Työssäkäyntitilaston laatuseloste: ammatti ja sosioekonominen asema

1 Relevanssi

Työssäkäyntitilasto on julkaissut vuodesta 2004 lähtien vuosittain tietoja ammatista ja sosioekonomisesta asemasta. Henkilöiden ammattitiedot ja niistä johdetut tiedot sosioekonomisesta asemasta on tuotettu Tilastokeskuksessa aiemmin väestölaskentojen yhteydessä viiden vuoden välein.

Työssäkäyntitilastossa työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18–74-vuotiaat henkilöt, jotka ovat vuoden viimeisellä viikolla ansiotyössä, eivätkä ole työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin. Ammattitieto muodostetaan pitkälti hallinnollisista rekistereistä kaikille työllisille sekä palkansaajille että yrittäjille ja se kuvaa pääsääntöisesti tilastovuoden viimeisen viikon ammattia.

Tilastossa on luokituksista käytössä Ammattiluokitus 2001 (ISCO–88) ja Sosioekonomisen aseman -luokitus 1989.

Työssäkäyntitilaston ammattitiedon on tarkoitus palvella ulkopuolisten käyttäjien lisäksi myös muiden Tilastokeskuksen yksiköiden tietotarpeita. Tieto tarjoaa mahdollisuuksia erityisesti alue- ja pitkittäistarkasteluihin. Tärkeitä ammattitietojen käyttäjiä ovat ministeriöt, yliopistot ja tutkimuslaitokset, kansainväliset järjestöt sekä Euroopan unioni. Ammattitieto on yksi väestölaskentasuositusten mukaisista perustiedoista.

2 Menetelmäkuvaus

2.1 Ammattitiedon lähteet

Työssäkäyntitilasto on kokonaisaineisto, joka kattaa tilastovuoden viimeisenä päivänä Suomessa vakinaisesti asuvat henkilöt. Ammattitieto muodostetaan vuoden viimeisellä viikolla työlliseen työvoimaan kuuluville. Taulukossa 1 on esitelty vuoden 2008 ammattitietojen lähdeaineistot. Ammattitiedon ensisijaisia aineistoja ovat työsuhteisiin perustuvat hallinnolliset rekisterit. Valtion palveluksessa oleville ammattinimikkeet on saatu valtion palvelurekistereistä, kunnan palveluksessa oleville kuntien henkilörekisteristä ja yksityisen sektorin palveluksessa oleville työnantajajärjestöjen tiedoista, jotka saadaan tilaston käyttöön palkkatilaston kautta. Muita työsuhderekistereitä ovat muun muassa Kansaneläkelaitoksen, Kirkon ja Suomen Pankin aineistot. Palkkatilaston yksityisen sektorin aineistoista puuttuvat mm. yrittäjät, yritysten ylin johto, alle viisi henkeä työllistävät yritykset sekä yritykset, joiden päätoimialana ovat maa-, metsä- ja kalatalous. Näitä puutteita pyritään paikkaamaan työssäkäyntitilaston omalla ammattitiedustelulla, joka lähetetään yrityksille vuosittain.

Taulukko 1. Ammattitietojen lähteet vuonna 2008, %

  Tietolähteet 2008
%
1. Ensisijaiset rekisteriaineistot 59
Palkkatilaston aineistot 34
Kuntien työsuhdeaineisto 17
Valtion työsuhdeaineisto 5
Muut työsuhteisiin perustuvat rekisterit 3
2. TK:n oma ammattitiedustelu 12
3. Toissijaiset aineistot 7
Työnhakijarekisteri (työministeriö) 3
Muuttaneet (väestörekisterikeskus) 3
Muut toissijaiset rekisterit 1
4. Päättelyt 20
Nimikkeettömät (työpaikan toimiala, koulutus, palkka, ikä ym.) 10
Yrittäjät (toimiala, yrityksen koko) 10
Tuntemattomat 2
Yhteensä 100

Ensisijaisista työsuhteisiin perustuvista rekisteriaineistoista sekä omasta ammattitiedustelusta saadaan 70 prosenttia ammattitiedoista. Lisäksi käytetään työministeriön työnhakijarekisterin ammattitietoja sekä Väestörekisterikeskuksen ammattitietoja niille työllisille, jotka ovat muuttaneet tilastovuoden aikana. Yrittäjille ammattitiedot päätellään yrityksen toimialan mukaan. Ne yrittäjät, joiden yrityksen koko on yritysrekisterin mukaan yli 5 henkilötyövuotta, luokitellaan toimialan mukaisiin johtaja-ammatteihin. Lopuille, noin kymmenelle prosentille työllisistä, ammatti päätellään työpaikan toimialan, henkilön koulutuksen ja iän sekä mahdollisten edellisten vuosien ammattitietojen perusteella. Ammattitieto jää noin kahdelle prosentille työllisistä tuntemattomaksi.

2.2 Ammattitiedustelu

Yrityskyselyn otoksen koko vaihtelee vuosittain. Vuoden 2008 ammattitiedustelun otoskoko oli lähes 17 000 yritystä. Näistä 77,5 prosenttia vastasi tiedusteluun.

Vuodesta 2004 lähtien ammattitiedustelu on lähetetty:

  • järjestäytymättömille monitoimipaikkaisille yrityksille, jotka kuuluvat työssäkäyntitilaston toimipaikkatiedusteluun

  • kaikille yli 15 henkilön järjestäytymättömille yrityksille

  • 3,5–15 henkilöä työllistäville järjestäytymättömille yrityksille (kolmen vuoden rotaatio)

2.3 Ammattien koodaus

Työssäkäyntitilastossa on käytössä Tilastokeskuksen kansallinen Ammattiluokitus 2001, joka löytyy Tilastokeskuksen nettisivuilta http://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/ammatti/001-2001/index.html. Luokitus perustuu kansainväliseen ISCO88–ammattiluokitukseen,

Työssäkäyntitilasto saa suurimman osan ammattitiedoista valmiiksi koodattuina Tilastokeskuksen palkkatilaston kautta. Loput aineistot koodataan omalla koodaussovelluksella, johon kuuluu:

  • ammattinimikkeiden päivitys

  • ammattisanakirjan päivitys

  • ammattien automaattinen ja manuaalinen koodaus

Ammattisanakirjassa ammatteihin liittyviä hakusanoja ja niihin liittyviä ehtoja on lähes 40 000. Ehdot voivat liittyä ammattinimikkeen lisäksi toimialaan, koulutukseen, tuloihin, sektoriin tai ammattiasemaan (yrittäjä tai palkansaaja). Sanakirja täydentyy uusilla hakusanoilla ja ehdoilla vuosittain.

2.4 Sosioekonomisen aseman muodostaminen

Sosioekonomisen aseman muodostaminen henkilölle perustuu tietoihin henkilön pääasiallisesta toiminnasta, ammatista, ammattiasemasta sekä toimialasta. Tilastokeskuksessa käytetään vuoden 1989 sosioekonomisen aseman -luokitusta, joka on muodostettu vuoden 2001 ammattiluokituksen perusteella. Henkilöt on luokiteltu oman toimintansa perusteella lukuun ottamatta 0–15-vuotiaita ja ryhmää ’muut työvoimaan kuulumattomat’ (lähinnä omaa kotitaloutta hoitavat), jotka saavat asuntokunnan viitehenkilön sosioekonomisen aseman.

Sosioekonomisen asema -luokituksen pääryhmät ovat:

  • yrittäjät

  • ylemmät toimihenkilöt

  • alemmat toimihenkilöt

  • työntekijät

  • opiskelijat

  • eläkeläiset

  • muut

Opiskelijoiden sosioekonominen asema määräytyy vuoden lopun toiminnan perusteella. Yli 18-vuotiaat opiskelijat, joilla on vuoden lopussa voimassa oleva työsuhde, katsotaan kuuluvan työlliseen työvoimaan ja sitä kautta heidät määritellään ammattinsa perusteella sosioekonomiseen aseman eri luokkiin. Alle 18-vuotiaat työssä käyvät opiskelijat luokitellaan sitä vastoin opiskelijoiksi (lukuun ottamatta alle 16-vuotiaita, jotka luokitellaan aina asuntokunnan viitehenkilön mukaan).

3 Oikeellisuus ja tarkkuus

Työssäkäyntitilasto on kokonaisaineisto, joka kattaa tilastovuoden viimeisenä päivänä Suomessa vakinaisesti asuvat henkilöt. Perusjoukkoon kuuluvat myös Suomen väestötietojärjestelmään rekisteröidyt ulkomaalaiset, joiden oleskelu Suomessa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden.

Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18–74-vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin. Alle 18-vuotiaiden työsuhteita ei tilastoida.

Ammattitiedon lähteenä käytetään pääasiassa hallinnollisia rekistereitä ja muita rekisteripohjaisia tietoaineistoja. Keskeistä järjestelmässä on se, että rekistereiden tunnusjärjestelmät mahdollistavat eri tietojen yhdistelemisen. Rekisterit sisältävät usein päällekkäistä tietoa, osin myös ristiriitaista tietoa. Tilaston laatu on riippuvainen lähdeaineistojen laadusta, mutta myös siitä, kuinka ne priorisoidaan. Osalle henkilöistä löytyy useita ammattinimikkeitä, jolloin on tärkeää saada ammattitieto yhdistettyä vuoden viimeisen viikon pääasialliseen työsuhteeseen. Ammattitieto ja työsuhdetieto pyritään ensisijaisesti ottamaan samasta rekisteristä, mutta aina näin ei läheskään aina pystytä tekemään. Tällöin henkilön ammatti ja työssäkäyntitilastossa valittu päätyösuhde toimialoineen voivat kuvata eri työsuhdetta. Tämä on hyvä muistaa, kun samaan taulukkoon yhdistetään henkilön ammatti ja työpaikan toimiala tietoja.

Noin 10 prosentille palkansaajista ei ole saatavissa ammattitietoa. Tällöin ammatti pyritään päättelemään työpaikan toimialan, henkilön koulutuksen, aiempien ammattitietojen sekä esimerkiksi tulojen perusteella. Henkilön ammattitiedolle on tietokannassa olemassa aineisto- ja laatumuuttujat, jotka kuvaavat sitä, mistä aineistosta ammattinimike on saatu ja minkälaisten tietojen avulla (esim. yritystunnus, vuosi, henkilönumero) ammattitieto on yhdistetty työssäkäynnin päätyösuhteeseen.

4 Ajantasaisuus

Työssäkäyntitilasto tehdään vuosittain. Työssäkäyntitilaston henkilöperusjoukko kuvaa vuoden viimeisen päivän tilannetta. Tiedot henkilön toiminnasta ja työpaikasta ovat vuoden viimeiseltä viikolta. Tilastossa on myös kertymätietoja koko vuodelta (esim. tulotiedot, työssäolo- ja työttömyyskuukaudet). Ennakkotiedot valmistuvat noin 12 kuukautta viiteajankohdan jälkeen. Lopullisista tiedoista pääasiallinen toiminta ja ammattiasema valmistuvat noin 16 kuukautta ja loput tiedot noin 22 kuukautta viiteajankohdasta.

Työssäkäyntitilaston tiedot henkilöiden ammateista ja sosioekonomisesta asemasta julkaistaan vuosittain työlliselle työvoimalle. Tiedot ovat lopullisia ja ne valmistuvat noin 24 kuukautta tilastovuoden viiteajankohdan jälkeen. Vuoden 2009 tiedot ilmestyvät vuoden 2011 lopussa.

5 Saatavuus

Tietoja julkistetaan vuosittain Internetissä työssäkäyntitilaston kotisivulla http://tilastokeskus.fi/tyossakaynti. Kotisivun linkeistä löytyvät mm. tilaston kuvaus, käsitteet ja määritelmät sekä työssäkäyntitilaston maksuttomat tilastotietokantataulukot (StatFin). Tietopalvelu: tyossakaynti@tilastokeskus.fi

Maksullisia erityisselvityksiä voi tiedustella henkilötilastojen erityisselvityksen tietopalvelusta (sähköposti: erityispalvelut@tilastokeskus.fi). Työssäkäyntitilaston tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle (Tilastolaki 280/2004, Henkilötietolaki 523/1999). Aineiston luovuttaminen on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistetiedot poistettuna tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten.

6 Vertailukelpoisuus

Työssäkäyntitilasto on julkaissut vuodesta 2004 lähtien vuosittain tietoja ammatista ja sosioekonomisesta asemasta Tätä aiempia tietoja on saatavilla väestölaskentavuosilta 1970, 1975, 1980,1985, 1990, 1995 ja 2000.

Työssäkäyntitilastossa on käytössä vuoden 2001 ammattiluokitus, joka on vuoden 1997 ammattiluokituksen tarkistettu versio. Nämä ammattiluokitukset perustuvat kansainväliseen ISCO88 –ammattiluokitukseen (International Standard Classification of Occupations). Vuoden 2000 väestölaskennassa käytettiin vuoden 2001 luokitusta. Sen sijaan vuoden 1995 väestölaskennan ammattitiedot on luokiteltu vuoden 1997 ammattiluokituksella, joka on kuitenkin muunnettu koneellisesti vuoden 2001 luokitukseen. Tätä vanhemmat ammattitiedot on saatavissa vuoden 1980 ammattiluokituksella.

Työssäkäyntitilastossa on käytössä sosioekonomisen aseman -luokitus vuodelta 1989. Tällä luokituksella on saatavissa vuosittaisia tietoja vuodesta 2004 lähtien. Lisäksi väestölaskentavuosien 1995 ja 2000 tiedot on saatavilla vuoden 1989 luokituksella. Vuosien 1970, 1975, 1980, 1985, 1990 ja 1995 tiedot on luokiteltu vuoden 1983 luokituksella.

Sosioekonomista asemaa kuvaava luokitusstandardi julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1983, jolloin luokituksen pohjana oli Ammattiluokitus 1980. Luokitus uudistettiin vuonna 1989 Ammattiluokitus 1987:n ja Toimialaluokitus 1988:n uudistamisen myötä. Näitä luokituskriteereitä käytetään henkilön sosioekonomisen aseman määrittelyssä ammattiaseman lisäksi.

Tilastossa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen luokitus- ja metatietopalvelujen kotisivuilta osoitteesta: http://tilastokeskus.fi/luokitukset sekä painetuista luokituskäsikirjoista.

7 Yhtenäisyys

Ammattitietoja koskevia tilastoja julkaistaan Tilastokeskuksessa työssäkäyntitilaston lisäksi myös palkkatilastossa ja työvoimatutkimuksessa. Palkkatilaston ammattitiedot ovat työssäkäyntitilaston ammattitiedon tärkein tiedonlähde. Palkkatilaston tiedoista puuttuvat kuitenkin mm. yrittäjät, yritysten ylin johto, alle viisi henkeä työllistävät yritykset sekä yritykset, joiden päätoimialana ovat maa-, metsä- ja kalatalous.

Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen. Tiedot kerätään joka kuukausi tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Työvoimatutkimuksessa ammattitieto kysytään henkilöiltä itseltään, kun työssäkäyntitilasto saa ammattitiedot pääosin työnantajilta.

Työssäkäyntitilaston ja työvoimatutkimuksen ammattitiedot tulevat eri lähteistä ja koskevat eri ajanjaksoja - työvoimatutkimus tehdään kuukausittain, kun työssäkäyntitilaston viiteajanjakso on vuoden viimeinen viikko. Myös tilastojen käyttämät käsitteet ovat erilaisia. Työvoimatutkimuksen ja työssäkäyntitilastojen julkaisemissa ammattitiedoissa on eroja erityisesti ammattien pääryhmässä 1. Johtajat ja ylimmät virkamiehet sekä taidealan ammateissa. Erot johtuvat osin erilaisista tiedonkeruutavoista, mutta myös erilaisista koodaustavoista. Työssäkäyntitilastossa yrittäjistä luokitellaan johtajiksi ainoastaan ne, joiden yrityksen koko on yritysrekisterin mukaan vähintään 5 henkilötyövuotta, muuten yrittäjien ammatit määritellään yrityksen toimialan mukaan muihin ammattien pääryhmiin. Lisätietoja tilastojen välisistä eroista ammattitiedoissa voi tiedustella Tilastokeskuksesta.


Lähde: Työssäkäyntitilasto 2008, Tilastokeskus

Lisätietoja: Airi Pajunen (09) 1734 3293, tyossakaynti@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 3.12.2010

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5528. Ammatti ja sosioekonominen asema 2008, Työssäkäyntitilaston laatuseloste: ammatti ja sosioekonominen asema . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 14.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyokay/2008/04/tyokay_2008_04_2010-12-03_laa_001_fi.html