Työvoimatutkimuksen ad hoc -lisätutkimukset

Työvoimatutkimuksen yhteydessä on tehty Euroopan komission asetuksiin perustuvia ns. ad hoc -moduleita eli lisätutkimuksia vuodesta 1999 alkaen. Aiheet ovat vuosittain vaihtuvia, kuitenkin niin, että tutkimuksia toistetaan tarpeen mukaan muutaman vuoden välein. Lisätutkimusten tarkoituksena on kerätä tietoa erilaisista työvoimapolitiikan kannalta tärkeistä ja ajankohtaisista aiheista, ja tuloksia käytetään EU:n työvoimapoliittiseen päätöksentekoon ja seurantaan.

Ad hoc -moduleiden aiheet määrätään Euroopan Komission asetuksilla, ja tutkimusten tietosisältö on kaikissa jäsenmaissa sama. Lisäkysymykset kysytään osaotokselta; vuoteen 2004 saakka toisella vuosineljänneksellä, vuodesta 2005 lähtien 5. haastattelukerralla ympäri vuoden. Ad hoc -moduleiden tuloksia on julkaistu sekä Tilastokeskuksen että yhteistyökumppanien toimesta, tarkemmat tiedot julkaisuista löytyvät kunkin tutkimusaiheen kohdalta. Eurostat julkaisee moduleista kansainväliset yhteenvetoraportit. Ad hoc -moduleiden aineistoja voidaan luovuttaa tutkimuskäyttöön käyttölupahakemuksen perusteella.

Ad hoc -moduleiden aiheet vuosina 1999–2015

1999   Työtapaturmat ja työperäiset sairaudet

2000   Siirtyminen koulutuksesta työelämään

2001   Työajan pituus ja työaikamuodot

2002   Vajaakuntoiset työelämässä

2003   Elinikäinen oppiminen

2004   Työjärjestelyt ja työaikamuodot

2005   Työn ja perheen yhteensovittaminen

2006   Työelämästä eläkkeelle siirtyminen

2007   Työpaikkatapaturmat ja työperäiset sairaudet

2008   Maahanmuuttajien ja heidän lastensa työmarkkinatilanne

2009   Nuorten siirtyminen työmarkkinoille

2010   Työn ja perheen yhteensovittaminen

2011   Työkyky ja työllisyys

2012   Työstä eläkkeelle siirtyminen

2013   Työtapaturmat ja työperäiset sairaudet

2014   Maahanmuuttajien ja heidän lastensa työmarkkinatilanne

2015   Työn organisointi ja työaikajärjestelyt

 

1999: Työtapaturmat ja työperäiset sairaudet

Tutkimuksessa selvitettiin työtapaturmien ja työperäisten sairauksien yleisyyttä. Lisäksi kysyttiin työpaikalla kohdatusta väkivallasta. Kohderyhmänä olivat kaikki työlliset sekä aiemmin työssä olleet.

Julkaistuja tuloksia

Paananen S. (toim.) 2000. Työn vaarat. Koetut työperäiset sairaudet, työtapaturmat ja työväkivaltatapaukset 1999. Työmarkkinat 2000:15. Tilastokeskus 2000.

Paananen S. 2000. Tutkimus työn vaaroista: Väkivalta lähes yhtä yleistä kuin tapaturmat. Tietoaika 11/2000, s. 12–14.

 

2000: Siirtyminen koulutuksesta työelämään

Aineisto kerättiin vuoden 2000 toisella neljänneksellä, ja tutkimuksen kohderyhmänä olivat ne 15–34-vuotiaat, jotka olivat edellisten viiden vuoden aikana joko päättäneet opiskelunsa tai heillä oli ollut vähintään vuoden kestänyt tauko opiskeluissa. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään opiskelun päättämis- tai keskeyttämisajankohta, ensimmäisen opiskelujen päättämisen tai keskeyttämisen jälkeisen vähintään kuusi kuukautta kestäneen työn aloittamisaika ja päättymisaika ja ammatti tuossa työssä, työnhaku opintojen päättämisen tai keskeyttämisen jälkeen ja vanhempien koulutustaso.

Julkaistuja tuloksia

General indicators on transition from school to work. Youth transitions from education to working life in Europe, Part I. Statistics in Focus, Population and Social Conditions, theme 3–4/2003, Eurostat.

School leavers in Europe and the labour market effects of job mismatches. Youth transitions from education to working life in Europe, Part II. Statistics in Focus, Population and Social Conditions, theme 3–5/2003, Eurostat.

2001: Työajan pituus ja työaikamuodot

Tällä lisätutkimuksella haluttiin saada tietoa uudentyyppisistä, ns. normaalista kokopäivätyöstä poikkeavista työsuhteista ja työaikajärjestelyistä. Lisäksi kiinnostuksen kohteena oli perhetilanteen yhteys työaikoihin. Aineisto kerättiin vuoden 2001 toisella neljänneksellä, ja tutkimuksen kohderyhmänä olivat työlliset palkansaajat ja yrittäjät.

Tietosisältö

Yrittäjien kysymykset

  • toimeksiantajien määrä
  • työjärjestelyjen ja työaikojen itsenäisyys
  • onko työn kesto riippuvainen jonkin tuotteen tai palvelun valmistumisesta

Palkansaajien kysymykset

  • työaikamuoto
  • vuorotyön tyyppi
  • syy vuorotyöhön hakeutumiseen
  • ilta-, yö- tai viikonlopputyön sopivuus nykyiseen elämäntilanteeseen
  • mahdollisuus vaikuttaa työhöntulo- ja lähtöaikoihin
  • liukuva työaika, työajan tasoitus ja liukumien käyttö
  • viikoittainen työaika työsopimuksen mukaan
  • normaalista työajasta poikkeavat työaikajärjestelyt: jaksotyö, tiivistetty työviikko, minimituntisopimus, työskentely vain työhön kutsuttaessa, yksilöllisesti sovitut työajat
  • syy epätyypilliseen työaikajärjestelyyn
  • palkalliset ja palkattomat ylityöt

Julkaistuja tuloksia

Hulkko L. 2003. Työajat eri elämänvaiheissa. Teoksessa L. Hulkko (toim.) Työajan muutokset. Työmarkkinat 2003:8. Helsinki: Tilastokeskus, s. 27–51.

Laukkanen E. 2003. Palkansaajien viikkotyöajat, toiveet ja todellisuus. Palkansaajakeskusjärjestöjen tutkimus. Helsinki: SAK, AKAVA ja STTK.

 

2002: Vajaakuntoiset työelämässä

Tässä lisätutkimuksessa kohteena olivat vajaakuntoisuuden vaikutukset työllisyyteen ja työkykyyn. Tiedot kerättiin vuoden 2002 toisella neljänneksellä, ja tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki 16–64-vuotiaat. Yhteistyökumppaneina olivat Kuntoutussäätiö ja LEL Työeläkekassa (nyk. Etera).

Tietosisältö

  • yleinen terveydentila: oma arvio terveydentilasta, työkyvyn pisteytys, poissaolopäivät työstä
  • onko pitkäaikaista sairautta tai vammaa, sairauden tyyppi
  • säännöllinen lääkitys
  • sairauden alkuperä ja kesto
  • millä tavoin sairaus rajoittaa työntekoa
  • tuen tai erityisjärjestelyjen saatavuus ja tarve
  • osallistuminen kuntoutukseen viimeisen 12 kuukauden aikana
  • tyytyväisyys kuntoutukseen, johon on osallistunut
  • kuntoutuksen tarve

Julkaistuja tuloksia

Mannila S., Notkola V., Kaipainen H., Juntunen J. & Rytkönen H. 2003. Vajaakuntoisuus, työhön osallistuminen ja kuntoutuksen tarve Suomessa vuonna 2002. Kuntoutus 1/2003, s. 3–23.

Hulkko L. 2003. Tukitoimet auttavat vajaakuntoista työllistymään. Hyvinvointikatsaus 2/2003, s. 24–27.

Dupré D. & Karjalainen A. 2003. Employment of disabled people in Europe in 2002. Statistics in Focus, Population and Social Conditions theme 3–26/2003, Eurostat.

 

2003: Elinikäinen oppiminen

Tutkimuksessa selvitettiin väestön osallistumista eri tavoilla järjestettyyn koulutukseen viimeisten 12 kuukauden aikana. Kiinnostuksen kohteena olivat tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi myös lyhyempikestoiset kurssit sekä itseopiskelu. Kohdejoukkona olivat kaikki 15–74-vuotiaat, ja aineisto kerättiin vuoden 2003 toisella neljänneksellä.

Tietosisältö

  • Tutkintokoulutus 12 kuukauden aikana: koulutusaste ja koulutusala
  • Muut kurssit: koulutusala, liittyikö työhön, opetustuntien määrä
  • Itseopiskelu 12 kuukauden aikana: mitä välineitä käyttänyt

Julkaistuja tuloksia

Tuloksia esitellään Henkilöstökoulutuksen sivuilla. Pdf-muodossa toimitettava raportti on tilattavissa maksutta osoitteesta aikuiskoulutus.tilastot@tilastokeskus.fi.

Saarenpää H-L. 2004. Kursseille osallistuminen suomalaisessa työelämässä. Hyvinvointikatsaus 4/2004.

Kailis E. & Pilos S. 2005. Lifelong learning in Europe. Statistics in Focus, Population and Social Conditions 8/2005, Eurostat.

 

2004: Työjärjestelyt ja työaikamuodot

Tutkimus toisti osittain samoja aiheita kuin vuoden 2001 ad hoc -tutkimus. Kiinnostuksen kohteena olivat uudenlaiset työsuhteet ja työaikajärjestelyt sekä epätyypillisten työaikojen sopivuus elämäntilanteeseen. Tiedot kerättiin vuoden 2004 toisella neljänneksellä.

Tietosisältö

Yrittäjien työn itsenäisyys:

  • työskenteleekö yhdelle vai useammalle toimeksiantajalle
  • itsenäisyys työaikojen ja työtapojen suhteen
  • onko kyse ns. muodollisesta yrittäjyydestä (esim. työskennellyt aiemmin palkansaajana ko. työssä, mutta joutunut perustamaan toiminimen, kun toiminta on ulkoistettu)

Palkansaajien työaikajärjestelyt:

  • ylityötunnit ja palkallinen ylityö tutkimusviikolla
  • vuorotyömuodot
  • päivittäiset työajan joustot
  • jaksotyö, tiivistetty työviikko
  • työskentely vain kutsuttaessa
  • sopimuksen mukainen työaika
  • osa-aikatyön muodot (myös yrittäjät)
  • epätyypillisten työaikajärjestelyjen sopivuus elämäntilanteeseen (myös yrittäjät)
  • kuinka usein tekee palkallista tai palkatonta ylityötä

Lisäksi kysyttiin joitakin tietoja perhetilanteesta.

Julkaistuja tuloksia

Hulkko L. 2005. Epätyypilliset työajat sopivat monen elämäntilanteeseen. Hyvinvointikatsaus 3/2005, s. 9–16.

Hardarson O. 2007. The flexibility of working time arrangements for women and men. Statistics in Focus, Population and Social Conditions 96/2007, Eurostat.

 

2005: Työn ja perheen yhteensovittaminen

Tutkimuksessa selvitettiin perhevapaiden käyttöä ja lastenhoitojärjestelyjä sekä muihin kuin omiin lapsiin (esim. vanhukset, sairaat) liittyviä huolenpitovastuita, kartoitettiin puutteita lasten tai muiden hoitoa tarvitsevien läheisten hoitopalveluissa ja arvioitiin, missä määrin nämä puutteet vaikuttavat henkilön mahdollisuuksiin tehdä kokopäivätyötä. Lisäksi kysyttiin työajan joustoista perhesyiden takia.

Tietosisältö

  • perhevapaiden pitäminen viimeisten 12 kuukauden aikana tai pääasiallinen syy siihen, ettei ole pitänyt perhevapaita vaikka olisi ollut oikeutettu
  • omien alle 15-vuotiaiden lasten hoitojärjestelyt
  • ongelmalliset lastenhoitojärjestelyt koulun tai päivähoitopaikan loma-aikoina
  • huolenpitovastuut muista läheisistä (muut kuin omat lapset, vanhukset, vammaiset jne.)
  • tyytyväisyys nykyiseen ajankäyttöön työn ja perheen yhteensovittamisen suhteen
  • lastenhoito- ja muiden hoitopalveluiden puutteellisuuden yhteys vajaatyöllistymiseen
  • mahdollisuus työaikajoustoihin tai tilapäisiin poissaoloihin perhesyiden takia
  • tilapäisen hoitovapaan käyttäminen 12 kuukauden aikana

Julkaistuja tuloksia

Hulkko L. 2007. Lasten vanhemmat ja työ. Teoksessa Kartovaara L. (toim.) Suomalainen lapsi 2007. Väestö 2007. Helsinki: Tilastokeskus, s. 245–267.

Vaaka vaaterissa? Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2006. Sukupuolten tasa-arvo 2007. Helsinki: Tilastokeskus, s. 43–52.

Reconciliation between work and family life. Final report to the 2005 LFS ad hoc module. 2007 edition. Methodologies & Working papers, Eurostat.

Reconciliation between work, private and family life in the European Union. 2009 edition. Statistical books, Eurostat.

 

2006: Työelämästä eläkkeelle siirtyminen

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 50–69-vuotiaat työlliset sekä ne ei-työlliset, jotka olivat viimeisimmän työsuhteen päättyessä olleet vähintään 50-vuotiaita. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, miten kolme työhön liittyvää tekijää – työaikajärjestelyjen joustavuus, työturvallisuus ja koulutusmahdollisuudet – vaikuttavat eläkkeelle siirtymisen ajankohtaan. Lisäksi kysyttiin taustatietoja henkilön terveydentilasta ja työkyvystä.

Tietosisältö

  • kuinka pitkään ollut ansiotyössä elämänsä aikana
  • henkilölle nykyisin maksettavat eläkkeet ja kuntoutustuet
  • arvio nykyisestä terveydentilasta ja työkyvystä
  • onko pitkäaikaista sairautta tai vammaa, rajoittaako se toimintakykyä

Työllisten kysymykset

  • ikä, jolloin alkoi saada eläkettä tai osa-aikaeläkettä (jos saa jo jotain eläkettä)
  • syyt siihen, miksi jatkaa vielä työntekoa jos olisi oikeutettu eläkkeeseen tai saa jo vanhuuseläkettä
  • onko lyhentänyt tai aikooko lyhentää työaikaa ennen eläkkeelle siirtymistä esim. osa-aikaeläkkeen avulla
  • ikä, jolloin aikoo lopettaa kokonaan ansiotyön tekemisen
  • millä tekijöillä olisi vaikutusta siihen, että henkilö pysyisi työssä kauemmin kuin on suunnitellut (esim. joustavammat työaikajärjestelyt, kouluttautumis- tai kuntoutusmahdollisuudet, vähemmän kuormittava työ)
  • voisiko harkita ansiotyössä käymistä eläkkeellä ollessaan
  • sairauspoissaolojen määrä ja kesto viimeisen 12 kk aikana
  • uskooko voivansa työskennellä nykyisessä ammatissa kahden vuoden kuluttua

Ei-työllisten kysymykset

  • toiminta heti ansiotyön päättymisen jälkeen
  • ikä jolloin alkoi saada vanhuuseläkettä
  • syy siihen, miksi jäi eläkkeelle juuri tietyssä iässä
  • lyhensikö työaikaa ennen eläkkeelle siirtymistä esim. osa-aikaeläkkeen avulla
  • haluaako vielä palata työelämään
  • ikä, jolloin aikoo lopettaa kokonaan ansiotyön tekemisen (työttömät sekä ne eläkeläiset, jotka vielä haluavat palata työelämään)
  • millä tekijöillä olisi ollut vaikutusta siihen, että henkilö olisi pysynyt työssä kauemmin (esim. joustavammat työaikajärjestelyt, kouluttautumis- tai kuntoutusmahdollisuudet, vähemmän kuormittava työ)

Julkaistuja tuloksia

Tiisanoja M. 2007. Työelämän joustot voivat siirtää eläkeaikeita. Hyvinvointikatsaus 3/2007, s. 44–46.

Romans F. 2007. The transition of women and men from work to retirement. Statistics in Focus, Population and Social Conditions 97/2007, Eurostat.

 

2007: Työpaikkatapaturmat ja työperäiset sairaudet

Tutkimuksessa selvitettiin työtapaturmien ja työperäisten sairauksien yleisyyttä, niiden aiheuttamia poissaoloja sekä henkistä ja fyysistä hyvinvointia uhkaavia tekijöitä työpaikalla. Lisäksi kysyttiin työpaikalla kohdatusta väkivallasta. Kohderyhmänä olivat kaikki työlliset sekä aiemmin työssä olleet. Tutkimus toistettiin osin samansisältöisenä kuin vuoden 1999 samaa aihetta käsitellyt lisätutkimus.

Tietosisältö

  • Onko sattunut työpaikkatapaturmia 12 kuukauden aikana
  • Työtapaturmasta johtuvat poissaolot
  • Onko työperäisiä sairauksia
  • Työperäisen sairauden tyyppi ja rajoittaako toimintaa
  • Työperäisestä sairaudesta johtuvat poissaolot
  • Henkistä hyvinvointia uhkaavat tekijät työpaikalla
  • Fyysistä hyvinvointia uhkaavat tekijät työpaikalla
  • Työpaikkaväkivalta 12 kuukauden aikana

Julkaistuja tuloksia

Piispa M. & Hulkko L. 2009. Työväkivalta on yleistä terveys- ja sosiaalialojen ammateissa. Hyvinvointikatsaus 3/2009, s. 25–28.

8.6% of workers in the EU experienced work-related health problems. Statistics in Focus, Population and Social Conditions 63/2009, Eurostat.

 

2008: Maahanmuuttajien ja heidän lastensa työmarkkinatilanne

Lisätutkimuksen tarkoituksena oli selvittää maahanmuuttajien työllistymistä verrattuna syntyperäisiin kansalaisiin. Työvoimatutkimuksen otokseen osuvien maahanmuuttajien pienen määrän vuoksi Suomessa toteutettiin kuitenkin tutkimuksesta vain suppea versio, jossa tarvittavat tiedot tuotiin väestörekisteristä. Ylimääräisiä haastattelukysymyksiä ei ollut.

Tutkimuksen tiedot on toimitettu Eurostatille, mutta ne eivät ole käytettävissä kansallisena aineistona.

 

2009: Nuorten siirtyminen työmarkkinoille

Tutkimuksessa selvitettiin 15–34-vuotiaiden siirtymistä opiskelusta työmarkkinoille ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

Tietosisältö

  • Onko ollut ansiotyössä oppilaitosten loma-aikoina, lukukausien aikana, ollut työharjoittelussa tai oppisopimuskoulutuksessa, osallistunut opintoihin tai työvoima- tai työelämävalmennukseen liittyvään työharjoitteluun.
  • Onko opiskellut yhtäjaksoisesti vai onko opinnoissa ollut vähintään vuoden kestänyt tauko
  • Tekikö tauon aikana ansiotyötä
  • Tietoja ensimmäisestä opintojen jälkeisestä yli kolme kuukautta kestäneestä työstä ja tapa, jolla sai tiedon tuosta työstä. Oliko työ pysyvä vai määräaikainen, tekikö kokoaikatyötä vai osa-aikatyötä, toimiala, ammatti ja ammattiasema.

 

2010: Työn ja perheen yhteensovittaminen

Tutkimuksessa selvitetään 15–64-vuotiaiden huolenpitovastuita ja niiden yhteyttä työllistymiseen, nuorimman lapsen hoitojärjestelyjä, perhevapaiden käyttöä sekä työajan joustoja perhesyiden takia. Aihepiiri on sama kuin vuoden 2005 lisätutkimuksessa.

Tietosisältö

  • nuorimman kotitaloudessa asuvan lapsen hoitojärjestelyt
  • perhevapaiden käyttö nuorimman lapsen kohdalla
  • oman kotitalouden ulkopuolella asuviin lapsiin liittyvät huolenpitovastuut
  • muihin omaisiin liittyvät huolenpitovastuut
  • onko hoitopalveluiden puutteellisuudella yhteyttä työllistymiseen tai osa-aikatyön tekemiseen
  • työajan joustaminen perhesyiden takia

 

2011: Työkyky ja työllisyys

Työkykyä ja työllisyyttä koskevalla tutkimuksella halutaan tuottaa tietoa vastaajan omasta arviosta, millainen hänen terveydentilansa ja työkykynsä on. Samaa aihepiiriä koskeva lisätutkimus tehtiin vuonna 2002, mutta sekä sisältöä että lomaketta muutettu merkittävästi edelliseen tutkimuskertaan verrattuna. Tutkimuksella halutaan selvittää

  • vastaajien pitkäaikaisia sairauksia ja pitkäaikaisia toimintaongelmia
  • rajoittavatko pitkäaikaiset sairaudet ja toimintaongelmat ansiotyön tekemistä,
  • tarvitsevatko terveysongelmista kärsivät henkilöt erilaisia tukitoimenpiteitä ansiotyön tekemiseksi
  • rajoittavatko jotkin muut kuin terveydelliset tekijät ansiotyön tekemistä.

 

2012: Työstä eläkkeelle siirtyminen

Lisätutkimus keskittyy eläkettä saavaan tai eläkeikää lähestyvään väestöön. Kysymyksiä on muutettu vuoden 2006 kyselystä jonkin verran. Erityisesti ollaan kiinnostuneita, vähentävätkö ihmiset työmääräänsä ennen eläkkeelle siirtymistään, ja aikovatko vielä työssä olevat jatkaa työskentelyä myös eläkkeellä ollessaan. Vuoden 2012 tutkimuksella pyritään löytämään vastaus muutamaan pääkysymykseen:

  • miten ja miksi ihmiset jättävät työmarkkinat
  • miksi työssä ei pysytä pidempään
  • kuinka kauan 50–69-vuotiaat odottavat olevansa työmarkkinoilla.


Päivitetty 28.11.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 17.11.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyti/tyti_2011-11-28_men_001.html