Työvoimatutkimuksen ad hoc -lisätutkimukset

Työvoimatutkimuksen yhteydessä on tehty Euroopan komission asetuksiin perustuvia ns. ad hoc -lisätutkimuksia vuodesta 1999 alkaen. Aiheet ovat vuosittain vaihtuvia, kuitenkin niin, että tutkimuksia toistetaan tarpeen mukaan muutaman vuoden välein. Lisätutkimusten tarkoituksena on kerätä tietoa erilaisista työvoimapolitiikan kannalta tärkeistä ja ajankohtaisista aiheista, ja tuloksia käytetään EU:n työvoimapoliittiseen päätöksentekoon ja seurantaan.

Ad hoc -lisätutkimusten aiheet määräytyvät Euroopan Komission asetuksilla, ja tutkimusten rungon tulee olla kaikissa jäsenmaissa sama. Lomakkeiden suunnittelussa käytetään apuna kotimaisia kunkin alueen asiantuntijoita, jotta tuloksena olisi myös kansallisesti kiinnostava tietosisältö. Ad hoc -aineistoista on julkaistu vaihtelevasti tuloksia sekä yhteistyökumppanien että Tilastokeskuksen toimesta, tarkemmat tiedot julkaisuista kunkin tutkimusaiheen kohdalta. Aineistoja voidaan luovuttaa tutkimuskäyttöön käyttölupahakemuksen perusteella.

Ad hoc -tutkimusten aiheet vuosina 1999 - 2009

1999  Työtapaturmat ja työperäiset sairaudet

2000  Siirtyminen koulutuksesta työelämään

2001  Työajan pituus ja työaikamuodot

2002  Vajaakuntoiset työelämässä

2003  Elinikäinen oppiminen

2004  Työjärjestelyt ja työaikamuodot (osittain vuoden 2001 toistotutkimus)

2005  Työn ja perheen yhteensovittaminen

2006  Työelämästä eläkkeelle siirtyminen

2007  Työpaikkatapaturmat ja työperäiset sairaudet

2008  Maahanmuuttajien ja heidän lastensa työmarkkinatilanne

2009  Nuorten siirtyminen työmarkkinoille

 

2001: Työajan pituus ja työaikamuodot

Tällä lisätutkimuksella haluttiin saada tietoa uudentyyppisistä, ns. normaalista kokopäivätyöstä poikkeavista työsuhteista ja työaikajärjestelyistä. Lisäksi kiinnostuksen kohteena oli perhetilanteen yhteys työaikoihin. Aineisto kerättiin vuoden 2001 toisella neljänneksellä, ja tutkimuksen kohderyhmänä olivat työlliset palkansaajat ja yrittäjät.

Tietosisältö

Yrittäjien kysymykset

  • toimeksiantajien määrä
  • työjärjestelyjen ja työaikojen itsenäisyys
  • onko työn kesto riippuvainen jonkin tuotteen tai palvelun valmistumisesta

Palkansaajien kysymykset

  • työaikamuoto
  • vuorotyön tyyppi
  • syy vuorotyöhön hakeutumiseen
  • ilta-, yö- tai viikonlopputyön sopivuus nykyiseen elämäntilanteeseen
  • mahdollisuus vaikuttaa työhöntulo- ja lähtöaikoihin
  • liukuva työaika, työajan tasoitus ja liukumien käyttö
  • viikoittainen työaika työsopimuksen mukaan
  • normaalista työajasta poikkeavat työaikajärjestelyt: jaksotyö, tiivistetty työviikko, minimituntisopimus, työskentely vain työhön kutsuttaessa, yksilöllisesti sovitut työajat
  • syy epätyypilliseen työaikajärjestelyyn
  • palkalliset ja palkattomat ylityöt

Julkaistuja tuloksia

Hulkko L. 2003. Työajat eri elämänvaiheissa. Teoksessa L. Hulkko (toim.) Työajan muutokset. Työmarkkinat 2003:8. Helsinki: Tilastokeskus, s. 27 - 51.

Laukkanen E. 2003. Palkansaajien viikkotyöajat, toiveet ja todellisuus. Palkansaajakeskusjärjestöjen tutkimus. Helsinki: SAK, AKAVA ja STTK.

 

2002: Vajaakuntoiset työelämässä

Tässä lisätutkimuksessa kohteena olivat vajaakuntoisuuden vaikutukset työllisyyteen ja työkykyyn. Tiedot kerättiin vuoden 2002 toisella neljänneksellä, ja tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki 16 - 64-vuotiaat. Yhteistyökumppaneina olivat Kuntoutussäätiö ja LEL Työeläkekassa (nyk. Etera).

Tietosisältö

  • yleinen terveydentila: oma arvio terveydentilasta, työkyvyn pisteytys, poissaolopäivät työstä
  • onko pitkäaikaista sairautta tai vammaa, sairauden tyyppi
  • säännöllinen lääkitys
  • sairauden alkuperä ja kesto
  • millä tavoin sairaus rajoittaa työntekoa
  • tuen tai erityisjärjestelyjen saatavuus ja tarve
  • osallistuminen kuntoutukseen viimeisen 12 kuukauden aikana
  • tyytyväisyys kuntoutukseen, johon on osallistunut
  • kuntoutuksen tarve

Julkaistuja tuloksia

Mannila S., Notkola V., Kaipainen H., Juntunen J. & Rytkönen H. 2003. Vajaakuntoisuus, työhön osallistuminen ja kuntoutuksen tarve Suomessa vuonna 2002. Kuntoutus 1/2003, s. 3 - 23.

Hulkko L. 2003. Tukitoimet auttavat vajaakuntoista työllistymään. Hyvinvointikatsaus 2/2003, s. 24 - 27.

 

2003: Elinikäinen oppiminen

Tutkimuksessa selvitettiin väestön osallistumista eri tavoilla järjestettyyn koulutukseen viimeisten 12 kuukauden aikana. Kiinnostuksen kohteena olivat tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi myös lyhyempikestoiset kurssit sekä itseopiskelu. Kohdejoukkona olivat kaikki 15 - 74-vuotiaat, ja aineisto kerättiin vuoden 2003 toisella neljänneksellä.

Tietosisältö

  • Tutkintokoulutus 12 kuukauden aikana: koulutusaste ja koulutusala
  • Muut kurssit: koulutusala, liittyikö työhön, opetustuntien määrä
  • Itseopiskelu 12 kuukauden aikana: mitä välineitä käyttänyt

Julkaistuja tuloksia

Saarenpää H-L. 2004. Kursseille osallistuminen suomalaisessa työelämässä. Hyvinvointikatsaus 4/2004

Tuloksia esitellään Henkilöstökoulutuksen sivuilla. Pdf-muodossa toimitettava raportti on tilattavissa maksutta osoitteesta aikuiskoulutus.tilastot@tilastokeskus.fi.

 

2004: Työjärjestelyt ja työaikamuodot

Tutkimus toisti osittain samoja aiheita kuin vuoden 2001 ad hoc -tutkimus. Kiinnostuksen kohteena olivat uudenlaiset työsuhteet ja työaikajärjestelyt sekä epätyypillisten työaikojen sopivuus elämäntilanteeseen. Tiedot kerättiin vuoden 2004 toisella neljänneksellä.

Tietosisältö

Yrittäjien työn itsenäisyys:

  • työskenteleekö yhdelle vai useammalle toimeksiantajalle
  • itsenäisyys työaikojen ja työtapojen suhteen
  • onko kyse ns. muodollisesta yrittäjyydestä (esim. työskennellyt aiemmin palkansaajana ko. työssä, mutta joutunut perustamaan toiminimen, kun toiminta on ulkoistettu)

Palkansaajien työaikajärjestelyt:

  • ylityötunnit ja palkallinen ylityö tutkimusviikolla
  • vuorotyömuodot
  • päivittäiset työajan joustot
  • jaksotyö, tiivistetty työviikko
  • työskentely vain kutsuttaessa
  • sopimuksen mukainen työaika
  • osa-aikatyön muodot (myös yrittäjät)
  • epätyypillisten työaikajärjestelyjen sopivuus elämäntilanteeseen (myös yrittäjät)
  • kuinka usein tekee palkallista tai palkatonta ylityötä

Lisäksi kysyttiin joitakin tietoja perhetilanteesta.

Julkaistuja tuloksia

Hulkko L. 2005. Epätyypilliset työajat sopivat monen elämäntilanteeseen. Hyvinvointikatsaus 3/2005, s. 9 - 16.

 

2005: Työn ja perheen yhteensovittaminen

Tiedot kerättiin ympärivuotisesti osaotokselta (5. haastattelukerta). Tutkimuksessa selvitettiin perhevapaiden käyttöä ja lastenhoitojärjestelyjä sekä muihin kuin omiin lapsiin (esim. vanhukset, sairaat) liittyviä huolenpitovastuita, kartoitettiin puutteita lasten tai muiden hoitoa tarvitsevien läheisten hoitopalveluissa ja arvioitiin, missä määrin nämä puutteet vaikuttavat henkilön mahdollisuuksiin tehdä kokopäivätyötä. Lisäksi kysyttiin työajan joustoista perhesyiden takia.

Tietosisältö

  • perhevapaiden pitäminen viimeisten 12 kuukauden aikana tai pääasiallinen syy siihen, ettei ole pitänyt perhevapaita vaikka olisi ollut oikeutettu
  • omien alle 15-vuotiaiden lasten hoitojärjestelyt
  • ongelmalliset lastenhoitojärjestelyt koulun tai päivähoitopaikan loma-aikoina
  • huolenpitovastuut muista läheisistä (muut kuin omat lapset, vanhukset, vammaiset jne.)
  • tyytyväisyys nykyiseen ajankäyttöön työn ja perheen yhteensovittamisen suhteen
  • lastenhoito- ja muiden hoitopalveluiden puutteellisuuden yhteys vajaatyöllistymiseen
  • mahdollisuus työaikajoustoihin tai tilapäisiin poissaoloihin perhesyiden takia
  • tilapäisen hoitovapaan käyttäminen 12 kuukauden aikana

 

2006: Työelämästä eläkkeelle siirtyminen

Tutkimus toteutetaan vuonna 2006, ja tiedot kerätään ympärivuotisesti osaotokselta (5. haastattelukerta). Kohderyhmänä ovat 50 - 69-vuotiaat työlliset sekä ne ei-työlliset, jotka olivat viimeisimmän työsuhteen päättyessä vähintään 50-vuotiaita. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, mitkä tekijät - työaikajärjestelyjen joustavuus, koulutusmahdollisuudet, terveys - vaikuttavat eläkkeelle siirtymisen ajankohtaan. Lisäksi kysytään taustatietoja henkilön terveydentilasta ja työkyvystä.

Tietosisältö

  • kuinka pitkään ollut ansiotyössä elämänsä aikana
  • henkilölle nykyisin maksettavat eläkkeet ja kuntoutustuet
  • arvio nykyisestä terveydentilasta ja työkyvystä
  • onko pitkäaikaista sairautta tai vammaa, rajoittaako se toimintakykyä

Työllisten kysymykset

  • ikä, jolloin alkoi saada eläkettä tai osa-aikaeläkettä (jos saa jo jotain eläkettä)
  • syyt siihen, miksi jatkaa vielä työntekoa jos olisi oikeutettu eläkkeeseen tai saa jo vanhuuseläkettä
  • onko lyhentänyt tai aikooko lyhentää työaikaa ennen eläkkeelle siirtymistä esim. osa-aikaeläkkeen avulla
  • ikä, jolloin aikoo lopettaa kokonaan ansiotyön tekemisen
  • millä tekijöillä olisi vaikutusta siihen, että henkilö pysyisi työssä kauemmin kuin on suunnitellut (esim. joustavammat työaikajärjestelyt, kouluttautumis- tai kuntoutusmahdollisuudet, vähemmän kuormittava työ)
  • voisiko harkita ansiotyössä käymistä eläkkeellä ollessaan
  • sairauspoissaolojen määrä ja kesto viimeisen 12 kk aikana
  • uskooko voivansa työskennellä nykyisessä ammatissa kahden vuoden kuluttua

Ei-työllisten kysymykset

  • toiminta heti ansiotyön päättymisen jälkeen
  • ikä jolloin alkoi saada vanhuuseläkettä
  • syy siihen, miksi jäi eläkkeelle juuri tietyssä iässä
  • lyhensikö työaikaa ennen eläkkeelle siirtymistä esim. osa-aikaeläkkeen avulla
  • haluaako vielä palata työelämään
  • ikä, jolloin aikoo lopettaa kokonaan ansiotyön tekemisen (työttömät sekä ne eläkeläiset, jotka vielä haluavat palata työelämään)
  • millä tekijöillä olisi ollut vaikutusta siihen, että henkilö olisi pysynyt työssä kauemmin (esim. joustavammat työaikajärjestelyt, kouluttautumis- tai kuntoutusmahdollisuudet, vähemmän kuormittava työ)

 

2007: Työpaikkatapaturmat ja työperäiset sairaudet

Tutkimuksessa selvitetään työtapaturmien ja työperäisten sairauksien yleisyyttä, niiden aiheuttamia poissaoloja sekä henkistä ja fyysistä hyvinvointia haittaavia tekijöitä työpaikalla. Lisäksi kysytään työpaikalla kohdatusta väkivallasta. Kohderyhmänä ovat kaikki työlliset sekä aiemmin työssä olleet, ja tiedot kerätään ympäri vuoden viidennellä haastattelukerralla. Tutkimus toistetaan osin samansisältöisenä kuin vuoden 1999 samaa aihetta käsitellyt lisätutkimus.

Tietosisältö

  • Onko sattunut työpaikkatapaturmat 12 kuukauden aikana
  • Työtapaturmasta johtuvat poissaolot
  • Onko työperäisiä sairauksia
  • Työperäisen sairauden tyyppi ja rajoittaako toimintaa
  • Työperäisestä sairaudesta johtuvat poissaolot
  • Henkistä hyvinvointia uhkaavat tekijät työpaikalla
  • Fyysistä hyvinvointia uhkaavat tekijät työpaikalla
  • Työpaikkaväkivalta 12 kuukauden aikana

Päivitetty 21.9.2007

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.10.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyti/tyti_2005-01-25_men_001.html