1 Asuntovelallisten määrän kasvu hidastunut

Asuntovelallisten asuntokuntien lukumäärä pysyi vuonna 2013 suunnilleen edellisvuoden tasolla. Yhteensä 873 000:lla eli noin joka kolmannella Suomen 2,6 miljoonasta asuntokunnasta oli asuntovelkaa. Asuntovelallisten määrä kasvoi noin 3 000 kotitaloudella, eli 0,4 prosenttia. Hieman useammalla kuin joka toisella asuntokunnalla oli jonkinlaista velkaa vuonna 2013. Velallisten asuntokuntien määrä pieneni vuonna 2013 edellisvuoteen verrattuna noin 28 000 asuntokunnalla. Asuntovelallisten asuntokuntien määrä on kasvanut yli 200 000:lla vuoden 2002 jälkeen. Samaan aikaan ovat sekä opintovelallisten että elinkeinotoimintaa ja tulonhankkimista varten otetulla velalla velkaantuneiden määrät pienentyneet.

Taulukko 1. Asuntokuntien ja velallisten asuntokuntien lukumäärät velkalajeittain vuosina 2002–2013

  2002 2007 2012 2013 Muutos
2012–2013
Asuntokuntia yhteensä 2 354 082 2 476 505 2 579 781 2 599 613 0,8
Velallisia asuntokuntia 1 286 576 1 435 416 1 393 711 1 365 865 -2,0
Velallisten osuus, % 55 58 54 53 ..
Asuntovelallisia asuntokuntia 659 965 797 054 869 777 872 930 0,4
Asuntovelallisten osuus, % 28 32 34 34 ..
Opintovelallisia asuntokuntia 300 606 279 645 280 511 287 604 2,5
Asuntokuntia, joilla elinkeinotoiminnan
ja tulonlähteen velkoja
112 185 86 000 78 596 78 680 0,1
Asuntokuntia, joilla muuta velkaa 1) 885 665 1 067 991 851 696 766 560 -10,0
1) Vuosien 2012 ja 2013 osalta muut velat eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa, sillä verohallinto on muuttanut ohjeistustaan niiden ilmoittamisesta rahoituslaitosten vuosi-ilmoituksilla. Vuodesta 2012 lähtien velkatietoja ei tarvitse antaa kuluttajansuojalain 7 luvun 7 §:n 1 kohdassa tarkoitetuista jatkuvista luotoista. Jatkuvia luottoja ovat esimerkiksi yleis- ja erityisluottokorttiluotot, luotolliset tilit sekä muut luotot, joita kuluttaja voi luottorajan puitteissa käyttää jatkuvasti ilman luotonantajan erillistä luottopäätöstä. Muutos vaikuttaa muiden velkojen kokonaissummaan, mutta erityisesti velallisten lukumääriin. Tällaiset luotot ovat enimmäkseen pienehköjä, joidenkin satojen tai muutaman tuhannen euron luokkaa olevia, mutta niitä on monilla. Tarkkaa arviota siitä, paljonko muita velkoja jäi vuoden 2012 vuosi-ilmoitusmenettelymuutoksen takia ilmoittamatta on vaikea tehdä, koska näitä luottoja ei verottajan aineistossa ole eroteltu. Luottokantatilaston ja Suomen Pankin tilastojen sekä vuosi-ilmoitusaineiston luottokohtaisten tietojen perusteella vaikutus on noin 1,5-2,5 miljardia euroa eli 8-11 prosenttia muista veloista ja 2–3 prosenttia kaikista veloista. Muutos vaikuttaa paitsi velkojen kokonaissummiin ja velallisten lukumääriin myös velallista kohti laskettuihin keskimääräisiin velkoihin. Vuonna 2012 asuntokuntia, joilla oli muuta velkaa, oli 325 000 edellisvuotista vähemmän.

Asuntovelat kattavat lähes kolme neljäsosaa kaikista asuntokuntien veloista. Asuntovelkojen osuus kaikista veloista on kasvanut noin kymmenellä prosenttiyksiköllä vuodesta 2002. Opintovelkojen ja elinkeinotoiminnan velkojen yhteen laskettu osuus kaikista veloista taas on pienentynyt 14 prosentista seitsemään prosenttiin vastaavana ajankohtana. Suurimmat muutokset eri velkalajien osuuksissa tapahtuivat ennen vuotta 2008.

Kuvio 1. Asuntokuntien velkojen rakenne 2012–2013

Kuvio 1. Asuntokuntien velkojen rakenne 2012–2013

Asuntovelallisten keskimääräinen asuntovelka vuonna 2013 oli 93 600 euroa. Määrä oli reaalisesti noin sata euroa pienempi kuin vuonna 2012. Keskimääräinen asuntovelka kasvoi hyvin nopeasti ennen taantumakautta vuosina 2002–2007, lähes kymmenen prosentin vuosivauhdilla. Vuosina 2007–2010 keskimääräinen asuntovelka kasvoi noin kolme prosenttia vuodessa. Tämän jälkeen kasvu hidastui alle prosentin vuosivauhtiin, ja ensimmäistä kertaa koko tarkastelujaksolla keskimääräinen asuntovelka pieneni edellisvuoteen verrattuna vuonna 2013. Keskimääräisen opintovelan määrä on pysynyt melko samansuuruisena koko tarkastelujakson ajan. Keskimääräinen elinkeinotoiminnan velka on kasvanut reaalisesti yli 50 prosentilla vuoden 2002 jälkeen. Keskimääräisten muiden velkojen tiedot vuosilta 2012 ja 2013 eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien tietojen kanssa, sillä uusimmilta vuosilta puuttuvat ns. jatkuvat luotot, jotka ovat määrältään pienehköjä, mutta joita on usealla asuntokunnalla.

Kuvio 2. Keskimääräinen velka velallista kohti velkalajeittain vuosina 2002–2013, euroa vuoden 2013 rahassa

Kuvio 2. Keskimääräinen velka velallista kohti velkalajeittain vuosina 2002–2013, euroa vuoden 2013 rahassa

Lähde: Velkaantumistilasto 2013. Tilastokeskus

Lisätietoja: Juha Honkkila 029 551 3651, Laura Lohikoski 029 551 3396, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 26.6.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Velkaantumistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-8793. 2013, 1 Asuntovelallisten määrän kasvu hidastunut . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.10.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/velk/2013/velk_2013_2014-06-26_kat_001_fi.html

Jaa