3. Soittamista harrastetaan yhtä aktiivisesti kuin 20 vuotta sitten

Soittamisen harrastajien osuus on viimeisen 20 vuoden aikana pysynyt suunnilleen samana. Vielä 1980-luvun alussa soittamista harrastettiin jonkin verran enemmän kuin nykyään. 10 vuotta täyttäneestä väestöstä soittamista harrasti 14 prosenttia. Soittaminen on yhä edelleen lasten ja nuorten harrastus. 10–14-vuotiaat tytöt harrastivat soittamista huomattavasti enemmän kuin pojat, mutta iän myötä erityisesti naisten soittoharrastus vähenee, ja 25:n ikäisestä lähtien miehet harrastavat soittamista enemmän kuin naiset. Kaiken kaikkiaan soittamista harrasti miehistä 17 prosenttia ja naisista 11 prosenttia.

Pääkaupunkiseudulla asuvat, opiskelijat ja ylemmät toimihenkilöt harrastavat soittamista enemmän kuin muut väestöryhmät.

Kuvio 13. Soittaa soitinta, %

Kuvio 13. Soittaa soitinta, %

Suosituimmat soittimet ovat piano ja kitara. Ne ovat täsmälleen yhtä suosittuja soittimia: pianoa soitti seitsemän prosenttia 10 vuotta täyttäneestä väestöstä, samoin kuin myös kitaraa. Kuitenkin erot sukupuolten välillä ovat suuria sen suhteen, mitä soitinta soitetaan: miehistä 11 prosenttia soitti kitaraa, kun taas naisista kitaraa soitti vain kolme prosenttia. Pianonsoiton suhteen ero sukupuolten välillä ei ole yhtä suuri: naisista kahdeksan prosenttia ja miehistä kuusi prosenttia soittaa pianoa.

Neljä prosenttia miehistä soitti yhtyeessä, kun taas naisista yhtyeessä soitti kaksi prosenttia. Seitsemän prosenttia miehistä teki omia kappaleita tai muokkasi musiikkia tietokoneella. Naisista omia kappaleita teki kaksi prosenttia.

Musiikkioppilaitoksessa soitti naisista kaksi prosenttia ja miehistä prosentti. Eniten musiikkioppilaitoksissa soittivat 10–14-vuotiaat tytöt (15 %). Saman ikäisistä pojista musiikkioppilaitoksessa soitti alle kymmenesosa.

3.1 Tyttöjen lauluharrastus on vähentynyt

Vaikka lauluharrastus ei koko väestön tasolla ole vähentynyt, 10–14-vuotiaat harrastavat laulua huomattavasti vähemmän nyt kuin aikaisemmin. Laulun harrastamiseksi on vapaa-aikatutkimuksessa laskettu mukaan laulaminen kuorossa, lauluryhmässä tai yhtyeessä sekä laulutuntien ottaminen. Aikaisemmin laulua ovat harrastaneet erityisesti 10–14-vuotiaat tytöt. Vielä vuonna 2002 tämän ikäisistä tytöistä lähes viidennes harrasti laulua, mutta vuonna 2017 enää alle joka kymmenes. Onko kuorolaulu mahdollisesti menettämässä suosiotaan tyttökulttuurissa? Koko väestön tasolla naisista kuusi prosenttia ja miehistä viisi prosenttia harrasti laulamista.

Kuvio 14. Laulaa laulutunneilla, kuorossa, yhtyeessä tai lauluryhmässä, %

Kuvio 14. Laulaa laulutunneilla, kuorossa, yhtyeessä tai lauluryhmässä, %

Vapaa-aikatutkimuksessa on kartoitettu myös vapaamuotoisempaa lauluharrastusta: lähes joka kymmenes on laulanut karaokebaarissa tai -ravintolassa tutkimusta edeltäneen vuoden aikana. Karaokebaarissa ovat eniten käyneet laulamassa alle 45-vuotiaat (15 %).

3.2 Pari- eli seuratanssit yhä suosituin tanssin laji

Pari- eli seuratansseja harrasti seitsemän prosenttia 10 vuotta täyttäneestä väestöstä. Se on ainoa tanssin laji, jota miehet ja naiset harrastavat suunnilleen yhtä paljon. Yleisesti ottaen naiset harrastavat tanssia enemmän kuin miehet. Eniten paritanssia harrastivat 65 vuotta täyttäneet, 15 prosenttia ikäryhmästä. Paritanssia harrastetaan maaseudulla enemmän kuin kaupungeissa. Harvaan asutulla maaseudulla 13 prosenttia oli harrastanut paritanssia, kun taas pääkaupunkiseudulla paritanssia oli harrastanut vain kolme prosenttia. 10–14-vuotiaat harrastivat eniten nykytanssia (6 %) sekä show- tai street-tanssia (8 %). Klassista balettia harrasti väestöstä prosentti, 10–14-vuotiaista tytöistä kolme prosenttia.

3.3 Näytteleminen ja runonlausunta ovat harvinaisia harrastuksia

Näyttelemistä tai runonlausuntaa harrasti prosentti 10 vuotta täyttäneestä väestöstä. Näyttelemistä harrastavat eniten 10–14-vuotiaat lapset. Heistä viisi prosenttia harrasti näyttelemistä. Runonlausuntaa taas harrastavat eniten 65 vuotta täyttäneet naiset. Kuitenkin ainoastaan kolme prosenttia 65 vuotta täyttäneistä naisista harrasti runonlausuntaa.

3.4 10–14-vuotiaista tytöistä yli puolet harrastaa kuvataiteita

Kuvataide on yhtä suosittu harrastus kuin soittaminen. Koko 10 vuotta täyttäneestä väestöstä kuvataidetta harrasti 14 prosenttia. Naiset ovat aina harrastaneet kuvataiteita enemmän kuin miehet. Eniten kuvataiteita harrastavat 10–14-vuotiaat tytöt. Sen ikäisistä tytöistä 57 prosenttia ja pojista 28 prosenttia harrasti kuvataiteita. Suosituimmat kuvataiteen harrastamisen muodot ovat piirtäminen ja maalaaminen. Ohjaajan opastuksella kuvataiteita harrasti kolme prosenttia väestöstä. Eniten ohjatuissa ryhmissä harrastivat 10–14-vuotiaat tytöt, joista 13 prosenttia harrasti kuvataiteita ohjaajan opastuksella. Saman ikäisistä pojista ohjaajan opastuksella kuvataiteita harrasti kolme prosenttia.

Kuvio 15. Harrastaa kuvataiteita, %

Kuvio 15. Harrastaa kuvataiteita, %

3.5 Valokuvauksen harrastaminen hieman vähentynyt

Valokuvauksen harrastaminen on koko väestön tasolla hieman vähentynyt. Lasku näkyy erityisesti miesten ja työikäisten kohdalla. Sen sijaan lapsilla ja senioreilla valokuvauksen harrastaminen on lisääntynyt. Tällä hetkellä valokuvaus on varsin tasaisesti eri väestöryhmien harrastus. Vielä 2000-luvun alussa valokuvausta harrastivat eniten työikäiset.

Kuvio 16. Harrastaa valokuvausta, %

Kuvio 16. Harrastaa valokuvausta, %

3.6 10–14-vuotiaat harrastavat videokuvausta aikaisempaa enemmän

Videokuvauksen harrastamisessa ei ole koko väestön tasolla tapahtunut suuria muutoksia. Kuitenkin 10–14-vuotiaat harrastavat videokuvausta huomattavasti enemmän nyt kuin 2000-luvun alussa: vuonna 2002 seitsemän prosenttia 10–14-vuotiaista harrasti videokuvausta, mutta vuonna 2017 jo 16 prosenttia 10–14-vuotiaista ilmoitti harrastuksekseen videokuvauksen. Sosiaalisella medialla on varmasti vaikutusta lasten videokuvausharrastuksen lisääntymiseen: 12 prosenttia 10–14-vuotiaista oli jakanut kuvaamiaan videoita YouTubessa.

Kuvio 17. Harrastaa videokuvausta, %

Kuvio 17. Harrastaa videokuvausta, %

3.7 Kirjoittamisen harrastaminen on vähentynyt

Erityisesti perinteisten kirjeiden kirjoittaminen on romahtanut kaikissa väestöryhmissä. Vielä 2000-luvun alussa noin 40 prosenttia väestöstä kirjoitti perinteisiä kirjeitä, mutta tällä hetkellä näin tekee alle kymmenesosa. Mitä ilmeisimmin sähköinen viestintä on korvannut perinteiset kirjeet.

Suosituin kirjoittamisen muoto tällä hetkellä on päiväkirjan kirjoittaminen. Sekin on kuitenkin vähentynyt niin, että päiväkirjaa tällä hetkellä pitää noin joka kymmenes, kun vielä 2000-luvun alussa päiväkirjaa kirjoitti neljännes 10 vuotta täyttäneestä väestöstä. Kaunokirjallisia tekstejä, kuten runoja tai novelleja kirjoitti kuusi prosenttia 10 vuotta täyttäneestä väestöstä, kun 2000-luvun alussa kaunokirjallisia tekstejä kirjoitti 12 prosenttia.

Mikäli mietitään, onko kirjoittamisen harrastaminen siirtynyt verkkoon, pitkien tekstien kohdalla tämä ei näytä pitävän paikkaansa: blogeja kirjoitti 10 vuotta täyttäneestä väestöstä vain kaksi prosenttia. Vuosittain tehtävä Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö (ICT)-tutkimus on saanut saman tuloksen, tosin tutkimus käsitti 16–89-vuotiaan väestön. ICT-tutkimuksen mukaan vielä vuonna 2014 viisi prosenttia 16–89-vuotiaista oli kirjoittanut blogia (SVT). Ilmeisesti sähköinen viestintä on varsin lyhyessä ajassa muuttanut kirjoittamisen kulttuuria hyvin syvällisellä tavalla.

Kuvio 18. Harrastaa kirjoittamista, 10 vuotta täyttäneet, %

Kuvio 18. Harrastaa kirjoittamista, 10 vuotta täyttäneet, %

3.8 Eniten käsitöitä harrastivat 65 vuotta täyttäneet naiset

Erilaisia kädentaitoja harrasti puolet 10 vuotta täyttäneestä väestöstä. Vapaa-aikatutkimuksessa kädentaitoharrastuksia selvitetään monipuolisesti: kiinnostuksen kohteena ovat sekä neulominen, virkkaaminen ja vaatteiden ompelu että korjaus-, rakennus- ja puutyöt.

Kädentaitoharrastukset ovat merkittävästi vähentyneet. Iän mukaan tarkasteltaessa voidaan havaita, että kädentaitoharrastukset ovat huomattavasti vähentyneet kaikilla nuoremmilla ikäryhmillä. Eniten käsitöitä harrastavat 65 vuotta täyttäneet naiset (63 %). Vaikka kädentaitoharrastukset ovat edelleen yleisiä, niiden merkittävä väheneminen nuorten ikäryhmien kohdalla saattaa merkitä kädentaitoharrastusten mahdollista hiipumista tulevaisuudessa.

Kuvio 19. On jokin kädentaitoharrastus, %

Kuvio 19. On jokin kädentaitoharrastus, %

Asuinpaikalla on merkitystä kädentaitoharrastuksia tarkasteltaessa: maaseudulla asuvilla on enemmän erilaisia kädentaitoharrastuksia kuin kaupungeissa asuvilla.

Jako miesten ja naisten kädentöihin on erittäin selkeä vielä nykyäänkin. Miehet harrastavat eniten koneiden ja huonekalujen rakentamista ja korjausta sekä puutöitä, naiset taas neulomista, virkkaamista ja vaatteiden ompelua.

Kuvio 20. Erilaiset kädentaitoharrastukset, miehet, 10 vuotta täyttänyt väestö, %

Kuvio 20. Erilaiset kädentaitoharrastukset, miehet, 10 vuotta täyttänyt väestö, %

Kuvio 21. Erilaiset kädentaitoharrastukset, naiset, 10 vuotta täyttänyt väestö, %

Kuvio 21. Erilaiset kädentaitoharrastukset, naiset, 10 vuotta täyttänyt väestö, %

3.9 Eniten luovia harrastuksia on 10–14-vuotiailla

Yhteensä 73 prosentilla 10 vuotta täyttäneestä väestöstä on jokin tässä katsauksessa mainituista luovista harrastuksista. Naisilla on luovia harrastuksia enemmän kuin miehillä: 77 prosentilla naisista ja 68 prosentilla miehistä oli jokin mainittu luova harrastus. Eniten luovia harrastuksia on 10–14-vuotiailla: sen ikäisistä yli 80 prosentilla on jokin luova harrastus.

Lähteet

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].ISSN=2341-8699. 13 2017, 3. Verkkomedian sosiaalinen käyttö . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 9.11.2018].Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2017/13/sutivi_2017_13_2017-11-22_kat_003_fi.html


Lähde: Vapaa-ajan osallistuminen, Tilastokeskus

Lisätietoja: Riitta Hanifi 029 551 2946, Juha Haaramo 029 551 3666, Hannu Pääkkönen 029 551 3229, vapaa-aika@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 21.11.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Vapaa-ajan osallistuminen [verkkojulkaisu].
Kulttuuriosallistumisen muutokset 2017, 3. Soittamista harrastetaan yhtä aktiivisesti kuin 20 vuotta sitten . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.10.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vpa/2017/01/vpa_2017_01_2018-11-21_kat_003_fi.html