaan johtaneen poikkeaman mukaan 2016

Poikkeama (ESAW)                Yhteensä      Miehet      Naiset     
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 35 233 100 23 015 100 12 218 100
10 Sähköhäiriö, räjähdys, tulipalo 63 0,2 53 0,2 10 0,1
20 Aineen valuminen, purkautuminen, vuotaminen, höyrystyminen, pölyäminen 726 2,1 473 2,1 253 2,1
30 Aiheuttajan rikkoutuminen, putoaminen, liukuminen, törmääminen 3 296 9,4 2 377 10,3 919 7,5
40 Laitteen, työkalun, esineen, eläimen hallinnan menettäminen 3 363 9,5 2 619 11,4 744 6,1
50 Henkilön putoaminen, hyppääminen, kaatuminen, liukastuminen 11 568 32,8 7 370 32,0 4 198 34,4
60 Terävään esineeseen astuminen, takertuminen, itseensä kolhiminen, polvistuminen, istuutuminen 4 767 13,5 3 480 15,1 1 287 10,5
70 Henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen 6 628 18,8 3 952 17,2 2 676 21,9
80 Väkivalta, järkyttävä tilanne, poikkeava läsnäolo 1 214 3,4 410 1,8 804 6,6
99 Muut 1 920 5,4 1 285 5,6 635 5,2
00 Tieto puuttuu 1 688 4,8 996 4,3 692 5,7

Kolme kymmenestä (31,9 %) työtapaturman uhriksi joutuneesta vahingoittui iskeytymällä kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vasten (taulukko 5). Tähän viittaavat myös tapaturmaan johtanutta poikkeavaa tilannetta ilmaisevan muuttujan tiedot, jossa kaatuminen, putoaminen tai vastaava oli yleisin tapaturmaan johtanut tapahtuma. Näiden kahden muuttujan tiedot miehistä ja naisista vastaavat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta melkein identtisesti toisiaan. Lähes joka neljäs (22,3 %) vahingoittui äkillisen fyysisen tai psyykkisen kuormittumisen seurauksena. Vahingoittumistapa ilmaisee tapaa, jolla vahingoittunut ruumiinosa joutui kosketuksiin vamman aiheuttajan kanssa. Useiden vahingoittumistapojen ollessa kyseessä kirjataan vakavimman vamman aiheuttanut.

Taulukko 5. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja vahingoittumistavan mukaan 2016

Vahingoittumistapa (ESAW)           Yhteensä      Miehet      Naiset     
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 35 233 100 23 015 100 12 218 100
10 Sähkö, lämpötila, vaaralliset aineet 1 006 2,9 622 2,7 384 3,1
20 Hapen saannin estyminen 10 0,0 8 0,0 2 0,0
30 Iskeytyminen kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vasten 11 249 31,9 7 096 30,8 4 153 34,0
40 Liikkuvan aiheuttajan osuma tai siihen törmääminen 2 994 8,5 2 164 9,4 830 6,8
50 Leikkaavan, terävän, karhean esineen aiheuttama vahingoittuminen 4 708 13,4 3 739 16,2 969 7,9
60 Puristuminen, ruhjoutuminen 3 392 9,6 2 476 10,8 916 7,5
70 Henkilön äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen 7 845 22,3 4 767 20,7 3 078 25,2
80 Eläimen tai ihmisen purema, potku jne. 1 021 2,9 336 1,5 685 5,6
99 Muut luettelemattomat vahingoittumistavat 1 864 5,3 1 191 5,2 673 5,5
00 Tieto puuttuu 1 144 3,2 616 2,7 528 4,3

Palkansaajien työpaikkatapaturmien vahingoittumistapaan liittyvä vamman välitön aiheuttaja oli erilaiset telineet, tasot ja pinnat miehillä 33,0 % ja naisilla 35,1 %. Erilaiset aineet, tarvikkeet ja varusteet vammauttivat työtapaturman uhriksi joutuneita joka viidennessä tapauksessa (taulukko 6).

Tieto vamman aiheuttajasta kuvaa fyysistä tekijää, jonka kanssa vammautunut ruumiinosa on joutunut kosketuksiin. Useiden aiheuttajien ollessa kyseessä tapaturmailmoituslomakkeen täyttäjää on pyydetty ilmoittamaan vakavimpaan vammaan johtaneen aiheuttajan.

Taulukko 6. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja vamman välittömän aiheuttajan mukaan 2016

Välitön aiheuttaja (TVK) 1) Yhteensä      Miehet      Naiset     
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 35 233 100 23 015 100 12 218 100
1100–1399 Telineet, tasot ja pinnat 11 868 33,7 7 584 33,0 4 284 35,1
2100–2799 Työkalut, koneet ja laitteistot 5 233 14,8 4 385 19,1 848 6,9
2801–2899 Kuljetus-, siirto- ja säilytyslaitteet 1 866 5,3 1 172 5,1 694 5,7
3100, 3200 Kulkuvälineet 994 2,9 782 3,4 212 1,7
4100–4400 Aineet, tarvikkeet ja varusteet 7 158 20,3 5 167 22,5 1 991 16,3
5100 Ihmiset, eläimet, kasvit 3 187 9,0 831 3,6 2 356 19,3
5200 Irtojätteet 251 0,7 195 0,8 56 0,5
5300 Melu, paine, tulipalo, valokaari, valo, lumi, vesistöt 416 1,2 290 1,3 126 1,0
9999 Muu aiheuttaja 2 952 8,4 1 897 8,2 1 055 8,6
0000 Tieto puuttuu 1 308 3,7 712 3,1 596 4,9
1) Muuttujan luokitus on kansallinen (TVK = Tapaturmavakuutuskeskus).

Palkansaajien työtapaturma-aineistossa on käytössä kansallinen luokitus vamman aiheuttajaa kuvaavassa muuttujassa. Luokitus on aiempaa huomattavasti yksityiskohtaisempi. Tuloksia tarkasteltaessa on hyvä pitää mielessä kaksi seikkaa. Ensinnäkin työtapaturman sattuminen on yleensä monen eri tekijän summa eikä yksittäistä aiheuttajaa aina voida osoittaa yksiselitteisesti. Muuttujan tiedot osoittavat kuitenkin sen, millaisella välineellä tai työkalulla uhri työskenteli, tai millaisessa työympäristössä uhri oli tapaturman sattuessa. Toiseksi, puutteellinen opastus tai työntekijän kokemattomuus ovat usein merkittäviä osallisia tapaturman syntyyn. Näiden tekijöiden tilastointi on hankalaa ja usein mahdotonta.

Neljässä työtapaturmassa kymmenestä (46,5 %) vamma oli jäsenen sijoiltaan meno, nyrjähdys tai venähdys (taulukko 7). Seuraavaksi yleisimpiä olivat haavat ja pinnalliset vammat (27,0 %) sekä erilaiset tärähdykset ja sisäiset vammat (10,5 %). Työtapaturmista aiheutui miehille useammin kuin naisille haavoja ja erilaisia pinnallisia vammoja, naisille taas jäsenen sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä. Tämä on sopusoinnussa edellä esitettyjen tulosten kanssa, joista ilmeni, että miehet loukkaavat itsensä työtapaturmissa naisia useammin teräviin esineisiin ja naiset loukkaantuvat vastaavasti miehiä useammin kaatumisen tai liukastumisen seurauksena.

Taulukko 7. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja vamman laadun mukaan 2016

Vamman laatu (ESAW)                   Yhteensä      Miehet      Naiset     
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 35 233 100 23 015 100 12 218 100
010 Haavat ja pinnalliset vammat 9 521 27,0 6 921 30,1 2 600 21,3
020 Luunmurtumat 3 475 9,9 2 434 10,6 1 041 8,5
030 Sijoiltaan menot, nyrjähdykset ja venähdykset 16 373 46,5 10 138 44,0 6 235 51,0
040 Amputoitumiset ja irti repeämiset 149 0,4 134 0,6 15 0,1
050 Tärähdykset ja sisäiset vammat 3 682 10,5 2 227 9,7 1 455 11,9
060 Palovammat, syöpymiset ja paleltumat 738 2,1 408 1,8 330 2,7
070 Myrkytykset ja tulehdukset 83 0,2 58 0,3 25 0,2
080 Hukkuminen ja tukehtuminen 2 0,0 1 0,0 1 0,0
090 Äänen, värähtelyn ja paineen vaikutukset 24 0,1 19 0,1 5 0,0
100 Äärilämpötilojen, valon ja säteilyn vaikutukset 19 0,1 16 0,1 3 0,0
110 Sokki 91 0,3 43 0,2 48 0,4
120 Useita vammoja 142 0,4 90 0,4 52 0,4
999 Määrittelemättömät 280 0,8 170 0,7 110 0,9
000 Tieto puuttuu 654 1,9 356 1,5 298 2,4

Useampi kuin neljä kymmenestä (42,1 %) kaikista työpaikkatapaturmista kohdistuu yläraajoihin (taulukko 8). Lähes joka kolmas (30,6 %) tapaturmista vahingoittaa alaraajoja, joihin lasketaan kuuluviksi lonkat, reidet, polvet, sääret ja nilkat.

Taulukko 8. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja vahingoittuneen ruumiinosan mukaan 2016

Vahingoittunut ruumiinosa (ESAW)           Yhteensä      Miehet      Naiset     
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 35 233 100 23 015 100 12 218 100
10 Pää 1 272 3,6 862 3,7 410 3,4
20 Niska 437 1,2 256 1,1 181 1,5
30 Selkä, selkäranka 4 547 12,9 2 701 11,7 1 846 15,1
40 Vartalo, sisäelimet 1 613 4,6 1 202 5,2 411 3,4
50 Yläraajat 14 831 42,1 10 191 44,3 4 640 38,0
60 Alaraajat 10 767 30,6 6 879 29,9 3 888 31,8
70 Koko keho tai useat ruumiinosat 1 053 3,0 543 2,4 510 4,2
99 Muut 154 0,4 99 0,4 55 0,5
00 Tieto puuttuu 559 1,6 282 1,2 277 2,3

Poissaolon kesto keskimäärin kymmenen päivää

Työtapaturmien vakavuutta voidaan arvioida tapaturmasta aiheutuneen työkyvyttömyyden keston perusteella. Poissaolon kestoa kuvaavat luvut ennen vuotta 2002 eivät ole täysin vertailukelpoiset vuosien 2002–2016 lukujen kanssa, koska aiemmin aineistosta ei ole voitu erottaa tapaturmaeläkkeeseen johtaneita tapauksia. Tapaturmaeläkkeeseen johtaneet tapaukset ovat aina vakavia, mutta osassa tapauksia kirjautunut poissaolopäivien määrä on voinut olla vähäinen ennen eläkepäätöstä. Nyt eläketapaukset on rajattu työkyvyttömyyden kestoa koskevan tarkastelun ulkopuolelle.

Työpaikkatapaturmasta aiheutuneen poissaolon keskimääräinen pituus oli 10 päivää (10,2) vuonna 2016. Miesten työkyvyttömyyden keskimääräinen kesto oli 11,4 päivää ja naisten 8,2 päivää. Keskimääräinen tapaturmasta aiheutuneen poissaolon pituus kasvaa iän myötä sekä miehillä että naisilla (kuvio 2). Mukana laskuissa ovat myös alle neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työpaikkatapaturmat.

Kuvio 2. Palkansaajien työpaikkatapaturmien työkyvyttömyyden kesto keskimäärin sukupuolen ja iän mukaan 2016

Kuvio 2. Palkansaajien työpaikkatapaturmien työkyvyttömyyden kesto keskimäärin sukupuolen ja iän mukaan 2016

Kolme kymmenestä (30,4 %) kaikista vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneista tapaturmista johti 4–6 päivän työkyvyttömyyteen. Vakavia yli 30 päivän tapaturmia – mukaan lukien tapaturmaeläketapaukset – oli 19,6 prosenttia kaikista työpaikkatapaturmista (taulukko 9).

Taulukko 9. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja työkyvyttömyysajan mukaan 2016

Työkyvyttömyysaika           Yhteensä      Miehet      Naiset     
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 35 233 100 23 015 100 12 218 100
4–6 päivää 10 698 30,4 6 581 28,6 4 117 33,7
7–14 päivää 11 867 33,7 7 805 33,9 4 062 33,2
15–30 päivää 5 741 16,3 3 864 16,8 1 877 15,4
31–90 päivää 4 703 13,3 3 197 13,9 1 506 12,3
91–182 päivää 1 371 3,9 958 4,2 413 3,4
183–365 päivää 782 2,2 551 2,4 231 1,9
Tapaturmaeläke 71 0,2 59 0,3 12 0,1

Työmatkatapaturmien määrä kasvoi selvästi

Vuonna 2016 palkansaajille sattui työmatkalla yhteensä 21 572 sellaista tapaturmaa, joista vakuutusyhtiöt maksoivat korvauksia. Tilastoissa työmatkatapaturmat erotetaan työpaikkatapaturmista ja työnteon yhteydessä sattuneista liikennetapaturmista. Työmatkatapaturmalla tarkoitetaan asunnon ja työpaikan välisellä matkalla sattunutta tapaturmaa. Käytännössä jonkin verran työmatkatapaturmia kirjataan vahinkoilmoitusten puutteellisten tietojen johdosta työpaikkatapaturmiksi ja päinvastoin. Työmatkatapaturmien lukumäärän kehittymistä pidemmällä aikavälillä on tarkasteltu tarkemmin liitetaulukossa 4.

Työmatkatapaturmat poikkeavat työpaikkatapaturmista siinä, että niitä sattuu naisille enemmän kuin miehille: yli kahdessa kolmasosassa (66,9 %) kaikista työmatkatapaturmista uhrina oli nainen. Sen sijaan kuolemaan johtaneita työmatkatapaturmia sattui useammin miehille (7) kuin naisille (3).

Suurin osa työmatkatapaturmista sattuu liikuttaessa jalan tai polkupyörällä: lähes seitsemän kymmenestä (66 %) työmatkalla loukkaantuneesta oli liikkeellä jalkaisin ja lähes joka viides(18 %) ajoi polkupyörällä vahingoittumishetkellä. Miesten ja naisten välisten työmatkatapaturmien erot liikkumistavan mukaan eivät ole kovin suuria: naiset loukkaantuivat miehiä useammin jalan liikkuessa, kun taas miehet loukkaantuivat polkupyöräonnettomuuksissa naisia useammin (kuvio 3). Tilastossa ei ole mahdollista ottaa huomioon naisten ja miesten välisiä eroja esimerkiksi polkupyörän tai auton käytön yleisyydessä työmatkalla.

Kuvio 3. Palkansaajien työmatkatapaturmat liikkumistavan ja sukupuolen mukaan 2016

Kuvio 3. Palkansaajien työmatkatapaturmat liikkumistavan ja sukupuolen mukaan 2016

Liikkumistavat huomioon ottaen on luonnollista, että yleisin tapaturmatyyppi on kaatuminen, liukastuminen tai kompastuminen. Neljä viidestä (81,4 %) vuonna 2016 työmatkalla sattuneesta tapaturmasta oli seurausta kaatumisesta tai liukastumisesta. Toiseksi yleisin (8,5 %) tapaturmatyyppi on ’yhteentörmäys auton kanssa’ (taulukko 10).

Taulukko 10. Palkansaajien työmatkatapaturmat sukupuolen ja tapaturmatyypin mukaan 2016

Tapaturmatyyppi                Yhteensä      Miehet      Naiset     
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 8 122 100 2 691 100 5 431 100
Kaatuminen, liukastuminen ja kompastuminen      6 613 81,4 2 104 78,2 4 509 83,0
Esineiden päälle astuminen 44 0,5 12 0,4 32 0,6
Ajoneuvon ulosajo tai kaatuminen 340 4,2 142 5,3 198 3,6
Yhteentörmäys auton kanssa 691 8,5 274 10,2 417 7,7
Yhteentörmäys polkupyörän, mopon tms. kanssa 123 1,5 41 1,5 82 1,5
Yhteentörmäys kiskoilla kulkevan ajoneuvon kanssa 4 0,0 1 0,0 3 0,1
Väkivalta 14 0,2 8 0,3 6 0,1
Muut 293 3,6 109 4,1 184 3,4

Työmatkatapaturmista aiheutuneista vammoista suurin osa on lieviä, usein juuri kaatumisesta aiheutuneita vammoja. Yli neljässä tapauksessa kymmenestä (47,6 %) uhrin vammat ovat olleet erilaisia jäsenten sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä (taulukko 11). Vammat kohdistuvat useimmiten raajoihin (taulukko 12).

Taulukko 11. Palkansaajien työmatkatapaturmat tapaturmahetken vamman laadun mukaan 2016

Vamman laatu (ESAW)                     Yhteensä      Miehet      Naiset     
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 8 122 100 2 691 100 5 431 100
010 Haavat ja pinnalliset vammat 1 201 14,8 390 14,5 811 14,9
020 Luunmurtumat 1 565 19,3 521 19,4 1044 19,2
030 Sijoiltaan menot, nyrjähdykset ja venähdykset 3 866 47,6 1 332 49,5 2 534 46,7
040 Amputoitumiset ja irti repeämiset 6 0,1 2 0,1 4 0,1
050 Tärähdykset ja sisäiset vammat 1 219 15,0 361 13,4 858 15,8
060 Palovammat, syöpymiset ja paleltumat 4 0,0 1 0,0 3 0,1
070 Myrkytykset ja tulehdukset 2 0,0 1 0,0 1 0,0
090 Äänen, värähtelyn ja paineen vaikutukset 1 0,0 . . 1 0,0
110 Sokki 10 0,1 1 0,0 9 0,2
120 Useita vammoja 105 1,3 36 1,3 69 1,3
999 Määrittelemättömät 51 0,6 13 0,5 38 0,7
000 Tieto puuttuu 92 1,1 33 1,2 59 1,1

Taulukko 12. Palkansaajien työmatkatapaturmat sukupuolen ja vahingoittuneen ruumiinosan mukaan 2016

Vahingoittunut ruumiinosa (ESAW)           Yhteensä      Miehet      Naiset     
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 8 122 100 2 691 100 5 431 100
10 Pää 336 4,1 99 3,7 237 4,4
20 Niska 463 5,7 161 6,0 302 5,6
30 Selkä, selkäranka 655 8,1 258 9,6 397 7,3
40 Vartalo, sisäelimet 463 5,7 213 7,9 250 4,6
50 Yläraajat 2 423 29,8 781 29,0 1 642 30,2
60 Alaraajat 2 878 35,4 901 33,5 1 977 36,4
70 Koko keho tai useat ruumiinosat 798 9,8 247 9,2 551 10,1
99 Muut 23 0,3 7 0,3 16 0,3
00 Tieto puuttuu 83 1,0 24 0,9 59 1,1

Yrittäjien työtapaturmat

Seuraavassa tarkastellaan erikseen maatalousyrittäjille ja muille yrittäjille sattuneita työtapaturmia. Työtapaturmatilastossa yrittäjille (pl. maatalousyrittäjät) sattuneet työtapaturmat erotettiin ensimmäisen kerran palkansaajille sattuneista työtapaturmista vuonna 1995. Sitä ennen yrittäjien tapaturmat sisältyivät erittelemättöminä palkansaajien työtapaturmiin. Yrittäjien työtapaturmia koskevia lukuja tarkasteltaessa on syytä ottaa huomioon se, että yrittäjien tapaturmavakuutus on vapaaehtoinen ja kaikilla yrittäjillä ei ole tapaturmavakuutusta. Näin ollen yrittäjien työtapaturmien jakautuminen eri taustamuuttujien (ikä, ammatti, toimiala) mukaan kuvaa myös sitä, missä ammateissa ja millä aloilla yrittäjien vakuutuksia on tavallista enemmän.

Suomessa valtaosa maatalousyrittäjistä asuu tilallaan, ja sen vuoksi työpaikkatapaturmien ja työmatkatapaturmien erottaminen toisistaan ei ole mahdollista. Tässä julkaisussa kaikkia maatalousyrittäjille työssä sattuneita tapaturmia kutsutaan työtapaturmiksi. Maatalousyrittäjien työtapaturmatiedot perustuvat Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta (Mela) saatuihin tietoihin.

Päätoimisen ja työikäisen maatalousyrittäjän lisäksi vakuutettuna voi olla eläkeläinen, alle 18-vuotias yrittäjäperheenjäsen tai osa-aikaisesti maa-, metsä-, riista-, poro- tai kalataloutta harjoittava henkilö. Maatalousyrittäjien määrä on viime vuosina laskenut tasaisesti. Vuoden 2016 lopussa Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa oli vakuutettuna 62 055 maatalousyrittäjää, mikä on noin 2 200 henkilöä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin ja lähes 50 000 henkilöä vähemmän kuin vuonna 1999.

Maatalousyrittäjien työtapaturmat vähentyneet

Maatalousyrittäjien lukumäärässä tapahtuneet muutokset näkyvät myös työtapaturmien määrässä. Vuoden 2016 aikana sattuneista tapaturmista Mela maksoi maatalousyrittäjille korvauksia yhteensä 4 340 tapauksesta. Vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneita työtapaturmia sattui yhteensä 2 939, edellisvuonna vastaava luku oli 3 141 (–6,4 %). Maatalousyrittäjien työtapaturmien lukumäärä on alentunut lähes koko viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden ajan, pois lukien vuoden 2005 (kuvio 4). Vuoden 2005 'tapaturmapiikki' voi osittain johtua vuoden 2005 alussa käyttöön otetusta sairaanhoidon täyskustannusvastuujärjestelmästä.

Kuvio 4. Maatalousyrittäjien vähintään 4 päivän poissaoloon johtaneet työtapaturmat (pl. työkuolemat) vuosina 2000–2016

Kuvio 4. Maatalousyrittäjien vähintään 4 päivän poissaoloon johtaneet työtapaturmat (pl. työkuolemat) vuosina 2000–2016

Maatalousyrittäjien työkuoleman riski pieneni edellisestä vuodesta

Kaikista vuonna 2016 korvatuista työtapaturmista 5 tapausta johti työntekijän kuolemaan, kuin myös edellisenä vuonna 5 maatalousyrittäjää menehtyi työtapaturman seurauksena. Tapaturmaisesti työssään kuolleista kaikki oli miehiä. Kaikista vuosien 2000–2016 maatalousyrittäjien työkuolemista ainoastaan kolme on sattunut naiselle. Kuviossa 5 on tarkasteltu maatalousyrittäjien tapaturmasuhteita sekä työkuolemien että vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden tapaturmien osalta ajanjaksolla 2000–2016. Kuvio osoittaa, että työkuoleman riski vaihtelee voimakkaasti eri vuosina. Vuonna 2016 kuoli  7,9 maatalousyrittäjää 100 000 vakuutettua kohden, kun vuonna 2015 vastaava suhdeluku oli 7,6. Vuosi 2000 on lähimenneisyyden synkin, jolloin työtapaturmissa menetti henkensä 12,9 maatalousyrittäjää 100 000 vakuututettua kohden.

Kuvio 5. Maatalousyrittäjien työtapaturmasuhteet vuosina 2000–2016

Kuvio 5. Maatalousyrittäjien työtapaturmasuhteet vuosina 2000–2016
Kuviossa 5 on käytetty vakuutettujen maatalousyrittäjien keskiväkilukuja vuosilta 2000–2016.

Taulukossa 13 on verrattu maatalousyrittäjien kuolemaan johtaneiden työtapaturmien tapaturmasuhdetta palkansaajien riskialttiisiin toimialoihin vuonna 2016. Koska työkuolemissa menehtyneiden enemmistö on tavallisesti miehiä, on heidän tapaturmasuhdelukunsa esitetty erikseen. Luvuista käy ilmi, että työ oli vaarallisinta maatalousyrittäjämiehillä. Heistä 11,5 menetti henkensä 100 000 vakuutettua maatalousyrittäjää kohden vuonna 2016. Vuonna 2015 vastaava luku oli 11,1.

Taulukko 13. Maatalousyrittäjien työkuolemat verrattuna palkansaajien työkuolemiin riskialtteilla toimialoilla 100 000 maanviljelijää tai palkansaajaa kohden vuosina 2015–2016

  2015 2016
Kaikki Miehet Kaikki Miehet
Maatalousyrittäjät 7,6 11,1 7,9 11,5
Palkansaajat 1,3 2,4 1,1 2,2
   Teollisuus 1,0 1,3 1,3 1,8
   Rakentaminen 2,4 2,6 5,3 5,9
   Kuljetus ja varastointi 3,4 4,5 2,5 3,1

Maatalousyrittäjillä lievien, alle neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneiden työtapaturmien osuus on pysynyt viime vuosien aikana suunnilleen samalla tasolla, ollen hieman alle viidenneksen kaikista korvatuista tapaturmista (julkaisun sivun 1 taulukko). Lähes joka kolmas työtapaturmista (32,0 %) oli puolestaan niin sanottuja vakavia vahinkoja eli ne aiheuttivat yli kuukauden mittaisen työkyvyttömyyden (liitetaulukko 5). Seuraavassa tarkastellaan tarkemmin niitä työtapaturmia, joista seurasi vähintään neljän päivän työstä poissaolo.

Maatalousyrittäjien työtapaturmariski kasvaa iän myötä

Vuonna 2016 maatalousyrittäjille sattui 4 653 työtapaturmaa sataatuhatta vakuutettua maatalousyrittäjää kohden, mikä oli hieman vähemmän (–2,1 %) kuin vuonna 2015 (4 754). Maatalousyrittäjien tapaturmariski on selvästi suurempi kuin palkansaajilla ja on selvästi korkeampi miehillä kuin naisilla: miehille sattui 5 036 ja naisille 3 974 työtapaturmaa sataatuhatta vakuutettua maatalousyrittäjää kohden (kuvio 6). Sukupuolten välinen ero selittyy osin sillä, että miehet tekevät perinteisesti maataloudessa sellaisia töitä, joissa sattuu paljon tapaturmia. Näitä ovat esimerkiksi rakennustyöt sekä koneiden ja laitteiden käyttöön ja huoltoon liittyvät tehtävät. Maatalousyrittäjien tapaturmista yli kuusi kymmenestä (63,6 %) sattui yli 45-vuotiaille.

Kuvio 6. Maatalousyrittäjien työtapaturmat 100 000 vakuutettua kohden sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2016

Kuvio 6. Maatalousyrittäjien työtapaturmat 100 000 vakuutettua kohden sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2016

Karjanhoitotyössä sattuu eniten tapaturmia

Erilaisissa karjanhoitotehtävissä sattuneiden työtapaturmien osuus oli saman suuruinen kuin vuotta aiemmin, runsas neljä kymmenestä (44,7 %) kaikista työtapaturmista (taulukko 14). Erityisesti naiset joutuvat työtapaturman uhriksi karjaa hoitaessaan, sillä lähes kolme neljästä (74,9 %) naisille sattuneesta työtapaturmasta sattui karjanhoitotyössä. Miehillä vastaava osuus oli noin kolmasosa (33,9 %). Toiseksi eniten (19,8 %) tapaturmia sattui maatilatalouden muissa töissä, joita ovat muun muassa erilaisten koneiden ja laitteiden asennus- ja huoltotyöt. Noin joka kuudes työtapaturma (15,9 %) sattui maanviljelyyn liittyvissä tehtävissä. Käytettävissä olevan tilastoaineiston perusteella ei voida kuitenkaan tehdä suoranaisia johtopäätöksiä eri työalueilla tehtävän työn vaarallisuudesta, koska tällöin tulisi tietää eri työtehtäviin käytetyn työajan määrä. Työvaihetta kuvaavan muuttujan luokitus on kansallinen. Melan perinteisesti käyttämä luokitus on tarkempi kuin työtehtävää kuvaavan ESAW -muuttujan (vrt. taulukko 2).

Taulukko 14. Maatalousyrittäjien työtapaturmat työvaiheen ja sukupuolen mukaan 2016

  Yhteensä    Miehet    Naiset   
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä                 2 939 100 2 159 100 780 100
Maanviljelytyöt           466 15,9 400 18,5 66 8,5
Karjanhoitotyöt 1 315 44,7 731 33,9 584 74,9
Metsätyöt 324 11,0 302 14,0 22 2,8
Rakennustyöt 123 4,2 104 4,8 19 2,4
Maatilatalouden muut työt 581 19,8 507 23,5 74 9,5
Muut työt 118 4,0 103 4,8 15 1,9

Maatalousyrittäjät loukkaantuvat useimmiten iskeytymällä kiinteää pintaa vasten

Maatalousyrittäjien yleisin vahingoittumistapa oli iskeytyminen kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vasten. Kolmessa tapauksessa kymmenestä (37,4 %) henkilö vahingoittui iskemällä itsensä lattiaan, maahan tai muuhun vastaavaan (kuvio 7). Naismaatalousyrittäjät joutuivat miehiä useammin eläimen töytäisemäksi tai potkaisemaksi, sillä joka viides (20,0 %) sattuneesta vahingosta oli eläimen aiheuttama. Vastaava luku miehillä oli vain 9,4 prosenttia.

Maatalousyrittäjäin eläkelaitos kerää vahingoittumistapaa, vamman aiheuttajaa, vamman laatua ja vahingoittunutta ruumiinosaa koskevat tiedot käyttäen ESAW -luokitusta.

Kuvio 7. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vahingoittumistavan (ESAW) ja sukupuolen mukaan 2016

Kuvio 7. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vahingoittumistavan (ESAW) ja sukupuolen mukaan 2016

Useammassa kuin joka neljännessä (28,7 %) maatalousyrittäjälle sattuneessa työtapaturmassa välittömänä vamman aiheuttajana oli eläin, ihminen tai vamma oli aiheutunut kasveista (kuvio 8). Todennäköisesti valtaosassa näissä maatalousyrittäjien työtapaturmissa aiheuttajana on ollut nimenomaan eläin. Ovet, seinät, ikkunat ja kulkuesteet viidennessä (20,3 %) työtapaturmassa. Melu, paine, tulipalo, valokaari, valo, lumi tai vesistöt olivat kolmanneksi yleisin tapaturman välitön aiheuttaja (8,4 %).

Kuvio 8. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vamman välittömän aiheuttajan mukaan 2016

Kuvio 8. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vamman välittömän aiheuttajan mukaan 2016

Vuonna 2016 työtapaturmissa loukkaantuneiden maatalousyrittäjien vammoista reilut 40 prosenttia oli erilaisia sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä. Haavat ja pinnalliset vammat (31 %) muodostavat toisen suuren vammaryhmän. Luunmurtumia oli 17 prosenttia kaikista työtapaturmien uhriksi joutuneiden maatalousyrittäjien vammoista. Miesten ja naisten vammojen jakaumissa ei ollut merkittäviä eroja: miesten vammat olivat useammin haavoja ja pintavammoja kun taas naisten vammat olivat vastaavasti useammin erilaisia nyrjähdyksiä ja venähdyksiä (kuvio 9).

Kuvio 9. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vamman laadun ja sukupuolen mukaan 2016

Kuvio 9. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vamman laadun ja sukupuolen mukaan 2016

Noin seitsemän kymmenestä (73 %) maatalousyrittäjien kaikista työtapaturmista kohdistui raajoihin (kuvio 10). Naisilla tapaturmat vaurioittivat useammin jalkoja kuin miehillä. Useimmiten alaraajoista vaurioituivat polven seutu ja yläraajoista kämmen tai sormet.

Kuvio 10. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vahingoittuneen ruumiinosan ja sukupuolen mukaan 2016

Kuvio 10. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vahingoittuneen ruumiinosan ja sukupuolen mukaan 2016

Yrittäjät loukkaantuvat useimmiten rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla

Yrittäjille vuonna 2016 sattuneista työtapaturmista vakuutuslaitokset maksoivat korvausta kaikkiaan 7 088 työtapaturmasta. Määrään sisältyvät myös ne tapaturmat, joista maksettiin vain sairaskulujen korvausta. Näiden lyhyiden, alle neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneiden työtapaturmien osuus oli 54 prosenttia kaikista yrittäjien tapaturmista. Vuotta aiemmin korvausta maksettiin 6 372 tapaturmasta. Tiedot koskevat muita yrittäjiä kuin maatalousyrittäjiä.

Yrittäjille sattui vuonna 2016 yhteensä 3 229 vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttanutta työtapaturmaa. Tämä on 38 tapausta enemmän kuin edellisenä vuonna. Työtapaturmien sukupuolittainen jakauma on yrittäjillä samansuuntainen kuin palkansaajilla: neljä viidestä (85 %) yrittäjien työtapaturmista sattui miehille. Työtapaturman uhrien ikäjakaumasta ilmenee, että yli kuusi kymmenestä (63,4 %) yrittäjien työtapaturmista sattui 45–64-vuotiaille (taulukko 15).

Taulukko 15. Yrittäjien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja iän mukaan 2016

Ikä Yhteensä    Miehet   Naiset
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä  2 934 100 2 478 100 456 100
15–24 43 1,5 32 1,3 11 2,4
25–34 344 11,7 296 11,9 48 10,5
35–44 685 23,3 582 23,5 103 22,6
45–54 1 037 35,3 891 36,0 146 32,0
55–64 770 26,2 637 25,7 133 29,2
Muut 55 1,9 40 1,6 15 3,3

Toimialoittain tarkasteltuna yrittäjien riskialat ovat pääosin samat kuin palkansaajien. Vaarallisimpia toimialoja ovat rakentaminen sekä kuljetus ja varastointi. Yrittäjille sattuneiden tapaturmien aiheutumista ja seurauksia kuvaavia muuttujia tarkastellaan tarkemmin liitetaulukoissa 6–8.


Lähde: Työtapaturmat 2016, Tilastokeskus

Lisätietoja: Arto Miettinen 029 551 2963, Outi Stenbäck 029 551 2517, tyotapaturmat@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 30.11.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työtapaturmat [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5999. 2016, Palkansaajien työpaikkatapaturmat . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 12.7.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ttap/2016/ttap_2016_2018-11-30_kat_001_fi.html