8.2.2000

Lisätietoja: Matti Laine (09) 1734 3307 ja Teuvo Laukkarinen (09) 1734 3570
Vastaava tilastojohtaja: Markku Suur-Kujala

Kunnallistaloudessa ei suuria muutoksia viime vuonna

Viime vuosi ei tuottanut suuria yllätyksiä kunnallistaloudessa, sillä Tilastokeskuksen tekemän selvityksen mukaan kuntien ja kuntayhtymien rahoitustilanne ei muuttunut paljon. Selvitys perustuu kunnilta ja kuntayhtymiltä tammikuun alkupuolella kerättyihin tilinpäätösarvioihin.

Arvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien sekä niiden liikelaitosten yhteenlaskettu toimintakate heikkeni edellisestä vuodesta lähes 2,6 miljardia markkaa. Tästä 1,9 miljardia voitiin kattaa verotulojen lisäyksellä. Verotuloja kertyi kaikkiaan 71,7 miljardia eli runsas miljardi enemmän kuin talousarvioissa ennakoitiin.

Valtionosuuksia kunnat saivat saman verran kuin edellisenä vuonna eli 18,9 miljardia markkaa. Kun rahoituskulut vähenivät nettomääräisesti 0,4 miljardilla, jäi vuosikatteiden vähennykseksi 0,2 miljardia markkaa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli tilinpäätösarvioiden mukaan 8,5 miljardia markkaa. Sekä kunnissa että kuntayhtymissä vuosikate oli suurempi kuin käyttöomaisuuden poistot.

Toimintakatteiden huononemiseen vaikutti henkilöstömenojen 1,6 miljardin markan kasvu. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot olivat vuonna 1999 yhteensä 72,5 miljardia markkaa. Tämä on runsaat kaksi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Investointeihin kunnat ja kuntayhtymät arvioivat käyttäneensä 15,2 miljardia markkaa. Edellisenä vuonna investointimenot olivat 0,8 miljardia suuremmat.

Kunnat ja kuntayhtymät lyhensivät viime vuonna pitkäaikaisia velkojaan 5,9 miljardilla markalla. Uutta lainaa otettiin 4,2 miljardia markkaa. Vuoden lopussa kuntien lainakanta oli 23,0 ja kuntayhtymien 2,7 miljardia markkaa.

>

cellspacing="0" cellpadding="2"

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot vuodelta 1999 ja muutos vuodesta 1998 1

Kunnat

Kuntayhtymät

Milj. mk

Muutos, %

Milj. mk

Muutos, %

Tuloslaskelma:

Toimintakate

-79 453

3,5

1 710

5,6

+ Verotulot

71 678

2,7

-

-

+ Valtionosuudet

18 845

0,1

-

-

- Arvonlisäveron palautusten takaisinperintä

4 564

2,8

-

-

+ Korkotuotot

1 210

-9,4

49

-11,6

+ Muut rahoitustulot

989

12,2

32

-13,0

- Korkokulut

1 193

-12,2

314

-8,7

- Muut rahoituskulut

397

-48,1

84

12,6

= Vuosikate 2

7 133

-4,5

1 392

7,7

Poistot ja arvonalentumiset

6 684

3,9

1 146

2,2

Investoinnit:

Investointimenot yhteensä

13 528

-4,9

1 647

-6,6

Rahoitusosuudet investointimenoihin

1 283

-22,3

245

-33,1

Käyttöomaisuuden myyntitulot

3 305

20,2

33

-28,7

Kassavarat, lainat ja antolainat:

Antolainasaamisten lisäykset

847

0,8

13

-17,3

Antolainasaamisten vähennykset

1 515

41,0

24

90,9

Pitkäaikaisten lainojen lisäys

3 958

-5,6

251

-17,4

Pitkäaikaisten lainojen vähennys

5 140

17,2

785

-13,8

Kassavarat 31.12.

12 833

0,6

2 367

6,6

Lainakanta 31.12.

22 976

-4,0

2 680

-20,6

Antolainakanta 31.12.

11 363

-4,8

251

-12,8

1 Ahvenanmaan maakunnan kunnat eivät kuulu tilastoon. Luvut sisältävät kuntien ja kuntayhtymien liikelaitokset.
2 Vuosikate ei täysin vastaa taulukon tuotto- ja kuluerien erotusta, mikä johtuu arviointimenetelmästä.

Lähde: Selvitys perustuu jokaiselta Manner-Suomen 436 kunnalta ja 247 kuntayhtymältä saatuihin tilinpäätösarvioihin. Aiemmin vastaavan selvityksen on tehnyt Suomen Kuntaliitto. Kunnittaisia ja kuntayhtymittäisiä tilinpäätösarvioita ei julkaista.