Julkaistu: 12.8.2003
Tietoyhteiskunta suvantovaiheessa
Juha Nurmela & Lea Parjo
Yli 2,6 miljoonaa suomalaista, eli noin 66 prosenttia 15-74-vuotiaista, oli käyttänyt Internetiä viimeksi kuluneiden kolmen kuukauden aikana viime keväänä tehtyjen haastattelujen mukaan. Miehistä 68 ja naisista 64 prosenttia käytti Internetiä. Vuodessa määrä oli kasvanut vajaalla 150 000:llä.
Vuoden 2000 marraskuusta Internetin käyttäjien osuus on ollut tasaisessa kasvussa kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi viimeisen vuoden kuluessa 60-74-vuotiaiden keskuudessa. Työelämästä poistuvien ja poistuneiden mielenkiinto Internetiin ei näy ainakaan käyttökokemuksina. Naispuolisten 60-74-vuotiaiden Internetin käyttäjien kokonaismäärä oli jopa laskenut.
Noin 55 prosenttia Internetiä käyttäneistä oli viettänyt sen parissa vapaa-aikanaan korkeintaan kaksi tuntia viikossa. Vajaa viidesosa ilmoitti käyttäneensä Internetiä kotona vapaa-aikanaan yli 5 tuntia viikossa. Näistä kaksi kolmasosaa oli miehiä.
Perinteiset etäostokanavat pitävät pintansa
Noin 27 prosenttia 15-74-vuotiaista oli tilannut kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana jotakin perinteisen postimyynnin kautta, 20 prosenttia oli tilannut tuotteita tai palveluita puhelimitse itse, ja 12 prosenttia oli tehnyt kaupat puhelinmyyjän kanssa. Vuoden 2000 marraskuusta lähtien luvut ovat pysyneet likimain ennallaan, vain postimyynnistä tilanneiden osuus on hieman laskenut.
Miehet ja naiset käyttävät eri etäostokanavia. Postimyynnistä oli ostanut naisista 37 prosenttia, mutta miehistä vain 17 prosenttia. Puhelimella tilaajista miesten osuus oli hieman suurempi, kun taas puhelinmyyjiltä tilanneista kaksi kolmasosaa oli naisia. Kahden vuoden aikana tilanne oli ole juurikaan muuttunut.
Kolmen edellisen kuukauden aikana oli verkkokaupan kautta hankkinut jotakin noin 16 prosenttia miehistä ja 11 prosenttia naisista. Prosenttiosuudet ovat hitaasti kasvaneet edellisistä vuosista. Vuonna 2001 vastaavat osuudet olivat 12 ja 8.
Nuoret suosivat verkkokauppaa
Verkosta hankintoja tehneiden ikä- ja sukupuolirakenne poikkeaa vielä jonkun verran sekä Internetin käyttäjien että koko väestön jakaumista. Verkon kautta jotain ostaneista tai tilanneista 64 prosenttia oli iältään alle 40-vuotiaita. Internetiä käyttävistä tämänikäisiä oli 57 prosenttia ja koko väestöstä 43 prosenttia.
Naisten osuus verkkokaupan käyttäjistä on kahden vuoden kuluessa kasvanut, joskin verkkokaupan käyttäjistä keväällä 2003 hienoinen enemmistö (51 %) oli edelleen miehiä. Syksyllä 2000 naisten osuus verkkokaupassa käyneistä oli 40 prosenttia.
50 vuotta näyttää edelleen olevan selkeä rajapyykki sekä Internetin käytön että verkko-ostoksilla käymisen suhteen. 50-74-vuotiaiden osuus kaikista verkko-ostoksilla käyneistä oli runsas 16 prosenttia ja Internetiä kolmen tutkimusta edeltäneen kuukauden aikana käyttäneistä 21 prosenttia, vaikka heidän osuutensa koko väestöstä oli 38 prosenttia.
Koko väestön, Internetin käyttäjien ja verkkokaupan käyttäjien jakautuminen ikäryhmittäin tammi-toukokuussa 2003, %
Kahdessa vuodessa verkko-ostajien ikäjakautuma on muuttunut melko selkeästi tasaisemmaksi; varsinkin 30-49-vuotiaiden ikäryhmissä verkkohankintoja tehneiden osuudet ovat kasvaneet voimakkaasti. Keski-ikäisistä entistä suurempi osa tullut mukaan verkkokauppaan, mutta yli 60-vuotiaiden verkkokauppahankinnat ovat edelleenkin hyvin harvinaisia.
Verkkokaupan käyttäjien osuus koko ikäryhmästä alkuvuodesta 2001, 2002 ja 2003 %
Pääkaupunkiseudulla asuvat olivat edelleenkin aktiivisempia Internetin käyttäjiä kuin muissa suurissa kaupungeissa tai muualla Suomessa asuvat. Vuonna 2002 pääkaupunkiseudulla asuvista 15-74-vuotiaista 81 prosenttia oli käyttänyt Internetiä haastattelua edeltäneiden kolmen kuukauden kuluessa - vuonna 2003 heidän osuutensa oli 77 prosenttia. Tuotetiedon hakeminen on harvinaisempaa kaupunkien ulkopuolella puuttuvien Internet-yhteyksien vuoksi. Jos tuotetiedon hakijat lasketaan Internetin käyttäjistä, pääkaupunkiseudun ero muihin alueisiin kylläkin säilyy, mutta ei ole enää niin suuri.
Internetin ja verkkokaupan käyttäjien osuus 15-74-vuotiaista tammi-toukokuussa 2003, %
Verkkokaupan arvo edellisvuoden tasolla
Keväällä 2003 yksityistarkoituksiin tehtyjen nettiostojen ja -tilausten kokonaismäärä oli arviolta vajaat 210 miljoonaa euroa. Vuositasolle korotettuna se merkitsisi noin 830 miljoonan euron arvosta tilauksia ja ostoksia. Kevään 2002 tietojen perusteella laskettuna vuotta 2002 koskeva arvio oli noin 40 miljoona euroa suurempi, joten luvuista voi päätellä, että verkkokaupan volyymin kasvu on - ainakin toistaiseksi - pysähtynyt.
Ulkomailta tehtyjen tilausten ja ostojen arvo oli vuositasolle korotettuna noin 170 miljoonaa euroa.
Yli 2 miljoonaa henkeä - 88 prosenttia Internetiä käyttäneistä - ilmoitti etsineensä Internetistä tuotteita ja palveluja koskevia tietoja. Tällaisia näyte-ikkunaostoksilla kävijöitä voidaan pitää potentiaalisina verkkokaupan käyttäjinä, joilla on sekä valmiuksia että halua verkkokauppaan, vaikka he tekevätkin pääosin ostoksensa muuten kuin verkon kautta.
Kaiken kaikkiaan verkosta hankintoja tehneitä oli noin 530 000 henkeä, eli noin 14 prosenttia kaikista 15-74-vuotiasta ja 22 prosenttia Internetiä käyttäneistä. Lisäksi verkossa rahapelejä pelasi viimeksi kuluneiden kolmen kuukauden aikana noin 240 000 henkeä. Noin 430 000 henkeä oli tilannut jotakin verkon kautta yksityiskäyttöön kolmen edellisen kuukauden aikana. Määrä ei ole kasvanut edellisestä vuodesta. Verkossa hankintansa saman tien maksaneiden määrä oli vielä alhaisempi, noin 6 prosenttia koko kohdeväestöstä (noin 230 000 henkeä). Heidänkään määränsä ei ole muuttunut vuodesta 2002.
Lisäksi noin miljoona 15-74-vuotiaista oli joskus aiemmin tehnyt verkkokaupoista hankintoja yksityistarkoituksiin.
Keväällä 2002 verkkokaupassa oli asioinut noin 430 000 henkeä ja keväällä 2001 noin 340 000 henkeä, kun pelkkien rahapelien pelaajia ei lueta verkkokaupan käyttäjiin. Rahapelejä pelanneiden määrä oli vuodessa kasvanut sadallatuhannella hengellä.
Palvelukauppa kasvussa
Verkkokaupasta hankitut tuotteet voidaan jakaa muutamaan pääryhmään. Suosituimpia tuotteita ovat kirjat ja lehdet sekä vaatteet ja kengät. Niitä oli hankkinut noin joka kolmas.
Toiseen ryhmään kuuluvat matkat ja hotellivaraukset, musiikki ja videot, pääsyliput, harrastustuotteet sekä tietokoneet ja oheislaitteet. Näitä tuotteita oli tilannut noin joka viides.
Noin joka kymmenes oli hankkinut verkon kautta kulutuselektroniikkaa ja tietokoneohjelmia tai kodintekstiilejä Elintarvikkeiden hankinta verkon kautta on edelleen satunnaista.
Verkkokauppa tuoteryhmittäin tammi-toukokuussa 2003, % kaikista ostajista
Lähes puolet verkkokaupasta hankkineista oli maksanut tuotteen saman tien, osuus ei ole kasvanut edellisestä vuodesta. Verkkokaupan yleistyessä päätepankkiyhteyksien käyttö koetaan turvalliseksi. Hyödykkeiden luonne ja kauppapaikan tarjoamat maksuvaihtoehdotkin vaihtelevat tuoteryhmittäin.
Verkko-ostoksista voidaan tutkia, kohdistuuko hankinta fyysiseen tavaraan, joka toimitetaan tilaajalle pakkauksessa vai palveluihin, joita ei toimittaja, posti tai kuljetusliike erikseen kuljeta perille. Tavaraostoksia on otoksen perusteella arvioituna runsaat kaksi kolmasosaa verkkohankintojen valikoimasta, vuotta aiemmin osuus oli kolme neljäsosaa, ja syksyllä 2000 vielä neljä viidestä hankinnasta kohdistui tavaroihin.
Lukumääräisesti eniten olivat kasvaneet kirjojen ja lehtien, matkojen ja hotellivarausten sekä pääsylippujen hankinnat. Suurin kasvu oli kuitenkin tietokoneiden ja ohjelmistojen hankinnoissa, mutta hankkijoiden määrä on paljon pienempi. Vaikkakaan verkkokaupasta hankkineiden määrä ei ollut kasvanut, niin entistä useampi tuoteryhmä sai mainintoja. Merkittävää on, että jo lähes kaksi kolmasosaa verkko-ostoksia tehneistä oli kuluneiden kolmen kuukauden aikana tehnyt hankintoja verkkokaupoista kolme kertaa tai useammin. Heidän osuutensa oli vielä keväällä 2002 yksi kolmasosa.
Ostoksia matkapuhelimella
Noin 3,5 miljoonalla - 90 prosentilla 15-74-vuotiaista suomalaisista - oli käytössään matkapuhelin, ja noin 560 000 henkeä - noin 20 prosenttia ikäryhmästä ja noin 23 prosenttia matkapuhelimen käyttäjistä - ilmoitti voivansa selailla Internetin www- tai WAP-sivuja matkapuhelimensa kautta. Miehillä Internet- tai WAP-palvelut mahdollistavia puhelimia oli yli kaksinkertaisesti (28 prosentilla) naisiin verrattuna.
Miehistä 93 prosentilla ja naisista 86 prosentilla on matkapuhelin omassa käytössään. Alle 40-vuotiaiden ikäryhmässä vain korkeintaan yksi kahdestakymmenestä on ilman omaa matkapuhelinta. 40 ikävuoden jälkeen miehillä on naisiin verrattuna jonkin verran enemmän matkapuhelimia. Vanhimmassa ikäryhmässä ero on jo suuri; 60-74-vuotiaista miehistä 80 prosentilla on oma matkapuhelin, mutta samanikäisillä naisilla vain 58 prosentilla.
Matkapuhelimen käyttäjistä vajaa neljäsosa oli käyttänyt maksullisia, suoraan puhelinlaskussa veloitettavia tekstiviestipalveluita, kuten uutisia, säätietoja, pörssikursseja ja sanakirjoja. Osuus oli lähes samalla tasolla kuin vuotta aiemminkin. Noin 6 prosenttia käyttäjistä oli tilannut tai ostanut matkapuhelimellaan esimerkiksi julkisen liikenteen lippuja, parkkimaksuja, virvoitusjuomia, autonpesupalveluita, golfpalloja ynnä muita sellaisia tuotteita ja palveluja, jotka veloitetaan puhelinlaskulla. Heidän osuutensa oli samalla tasolla jo keväällä 2002.
Näyttää siltä, että Internetin käytössä on saavuttu jonkinlaiseen tasaantumisvaiheeseen, jossa käytön kohteet saattavat muuttua, mutta volyymin kasvu on vähäistä. Ilmeisesti verkkokaupassa menestyvät jatkossa ei-materiaaliset hyödykkeet. Talouden hidas kasvukin varmaan heijastuu nettikauppaan ainakin markkinointia vähentäen, mutta ehkä se vaikuttaa nopeammin verkkohankintoihin kuin muuhun kulutukseen. Syksyllä tehtävä seuraava tutkimus antaa lisätietoa siitä onko tasaantuminen pysyvää vai väliaikaista.
Dosentti Juha Nurmela on Tilastokeskuksen haastattelu- ja tutkimuspalvelujen tutkimuspäällikkö, joka on selvittänyt suomalaisten tieto- ja viestintätekniikan käyttöä usean vuoden ajan.
Lea Parjo toimii erikoistutkijana Tilastokeskuksen yritysten rakenteet -yksikössä ja vastaa tietoyhteiskuntaa kuvaavien tilastojen kehittämisestä.
Päivitetty 12.8.2003
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi