Kasvihuonekaasuinventaario

 

Tilastokeskuksen kasvihuonekaasujen inventaarioyksikkö vastaa YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan mukaisen kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion toteutuksesta ja raportoinnista Suomessa. Näiltä sivuilta löytyvät kasvihuonekaasujen kansallisen arviointijärjestelmän kuvaus, raportointiin liittyvät tärkeimmät sopimukset ja ohjeistot sekä viimeisimmät inventaariolaskelmat ja -raportit. Lisäksi kasvihuonekaasujen inventaarioyksikkö tuottaa EU:n ilmastopolitiikkaa varten seurantaindikaattoreita. Palvellakseen myös muita asikkaitaan Tilastokeskus laatii vuosittain suomenkielisen yhteenvetoraportin kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä Suomessa ja teollistuneissa maissa.

 

Raportointi kattaa seitsemän varsinaista kasvihuonekaasua (HFC- ja PFC-yhdisteiden ryhmiin kuuluu useampia kaasuja):

  • hiilidioksidi (CO2)
  • metaani (CH4)
  • dityppioksidi (N2O)
  • HFC-yhdisteet
  • PFC-yhdisteet
  • rikkiheksafluoridi (SF6)
  • typpitrifluoridi (NF3)

Lisäksi raportoidaan hiilimonoksidin (CO), typen oksidien (NOx), rikkidioksidin (SO2) ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (NMVOC) päästöt. Kioton pöytäkirjan toisen kauden velvoitteet koskevat kuitenkin vain yllä lueteltuja varsinaisia kasvihuonekaasuja.

Päästöt raportoidaan seuraavilta sektoreilta:

  • energia: polttoaineiden energiakäyttö sekä polttoaineiden tuotantoon, jakeluun ja kulutukseen liittyvät haihtuma- ja karkauspäästöt
  • teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö: teollisuusprosesseista vapautuvat, raaka-aineiden ja polttoaineiden raaka-ainekäytöstä aiheutuvat päästöt, F-kaasujen käytöstä aiheutuvat päästöt sekä päästöt dityppioksidin käytöstä teollisissa ja lääketieteellisissä sovelluksissa
  • maatalous: kotieläinten ruoansulatuksen CH4-päästöt, lannankäsittelyn CH4- ja N2O-päästöt, maaperän N2O-päästöt, kasvintähteiden pellolla polton N2O-päästöt sekä kalkituksen ja urealannoituksen CO2-päästöt
  • maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF): CO2-päästöt ja -poistumat maankäyttöluokista metsämaa, viljelysmaa, ruohikkoalueet, kosteikot, rakennetut alueet ja muu maa. Lisäksi raportoidaan mm. puutuotteiden, maastopalojen ja metsäkulotuksen päästöt sekä pellonraivauksen, metsälannoituksen, ojitettujen metsämaiden ja turvetuotantoalueiden N2O-päästöt ja ojitettujen metsämaiden ja turvetuotantoalueiden CH4-päästöt
  • jäte: kaatopaikat, kompostointi ja jätevesien käsittely
  • lisäksi raportoidaan teollisuusprosesseissa ja energiasektorilla NMVOC- ja CH4-päästöistä syntyvät epäsuorat CO2-päästöt

Ajankohtaista

 

Kioton toisella velvoitekaudella (2013-2020) päästöjen ja velvoitteen laskenta on muuttunut uusien, kansainvälisesti sovittujen kasvihuonekaasupäästöjen arviointi- ja raportointiohjeiden takia. Verrattuna ensimmäiseen velvoitekauteen (2008-2012) Suomen päästötaso on noussut 1-2 prosenttia vuodesta riippuen. Päästötasoon vaikuttavat mm. muuttuneet kasvihuonekaasujen yhteismitallistamisessa käytetyt GWP (global warming potential) -kertoimet, päästöjen allokointi ja tehdyt menetelmämuutokset.

 

Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kehitys sektoreittain vuosina 1990–2015.

 

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2015 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 55,6 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä (CO2-ekv.). Päästöt laskivat noin 6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 1990 päästöihin verrattuna kokonaispäästöt olivat lähes 22 prosenttia pienemmät. Päästökaupan ulkopuoliset päästöt alittivat  EU:n vuodelle 2015 asettaman päästökiintiön 0,8 miljoonalla tonnilla CO2-ekv.

 

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen EU:n komissiolle 15. tammikuuta 2017 mennessä lähetettävään ennakkoraportointiin vuosien 1990–2015 päästöistä (ks. tilastojulkistus 07.12.2016).

Päivitetty 5.12.2016

Jaa