Pääsiäistilastoja 2012

Katso uudempi sivu Pääsiäistilastoja 2013.>>>

Kristitty juhla: Pääsiäinen on kristittyjen suurin juhla. Myös juutalaiset viettävät pääsiäistä. Maailman väestössä on kirkkoon kuuluvia kristittyjä n. 2,3 miljardia (33,0 % kaikista uskonnonharjoittajista). Muita suuria uskonnonharjoittajien ryhmiä ovat muslimit n. 1,5 miljardia (22,5 %) ja hindut n. 943 miljoonaa (13,6 %). Uskontokuntiin kuulumattomia oli vuonna 2010 660 miljoonaa (9,6 %).
Lähde: Suomen tilastollinen vuosikirja 2011, Taulu 655. Eri uskontojen harjoittajat maailmalla, 2010.
Pääsiäisen paikasta on kiistelty pian kaksituhatta vuotta: Tarkan säännön mukaan laskien pääsiäinen sattuu aina maaliskuun 22. ja huhtikuun 25. päivän väliseksi ajaksi. Helpoin tapa sen paikan laskemiseksi on matemaatikko Gaussin 1800-luvun alussa julkaisema sääntö. Lähde: Aikakirja 2007. >>>
SKS:n aarteita: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tietopaketti kertoo pääsiäiseen liittyvistä tavoista ja uskomuksista, niin vanhoista kuin uusistakin. Pääsiäisen lisäksi tietopakettiin on koottu kevätajan perinnetietoa laskiaisesta helluntaihin. SKS:n pääsiäistietoa. >>>

Kevät keikkuen tulevi - pääsiäisen säät, kelit ja luontoilmiöt

Keskiajankohdan pääsiäisten säät: Tänä vuonna vietetään keskiajankohdan pääsiäistä, joka sijoittuu huhtikuun alkuun 3.4.-12.4. Edellisen kerran pääsiäistä on vietetty keskiajankohtana vuonna 2009. Lämpimintä oli silloin Länsi- ja Lounais-Suomessa. Lankalauantaina Ahvenanmaan Jomalassa mitattiin kevään uudeksi lämpöhuipuksi 16,2 astetta. Lähde: Ilmatieteen laitos, Juhlapyhien sää, Pääsiäinen. >>>
Muuttolintuja ja lunta: Viikolla 13 Suomeen saapui runsaasti muuttolintuja. Peipot ehtivät pitkälle sisämaahan, ja yksittäisiä västäräkkejä nähtiin jo monessa paikassa. Mustarastaat kiertelevät runsaslukuisina Etelä-Suomen metsissä ja ruokintapaikoilla. Lupaavasti alkanut kevät koki takapakkia sunnuntaista 1.4. alkaen. Lunta on tullut paikoin runsaasti, ja laajat pälvipaikat peittyivät uudelleen lumeen. Varhaisille muuttajille lumentulo ei ole katastrofi. Ne ovat aikojen kuluessa sopeutuneet alkukevään oikkuihin. Lähde: BirdLife Suomi. Lintutilanne Suomessa 3.4.2012. >>>

Pääsiäisliikenne

Maanteillä on rauhallista: Pääsiäisen viettoon lähdetään perinteisesti torstaina kello 14–19 ja perjantaina aamupäivällä. Paluuliikenne ajoittuu sunnuntaille ja maanantaille. Liikenteen vilkkaus on lähes kesäviikonloppujen tasoa. Ennusteiden mukaan pääsiäisen alla tulee pieniä yksittäisiä sadekuuroja eri puolilla Suomea. Perjantaille odotetaan lumisadetta, joka leviää aamupäivän aikana Etelä- ja Keski-Suomessa. Lähde: Liikennevirasto, Uutinen 3.4.2012. >>>
Yöjunat täyttyvät: Pääsiäinen on yksi junaliikenteen vilkkaimmista sesongeista. Kaukojunissa kulkee pääsiäisen menoliikenteessä pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen arviolta 60 000 matkustajaa. VR on lisännyt pääsiäisliikenteeseen erityisesti yöjunia. Suosituimmissa päiväjunissa on lisävaunuja. Lähde: VR Group tiedottaa 2.4.2012. >>>

Kukon askelin kohti kevättä - Pääsiäistraditioita

Pajunkissat: Pajut kuuluvat kevään ensimmäisiin kukkijoihin ja luonnosta kerättäviin koristekasveihin. Pajua on käytetty lääkekasvina pitkään. Paju sisältää salisiiniglykosodia, josta valmistetaan salisyliinia. Nykyisin salisyliinia tehdään keinotekoisesti. Paju versoo helposti ja siitä voidaan leikata vihreitä oksia uudelleen ja uudelleen. Sen vuoksi kristityt vertasivat pajua Raamattuun, viisauden lähteeseen. Palmusunnuntaisin tuodaan pajun oksia koteihin. Ennen ne voitiin siunata kirkossa. Siunattujen pajunoksien uskottiin suojaavan kotia kaikelta pahalta. Lähde: LuontoPortti Verkkolehti. >>>
Pääsiäiskortit: Pääsiäiskortteja alettiin lähettää Suomessa 1870-luvulla ja ne kuuluvat edelleen pääsiäisenvieton perinteisiin. Pääsiäinen on vakiintunut kolmanneksi vilkkaimmaksi korttisesongiksi joulun ja ystävänpäivän jälkeen. Suomalaiset lähettivät viime vuonna 1,6 miljoonaa pääsiäiskorttia. Puolet pääsiäistervehdyksistä postitettiin uudistuneessa 2. luokassa. Kaikkiaan suomalaiset lähettävät vuodessa noin 65 miljoonaa postikorttia. Lähde: Itella Oy. >>>
Pääsiäistä juhlitaan keltaisilla kukilla: Keltainen on pääsiäisen väri ja narsissi suosituin kukka. Pääsiäiseksi ostetaan nelisen miljoonaa leikkonarsissia ja kolmisen miljoonaa ruukkunarsisseja. Kauppapuutarhaliiton arvion mukaan myynnin arvo on noin 40 miljoonaa euroa. Tulppaani.info. >>>

Pääsiäismenu - lampaanviulua ja punaviiniä

Pääsiäisen ruokasesonki: Pääsiäinen on yksi vuoden merkittävimmistä ruokasesongeista. Pääsiäisviikolla ruokakauppojen myynti kasvaa perinteisesti 20 %. Pääsiäisen ruokakori pysyy vuodesta toiseen perinteisenä. Pääsiäisenä kaupoista haetaan selvästi normaaliviikkoa enemmän lihaa, kalaa ja valmisruokatuotteita. Pääsiäisen sesonkituotteiden, kuten mämmin ja suklaamunien lisäksi myös panimotuotteet ja kattaustarvikkeet tekevät kauppansa. Lähde: Kaupan Liitto, Uutinen 20.4.2011.>>>
Kananmunat: Kananmuna kuuluu pääsiäisen herkkuihin. Suomessa tuotetaan noin 63 miljoonaa kiloa kananmunia vuodessa ja kulutus henkeä kohti on runsaat 10 kiloa. Kananmunien kulutus on ollut reippaassa kasvussa. Kananmunapula pääsiäisenä näkyy etenkin pääkaupunkiseudun kaupoissa. Monien kauppojen kananmunahyllyistä löytyy näinä päivinä kauppiaan viesti siitä, että kauppa ei pysty takaamaan kananmunien riittävyyttä pääsiäisen aikaan. Vaje johtuu vuoden vaihteessa voimaan astuneesta lainsäädännöstä, jonka nojalla perinteiset kanahäkit poistuivat käytöstä – mutta myös kulutuksen kasvusta. Lähde: Siipikarjaliitto. Ajankohtaista 12.3.2012. >>> ja Ajankohtaista 3.4.2012. >>>
Lampaanliha: Lampaanlihaa tuotetaan vuonna 2012 jopa neljännes viime vuotta enemmän, arvioi maatalouden neuvontajärjestö ProAgria. Lampaanlihaa tuotettiin Suomessa vuonna 2011 jo 900.000 kiloa. Kasvua viime vuoteen oli noin satatuhatta kiloa. Kulutus puolestaan nousi 3,4 miljoonaan kiloon, kun se on vuodesta 2009 asti ollut 3 miljoonan kilon tuntumassa. Keskimäärin suomalainen syö vuodessa 600 grammaa lampaanlihaa. Suomen 850 ammattimaisella lammastilalla on yhteensä noin 60 000 uuhta. Keskimääräinen tilakoko on 67 uuhta. Lähde: Ruokatieto, Uutiset 2.4.2012. >>>
Mämmi, pasha ja rahka: Mämmi, pasha ja rahka ovat pääsiäisen ajan suosikkijälkiruokia. Niistä pasha on oikea rasvapommi. Sen energiasisällöstä 67 % on rasvaa. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Fineli-tietopankki. >>>
Suklaa: Pääsiäinen on joulun ohella suklaamyynnin sesonkiaikaa. Suomalaiset söivät 6.5 kg/hlö suklaata vuonna 2009. Suklaansyönnissä häviämme kuitenkin reilusta esim. briteille, jotka ahmivat sitä 10,5 kg/hlö. Lähde: Suklaayhdistys. >>>
Suklaalevyn (200 g) keskihinta on noussut viidessä vuodessa yli 20 %. Helmikuussa 2008 levy maksoi 1,71 €, mutta helmikuussa 2012 jo 2,10 €. Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajahintaindeksi. Taulukot. Kulutushyödykkeiden keskihinnat. >>>
Alkoholin myynti: Pääsiäisviikon neljän päivän myynti on noin 30 % normaalia 6-päiväistä viikkoa korkeampi. Litroissa myynnin kasvu on yli 550 000 litraa. Pääsiäisviikolla myynti kasvaa loppuviikkoa kohti. Maanantaina myynti on 1,2-kertainen, tiistaina 1,7-kertainen, keskiviikkona 3-kertainen ja kiirastorstaina 4,5-kertainen normaaliin viikonpäivään verrattuna.
Pääsiäisviikolla myymälöissä käy noin 1 142 000 miljoona asiakasta, joista lähes puolet asioi pääsiäistä edeltävänä torstaina. Kiirastorstain myynti on noin kaksinkertainen keskimääräiseen perjantaihin verrattuna.
Pääsiäisen vaikutus myyntiin on arvioitu edellisen vuoden myyntilukujen pohjalta. Lähde: Alko, Pääsiäisen vaikutus Alkon Myyntiin. >>>