Pääomatulot kasvoivat 27 prosenttia

Veronalaiset tulot kasvoivat 4,2 prosenttia vuonna 2010. Kaikkiaan tulonsaajat saivat niitä 115 miljardia euroa. Pääomatulot kasvoivat selvästi ansiotuloja enemmän, 27 prosenttia, kun ansiotulojen kasvu jäi kolmeen prosenttiin. Ansiotuloja tulosaajat saivat 108 ja pääomatuloja 6,9 miljardia euroa.

Veronalaisista tuloista suurin osa, 73,7 miljardia euroa oli palkkoja, ne kasvoivat kaksi prosenttia edellisvuodesta. Palkkatuloja saaneita oli 2 750 000 henkeä. Seuraavaksi eniten, viidennes veronalaisista tuloista, oli eläketuloja. Eläketuloja sai 1,5 miljoonaa henkeä yhteensä 23,4 miljardia euroa. Edellisvuodesta ne kasvoivat neljä prosenttia. Ansiotuloista kasvoivat eniten työttömyyspäivärahat ja muut työttömyysturvaan perustuvat etuudet, noin kymmenen prosenttia. Kaikkiaan niitä maksettiin 3,4 miljardia euroa. Niitä sai 626 880 henkeä, mikä oli 24 400 henkeä edellisvuotista vähemmän, keskimääräiset etuudet kuitenkin kasvoivat 14 prosenttia edellisvuodesta. Opintorahoja tulonsaajat saivat 534 miljoonaa, lapsen kotihoidon tukea 383 miljoonaa ja äitiys-, vanhempain- ja sairauspäivärahoja 1,3 miljardia euroa. Ansiotulona verotettuja osinkoja tulonsaajat saivat 351 miljoonaa euroa. Ne kasvoivat kuusi prosenttia edellisvuodesta.

Veronalaisista pääomatuloista puolet koostui luovutusvoitoista. Ne kasvoivatkin pääomatuloista eniten, 52 prosenttia edellisvuodesta. Luovutusvoittoja sai 293 020 henkeä yhteensä 3,5 miljardia euroa. Pääomatuloina verotettuja osinkoja tulonsaajat saivat kaikkiaan 3,1 miljardia, josta saajalleen veronalaista oli 1,3 miljardia euroa. Veronalaisista osingoista 630 miljoonaa euroa oli peräisin listatuista, 569 miljoonaa listaamattomista ja 80 miljoonaa euroa ulkomaisista yhtiöistä. Edellisvuodesta veronalaiset osinkotulot kasvoivat kaikkiaan 24 prosenttia. Eniten, 48 prosenttia, niistä kasvoivat ulkomaan osingot.

Maatalouden tulot pienenivät edellisvuodesta 1,9 prosenttia. Niitä tulonsaajat saivat 1,0 miljardia euroa. Elinkeinotoiminnan tulot kasvoivat 4,1 ja yhtymän tulot 1,3 prosenttia. Elinkeinotuloja tulonsaajat saivat 2,8 ja yhtymän tuloja 1,2 miljardia euroa.

Taulukko 1. Tulonsaajien luku, tulot ja verot 2009 ja 2010

Tiedot 1000 € Tuloa saaneita
2010 2009 Muutos-% 2010 2009 Muutos-%
Tulonsaajia       4 508 954 4 478 583 0,7
Ansiotuloja saaneita       4 451 791 4 423 360 0,6
Pääomatuloja saaneita       1 252 571 1 210 022 3,5
Valtionveronalaiset tulot 115 069 408 110 429 867 4,2 4 508 954 4 478 583 0,7
Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot 117 111 963 112 331 516 4,3 4 508 954 4 478 583 0,7
Ansiotulot yhteensä 108 161 761 105 005 988 3,0 4 451 791 4 423 360 0,6
Palkkatulot 73 652 426 72 029 572 2,3 2 746 173 2 756 898 -0,4
Rahapalkka päätoimesta 72 994 866 71 367 113 2,3 2 723 135 2 733 394 -0,4
Optiovoitot työsuhdeoptioista 110 555 141 774 -22,0 5 475 12 916 -57,6
Sairausvakuutuspäivärahat 1 277 407 1 231 022 3,8 314 880 314 060 0,3
Työttömyysturvaetuudet 3 409 740 3 102 560 9,9 626 882 651 286 -3,7
Lapsen kotihoidon tuki 383 166 370 639 3,4 134 451 130 454 3,1
Eläketulot 23 437 302 22 539 607 4,0 1 544 201 1 521 327 1,5
Työ-, virka- ja yrittäjäeläkkeet 19 708 688 18 813 808 4,8 1 380 808 1 359 293 1,6
Kansaneläkkeet 2 360 350 2 418 099 -2,4 693 097 703 000 -1,4
Opintorahat 533 760 533 248 0,1 330 716 328 395 0,7
Vakuutuspäivärahat 141 533 132 108 7,1 58 527 59 774 -2,1
Osinkotulot ansiotulona, brutto 501 551 472 162 6,2 62 049 55 886 11,0
Osinkotulot ansiotulona, veronalainen määrä 350 622 330 393 6,1 58 551 47 524 23,2
Tulot ulkomailta 459 385 367 361 25,0 323 073 310 606 4,0
Muut ansiotulot 601 061 556 487 8,0 249 006 241 478 3,1
Maatalouden tulo 1 015 664 1 034 892 -1,9 109 674 112 470 -2,5
Elinkeinotulot 2 824 054 2 711 926 4,1 136 894 134 945 1,4
Tulot yhtymästä 1 213 102 1 197 827 1,3 111 285 108 631 2,4
Pääomatulot yhteensä 6 907 648 5 423 879 27,4 1 252 571 1 210 022 3,5
Osingot pääomatulona listatuista ja muista yhtiöistä, bruttomäärä 3 110 078 2 721 186 14,3 932 059 924 669 0,8
Osingot listatuista yhtiöistä, bruttomäärä 1 016 389 808 838 25,7 649 552 613 407 5,9
Muista kuin listatuista yhtiöistä saatujen osinkojen bruttomäärä 2 093 688 1 912 348 9,5 388 295 421 247 -7,8
Osingot ulkomailta, brutto 116 525 80 797 44,2 261 774 263 062 -0,5
Listatuista yhtiöistä saatujen osinkojen veronalainen määrä 629 906 509 630 23,6 562 152 520 586 8,0
Muista kuin listatuista yhtiöista saatujen osinkojen veronalainen määrä 568 909 468 298 21,5 3 747 3 330 12,5
Osingot ulkomailta, veronalainen määrä 79 805 53 969 47,9 261 549 262 572 -0,4
Osuuspääoman korkojen brutto 71 625 84 885 -15,6 1 673 833 1 634 757 2,4
Osuuspääoman korkojen veronalainen määrä 11 457 14 296 -19,9 6 774 9 609 -29,5
Vuokratulot 1 261 496 1 206 518 4,6 262 206 256 353 2,3
Luovutusvoitot 3 498 264 2 300 860 52,0 293 024 211 040 38,8
Sijoitusrahasto-osuuden tuotto 13 954 10 440 33,7 51 956 51 160 1,6
Vapaaehtoisen henkilövakuutuksen suoritukset 122 130 288 070 -57,6 35 361 73 320 -51,8
Metsätalouden pääomatulo 476 870 278 160 71,4 89 326 70 085 27,5
Muut pääomatulot 388 752 162 355 139,4 176 781 167 439 5,6
Valtionverot yhteensä 6 788 516 6 618 475 2,6 2 146 194 2 207 674 -2,8
Tulovero ansiotulosta 5 091 457 5 337 583 -4,6 1 654 571 1 750 934 -5,5
Tulovero pääomatulosta 1 683 345 1 266 731 32,9 886 360 819 889 8,1
Kunnallisvero 15 631 559 15 095 751 3,5 3 795 155 3 853 264 -1,5
Kirkollisvero 852 610 846 153 0,8 2 988 492 3 072 828 -2,7
Sairaanhoitomaksu 1 238 249 1 066 887 16,1 2 934 953 2 939 106 -0,1
Päivärahamaksu 723 651 532 259 36,0 3 794 173 3 849 998 -1,5
Metsänhoitomaksu 20 566 21 334 -3,6 212 944 213 149 -0,1
Verot ja maksut yhteensä 25 255 151 24 180 859 4,4 4 163 065 4 160 038 0,1
Työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksu 3 638 227 3 272 354 11,2 2 513 452 2 517 683 -0,2
Valtionveron alaiset tulot miinus verot 89 814 257 86 249 008 4,1 4 506 500 4 476 172 0,7

Pääomatulovero kasvoi kolmanneksen

Tulonsaajat maksoivat välittömiä veroja ja maksuja 25,3 miljardia euroa vuonna 2010. Eniten maksettiin kunnallisveroa, 15,6 miljardia euroa. Kunnallisveroa maksoi 3,8 miljoonaa tulonsaajaa. Ansiotuloveroa maksettiin 5,1 ja pääomatuloveroa 1,7 miljardia euroa. Ansiotuloveroa maksaneita oli 1,7 miljoonaa ja pääomatuloveroa maksaneita 886 000 henkeä. Sairaanhoitomaksua tulonsaajat maksoivat 1,2 miljardia ja päivärahamaksua 724 miljoonaa euroa. Kirkollisveron osuus oli 853 miljoonaa euroa, sitä maksoi kolme miljoonaa tulonsaajaa. Heitä oli kolme prosenttia edellisvuotista vähemmän. Metsänhoitomaksua maksoi 213 000 henkeä yhteensä 21 miljoonaa euroa.

Eniten, 33 prosenttia edellisvuodesta, kasvoi pääomatuloveron määrä. Ansiotuloveroa sen sijaan maksettiin 4,6 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Kunnallisvero kasvoi edellisvuodesta 3,5 ja kirkollisvero vajaan prosentin. Sairaanhoitomaksua maksettiin 16 ja päivärahamaksua 36 prosenttia edellisvuotista enemmän. Sairaanhoitomaksua korotettiin 0,19 prosenttiyksikköä 1,47 prosenttiin ja päivärahamaksua 0,23 prosenttiyksikköä 0,93 prosenttiin.

Kuvio 1. Tulonsaajien välittömät verot 1993-2010, vuoden 2010 hinnoin

Kuvio 1. Tulonsaajien välittömät verot 1993-2010, vuoden 2010 hinnoin

Verot ja maksut ovat kasvaneet vuodesta 1993 reaalisesti 31 prosenttia. Selvästi eniten niistä on kasvanut kunnallisvero, joka kasvoi 63 prosenttia. Kunnallisveron osuus veroista on tänä aikana kasvanut 50 prosentista 62 prosenttiin.

Valtionverojen osuus on samana aikana pienentynyt 33 prosentista 27 prosenttiin. Ansiotuloveron osuus pieneni 31 prosentista 20 prosenttiin. Ansiotulovero on pienentynyt erityisesti 2000-luvulla, pääomatuloveron osuus taas on vaihdellut selvästi muita veroja enemmän vajaan kolmen ja kymmenen prosentin välillä. Sosiaaliturvamaksujen osuus laski 1990-luvun puolivälissä, mutta on viime vuosina jälleen kasvanut. Vuonna 1993 se oli 13 prosenttia ja vuonna 2010 vajaat kahdeksan.

Kuvio 2. Verojen osuudet veronalaista tuloista 2010

Kuvio 2. Verojen osuudet veronalaista tuloista 2010

Verojen ja maksujen osuus tulonsaajien veronalaisista tuloista oli 21,9 prosenttia vuonna 2010. Verojen osuus tuloista ei muuttunut edellisvuodesta. Verojen lisäksi palkansaajilta perittiin työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja 3,6 miljardia euroa. Ne kasvoivat tuloja enemmän, 11 prosenttia edellisvuodesta, joten pakolliset vakuutusmaksut mukaan lukien verot ja maksut veivät vuonna 25,1 prosenttia tuloista, kun niiden osuus edellisvuonna oli 24,9 prosenttia.

Eniten veroja suhteessa tuloihin maksoivat 125 000–150 000 euroa vuodessa ansainneet. He maksoivat veroina 36,3 prosenttia tuloistaan. Yli 150 000 euroa ansainneilta verot veivät vähemmän, keskimäärin 34,7 prosenttia tuloistaan. He maksoivat ansiotulo- ja kunnallisveroa suhteessa vähemmän kuin 75 000–150 000 euroa ansainneet, mutta pääomatuloveroa selvästi enemmän. Yli 150 000 euroa ansainneiden tuloista 46 prosenttia oli pääomatuloja.

Taulukko 2. Verojen jakautuminen tuloluokittain 2010

Verot, 1000 € Tuloluokka, 1000 €
  Yhteensä -10 10-20 20-30 30-40 40-50 50-75 75-100 100-
Tulonsaajia 4 508 954 1 021 452 1 143 139 935 422 675 491 331 344 280 703 68 887 52 516
Tulonsaajia, % 100,0 22,7 25,4 20,7 15,0 7,3 6,2 1,5 1,2
Ansiotulovero 5 091 457 6 1 841 98 432 702 565 868 559 1 488 166 720 395 1 211 492
Ansiotulovero, % 100,0 0,0 0,0 1,9 13,8 17,1 29,2 14,1 23,8
Pääomatulovero 1 683 345 29 879 92 498 131 166 142 443 127 663 231 618 141 467 786 610
Pääomatulovero, % 100,0 1,8 5,5 7,8 8,5 7,6 13,8 8,4 46,7
Sairausvakuutusmaksu 1 961 900 40 456 195 877 411 318 453 185 292 390 328 417 111 133 129 124
Sairausvakuutusmaksu, % 100,0 2,1 10,0 21,0 23,1 14,9 16,7 5,7 6,6
Kunnallisvero 15 631 559 223 195 1 724 535 3 312 735 3 509 484 2 276 598 2 598 890 900 823 1 085 298
Kunnallisvero, % 100,0 1,4 11,0 21,2 22,5 14,6 16,6 5,8 6,9
Kirkollisvero 852 610 10 941 101 111 190 262 197 929 122 740 133 107 44 634 51 886
Kirkollisvero, % 100,0 1,3 11,9 22,3 23,2 14,4 15,6 5,2 6,1
Verot yhteensä 25 255 151 307 365 2 123 048 4 149 733 5 010 338 3 691 198 4 784 492 1 920 206 3 268 772
Verot yhteensä, % 100,0 1,2 8,4 16,4 19,8 14,6 18,9 7,6 12,9

Pienituloisimpien tulonsaajien verot koostuivat lähinnä kunnallisverosta, sairausvakuutusmaksuista ja kirkollisverosta. Alle 20 000 euroa vuodessa ansainneet maksoivat kunnallisveroista ja sairausvakuutusmaksuista noin 12 prosenttia ja kirkollisverosta hieman enemmän. Jonkin verran, 122 miljoonaa euroa eli seitsemän prosenttia, pienituloiset maksoivat myös pääomatuloveroa. Tulonsaajia, jotka ansaitsivat 30 000–50 000 euroa oli runsas viidennes veronalaista tuloa saaneista. He maksoivat runsaan kolmanneksen kaikista veroista, 31 prosenttia ansiotuloveroista ja 37 prosenttia kunnallisverosta. Yli 50 000 euron tulot oli yhdeksällä prosentilla tulonsaajista. He maksoivat valtionveroista kaksi kolmannesta ja 39 prosenttia kaikista veroista.

Kotitalousvähennyksen kasvu tasaantui

Vähennyksistä kasvoi eniten perusvähennys, jonka enimmäismäärää nostettiin 2 200 euroon. Perusvähennys kasvoi 120 prosenttia edellisvuodesta 1,8 miljardiin euroon. Vähennyksen saajien määrä kasvoi 38 prosenttia, vuonna 2010 heitä oli 1,6 miljoonaa. Valtionverotuksen eläketulovähennys pieneni 12 prosenttia, sen määrä oli 10,8 miljardia euroa. Vähennyskelpoisia korkomenoja tulonsaajilla oli noin kolmanneksen edellisvuotista vähemmän, alijäämähyvitys pieneni yhtä paljon. Asunto- ja opintolainan korkoja tulonsaajilla oli 1,2 miljardia, ensiasunnon lainojen korkoja 259 miljoonaa ja tulonhankkimislainan korkoja 126 miljoonaa euroa. Niitä vähennettiin alijäämähyvityksenä ansiotuloveroista 369 miljoonaa euroa.

Taulukko 3. Tärkeimmät vähennykset veronalaisten tulojen mukaan 2010

Vähennykset, 1000 € Tuloluokka, €
  Tuloluokat yhteensä -10000 10000-25000 25000-50000 50000-75000 75000-100000 100000-
Tulonsaajia 4 508 954 1 021 452 1 608 211 1 477 185 280 703 68 887 52 516
Vähennykset ansiotulosta valtionverotuksessa 19 220 836 2 389 916 9 276 234 5 453 457 1 332 723 389 944 378 561
Vähennykset ansiotulosta valtionverotuksessa, lkm 4 223 348 789 293 1 590 168 1 454 339 272 068 66 856 50 624
Vähennykset ansiotulosta kunnallisverotuksessa 22 456 956 3 618 707 7 960 200 8 289 731 1 768 998 431 561 387 760
Vähennykset tulosta kunnallisverotuksessa, lkm 4 285 805 976 131 1 559 503 1 361 799 271 298 66 640 50 434
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut 588 425 5 679 92 572 374 878 86 092 17 287 11 917
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut, lkm 1 961 890 64 147 503 461 1 090 582 218 048 50 791 34 861
Matkakulut 1 400 532 15 652 224 598 888 229 198 487 44 390 29 176
Matkakulut, lkm 800 322 16 071 151 607 485 135 106 318 24 521 16 670
Tulonhankkimisvähennys 1 641 218 214 983 431 181 776 290 154 265 37 148 27 351
Tulonhankkimisvähennys, lkm 2 734 057 399 922 715 759 1 262 338 250 783 60 513 44 742
Eläkevakuutusmaksut, myönnetty määrä 3 721 627 55 595 495 095 2 038 428 677 287 221 250 233 972
Eläkevakuutusmaksut, myönnetty määrä, lkm 2 553 742 318 774 681 154 1 220 722 237 687 55 988 39 417
Eläketulovähennys valtionverotuksessa 10 792 985 2 069 572 7 867 595 793 482 36 629 12 300 13 407
Eläketulovähennys valtionverotuksessa, lkm 1 442 255 336 696 880 484 214 338 6 555 1 988 2 194
Invalidivähennys kunnallisverotuksessa 71 184 14 411 39 764 14 388 1 839 426 355
Invalidivähennys kunnallisverotuksessa, lkm 211 440 38 741 112 643 50 142 7 050 1 581 1 283
Eläketulovähennys kunnallisverotuksessa 5 471 150 1 902 852 3 468 226 77 827 12 499 4 501 5 244
Eläketulovähennys kunnallisverotuksessa, lkm 1 193 951 336 686 825 907 25 675 3 243 1 147 1 293
Perusvähennys 1 796 229 892 205 880 108 17 711 3 281 1 217 1 707
Perusvähennys, lkm 1 589 065 648 015 916 127 19 213 3 069 1 109 1 532
Opintorahavähennys 209 859 208 528 1 207 91 13 5 17
Opintorahavähennys, lkm 201 746 200 173 1 468 78 13 4 10
Ansiotulovähennys 6 437 688 279 158 2 156 721 3 493 710 447 636 45 753 14 709
Ansiotulovähennys, lkm 2 537 956 201 482 719 091 1 289 030 260 090 58 549 9 714
Tulonhankkimismenot pääomatuloista 14 494 275 1 187 3 098 2 028 1 397 6 509
Tulonhankkimismenot pääomatuloista, lkm 14 773 603 2 390 5 535 3 198 1 351 1 696
Vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut 445 921 16 162 67 746 224 303 83 926 28 053 25 731
Vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut, lkm 431 722 20 757 85 983 236 984 60 663 15 877 11 458
Asunto- ja opintolainan korot 1 170 106 55 682 231 007 604 849 176 366 51 977 50 225
Asunto- ja opintolainan korot, lkm 1 425 167 146 070 376 369 680 893 155 787 38 633 27 415
Ensiasuntoon kohdistuvat korot 259 001 11 063 56 033 155 088 28 740 5 197 2 880
Ensiasuntoon kohdistuvat korot, lkm 226 343 11 196 54 275 132 562 22 770 3 801 1 739
Tulonhankkimislainan korot 125 581 5 117 14 028 36 065 21 991 11 101 37 280
Tulonhankkimislainan korot, lkm 104 233 5 922 19 345 44 237 19 511 7 252 7 966
Alijäämähyvitys 369 328 19 458 81 946 200 785 47 451 11 681 8 006
Alijäämähyvitys, lkm 1 455 572 157 209 416 084 702 815 135 642 28 290 15 532
Erityinen alijäämähyvitys 93 064 1 793 14 848 50 907 16 769 4 992 3 756
Erityinen alijäämähyvitys, lkm 361 069 12 172 74 589 208 351 47 819 11 280 6 858
Invalidivähennys valtionverosta 74 963 19 514 45 530 8 679 866 204 169
Invalidivähennys valtionverosta, lkm 710 935 177 061 424 556 94 373 10 543 2 432 1 970
Elatusvelvollisuusvähennys 5 391 126 780 3 209 910 207 159
Elatusvelvollisuusvähennys, lkm 46 083 1 219 7 260 27 247 7 409 1 655 1 293
Kotitalousvähennys yhteensä 408 091 2 771 84 194 177 605 75 181 30 786 37 554
Kotitalousvähennys yhteensä, lkm 369 283 6 502 99 380 158 217 60 479 22 025 22 680
Työtulovähennys yhteensä 1 289 942 27 970 366 897 785 027 99 165 7 945 2 938
Työtulovähennys yhteensä, lkm 2 509 344 177 041 721 644 1 292 916 259 886 49 454 8 403

Kotitalousvähennyksen suosio on 2000-luvulla kasvanut voimakkaasti: vuodesta 2000 sen määrä on kymmenkertaistunut ja sitä hyödyntäneiden tulonsaajien määrä yli nelinkertaistunut. Vuonna 2010 vähennyksen kasvu jäi kuitenkin aiempia vuosia vaatimattomammaksi. Edellisvuodesta vähennys kasvoi neljä prosenttia ja vähennystä käyttäneiden määrä kaksi. Vuonna 2010 kotitalousvähennystä käytti 369 400 henkeä ja vähennyksen määrä oli 408 miljoonaa euroa. Keskimääräinen vähennys oli 1 100 euroa.

Kuvio 3. Keskimääräinen kotitalousvähennys tuloluokittain 2010, €

Kuvio 3. Keskimääräinen kotitalousvähennys tuloluokittain 2010, €

Vähennyksen käyttö yleistyi tasaisesti tulotason kasvaessa. Sitä käytti 11 prosenttia 30 000–40 000 euroa ansainneista tulonsaajista, 19 prosenttia 50 000–60 000 euroa ansainneista ja yli 100 000 euroa ansainneista 43 prosenttia. Kaikista tulonsaajista vähennystä hyödynsi kahdeksan prosenttia. Alle 30 000 euroa vuodessa ansainneet käyttivät sitä keskimääräistä harvemmin. Vähennysmäärätkin kasvoivat tulojen kasvaessa. Alle 30 000 euroa vuodessa ansainneiden vähennys oli keskimäärin 890 euroa kun vähintään 100 000 euroa ansainneilla se oli 1 660 euroa. Keskituloiset käyttivät vähennystä jonkin verran muita useammin asunnon kunnossapitoon ja hyvätuloiset kotitaloustyöhön, mutta erot eivät olleet kovin suuria. Hoiva- ja hoitotyöhön vähennystä käyttäneet olivat usein pienituloisia: 54 prosenttia heistä ansaitsi alle 25 000 euroa vuodessa.

Eniten vähennystä käytettiin edelleenkin asunnon kunnossapitotöihin ja seuraavaksi eniten kotitaloustyöhön. Myönnetyistä vähennyksistä 82 prosenttia kohdistui asunnon kunnossapitoon ja 13 prosenttia kotitaloustöihin. Keskimääräinen vähennys kunnossapitotöistä oli 1 230 euroa ja kotitaloustöistä 660 euroa. Hoiva- ja hoitotöihin vähennystä käytettiin vain kahdessa prosentissa tapauksista, mutta määrällisesti niistä myönnetyt vähennykset olivat suurimpia, keskimäärin 1 310 euroa.

Alle 30-vuotiaita lukuun ottamatta vähennystä käytettiin aika tasaisesti eri ikäluokissa. Vähennyksen käyttötarkoitus kuitenkin vaihteli jonkin verran iän ja sukupuolen mukaan. Asunnon kunnossapito oli suosituin käyttökohde kaikenikäisillä yli 75-vuotiaita lukuun ottamatta. Sen ikäiset käyttivät vähennystä usein kotitalous- ja hoivatyöhön. Miehet käyttivät vähennystä naisia enemmän kunnossapitotöihin, naisia taas oli kotitaloustyöhön vähennystä käyttäneistä kaksi kolmannesta ja hoito- ja hoivatyöhön käyttäneistä 68 prosenttia.

Korkeimmat veronalaiset tulot Uudellamaalla, Itä-Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla

Mediaanitulot olivat korkeimmat Uudellamaalla, Ahvenanmaalla ja Itä-Uudellamaalla. Uudellamaalla ne olivat 24 170, Ahvenanmaalla 23 920 ja Itä-Uudellamaalla 23 560 euroa. Pienimmät mediaanitulot olivat Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakunnissa, Kainuussa 18 090 ja Pohjois-Karjalassa 17 460 euroa.

Mediaanitulot kasvoivat edellisvuodesta jonkin verran enemmän Pohjois- ja Itä-Suomen maakunnissa kuin Etelä-Suomessa. Eniten ne kasvoivat Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa, Lapissa ja Etelä-Pohjanmaalla. Keski-Pohjanmaalla tulot kasvoivat viisi prosenttia, Kainuussa, Lapissa ja Etelä-Pohjanmaalla lähes neljä. Keski-Pohjanmaan tuloihin lienee vaikuttanut se, että entinen Himangan kunta vaihtoi maakuntaa Pohjois-Pohjanmaalle. Vähiten tulot kasvoivat Varsinais-Suomessa, prosentin edellisvuodesta.

Mediaanituloilla mitaten viisi hyvätuloisinta kuntaa olivat Kauniainen (30 120 €), Espoo (28 030 €), Kirkkonummi (27 620 €), Tuusula (27 390 €) ja Nurmijärvi (27 070 €). Niiden järjestys oli sama edellisvuonnakin.

Kuvio 4. Mediaanitulot maakunnittain 2010 ja 2009

Kuvio 4. Mediaanitulot maakunnittain 2010 ja 2009

Pääomatuloja saivat useimmin ahvenanmaalaiset. Koko maassa pääomatuloja sai 28 prosenttia tulonsaajista, mutta Ahvenanmaalla pääomatulon saajia oli 42 prosenttia. Tulonsaajaa kohti ahvenanmaalaisten pääomatulot olivat 2 500 euroa, kun vastaava luku koko maassa oli 1 530 euroa. Vähiten pääomatuloja saivat Lapin maakunnan asukkaat, 980 euroa tulonsaajaa kohti.

Nuorten tulot kasvoivat vähiten

Veronalaiset vuositulot olivat 25 650 euroa tulonsaajaa kohti, edellisvuodesta ne kasvoivat 3,5 prosenttia. Mediaanitulot olivat 20 534 euroa eli 2,1 prosenttia edellisvuotista korkeammat. Miesten keskimääräiset veronalaiset vuositulot olivat 29 530 ja naisten 21 750 euroa. Miesten mediaanitulot olivat 24 330 ja naisten 18 430 euroa. Miesten mediaanitulot kasvoivat edellisvuodesta 2,0 ja naisten 2,3 prosenttia.

Kuvio 5. Veronalaiset mediaanitulot iän ja sukupuolen mukaan 2010

Kuvio 5. Veronalaiset mediaanitulot iän ja sukupuolen mukaan 2010

Suurimmillaan tulot olivat keski-ikäisillä: 45–54-vuotiaat ansaitsivat keskimäärin 35 570 euroa. Eniten edellisvuodesta kasvoivat vanhimpien tulonsaajien tulot.

Veronalaiset tulot jäävät usein pieniksi monilla eläketuloa tai muita tulonsiirtoja kuten kotihoidon tukea tai vanhenpainrahaa saaneilla. Tulonsaajissa on lisäksi paljon koululaisia, opiskelijoita tai muita tilapäis- ja osa-aikatöitä tehneitä. Verottomat tulonsiirrot, kuten asumis- ja toimeentulotuet tai lapsilisät, eivät sisälly tulokäsitteeseen.

Tulonsaajista lähes puolet, 2,2 miljoonaa henkeä ansaitsi alle 20 000 euroa vuonna 2010. Miehistä näin pienituloisia oli 42 prosenttia ja naisista 54 prosenttia. Heidän tuloistaan hieman yli puolet koostui eläkkeistä ja neljännes palkoista. Työttömyysturvaetuuksia niistä oli kymmenen prosenttia, keskimääräistä suurempi osuus niistä oli myös lapsen kotihoidon tukea, opintorahoja sekä sairausvakuutuskorvauksia.

Iältään pienituloisimmat olivat usein nuoria tai vanhoja. Alle 20 000 euroa ansainneista neljännes oli alle 25- ja kolmannes yli 65-vuotiaita. Eläke-ikäisistä naisista näin pienituloisia oli 78 prosenttia, miehistä 57 prosenttia. Vähiten, hieman alle neljännes tulonsaajista näin pienituloisia oli 40–50-vuotiaiden joukossa.

Vähintään 100 000 euron veronalaiset vuositulot oli 52 500 hengellä eli hieman yli prosentilla tulonsaajista. Miehiä heistä oli 41 730 ja naisia 10 790. Heidän tuloistaan kolmannes koostui pääomatuloista. Veronalaisista tuloista he saivat yhdeksän ja pääomatuloista 44 prosenttia. Veroista he maksoivat 13 prosenttia.


Lähde: Veronalaiset tulot 2010. Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Matala 09 1734 3422, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 3.2.2012

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Veronalaiset tulot [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3843. 2010, Pääomatulot kasvoivat 27 prosenttia . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.9.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tvt/2010/tvt_2010_2012-02-03_kat_001_fi.html