Kuntatalouden vahvistuminen jatkui viime vuonna

Talouskasvun hidastuminen ei näy kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2002 tilinpäätöksissä. Verotulojen ja valtionosuuksien odottamattoman suotuisa kehitys kasvatti edelleen vuosikatteita. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kaikkien kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli viime vuonna 2 247 miljoonaa euroa. Tämä on 310 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Talousarvioissa vuosikatteen odotettiin jäävän vähän yli miljardiin euroon, ja vielä tämän vuoden alussa tehdyissä tilinpäätösarviossa sen ennakoitiin jäävän alle 2 miljardin euron.

Talouden koheneminen ei koskenut kaikkia kuntaryhmiä. Maaseutumaisissa kunnissa vuosikate kasvoi lähes 160 prosenttia, taajaan asutuissa kunnissa 83 prosenttia, mutta kaupunkimaisissa kunnissa se jäi noin 4 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi. Kaupunkimaisten kuntien poikkeava kehitys johtui pääasiassa Helsingin, Espoon ja Salon vuosikatteen alenemisesta yhteensä noin 400 miljoonalla eurolla. Jos nämä kunnat jätetään pois kaupunkimaisten kuntien ryhmästä, muiden kaupunkikuntien vuosikatteen kasvuksi saadaan 44 prosenttia.

Asukasta kohti laskettuna kaupunkimaisten kuntien vuosikate oli 425 euroa, taajaan asuttujen kuntien 352 ja maaseutumaisten kuntien 270 euroa. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat kaupunkimaisissa kunnissa 446, taajaan asutuissa kunnissa 192 ja maaseutumaisissa kunnissa 104 euroa. Kaupunkimaisten kuntien vuosikate oli 141 prosenttia poistoista, taajaan asuttujen 197 prosenttia ja maaseutumaisten 168 prosenttia. Kuntayhtymien vastaava luku oli 111 prosenttia. Kunnan tulorahoitus on ylijäämäinen, jos vuosikate ylittää poistot.

Kaikkiaan 42 kunnan ja 34 kuntayhtymän vuosikate jäi miinukselle. Negatiivisten katteitten summa oli -32 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin tällaisia kuntia oli 117 ja kuntayhtymiä 39, ja niiden vuosikatteitten summa oli -49 miljoonaa euroa.

Tuloslaskelmien mukaan kuntien toimintakulut olivat vuonna 2002 yhteensä 21,5 miljardia euroa ja toimintatuotot 5,5 miljardia euroa. Verotuloja kunnat saivat 14 miljardia ja valtionosuuksia 3,9 miljardia euroa. Kuntayhtymien toimintakulut olivat 6,1 miljardia ja toimintatuotot 6,5 miljardia euroa.

Investointeihin kunnat ja kuntayhtymät käyttivät viime vuonna 3,1 miljardia euroa. Tämä on noin 60 miljoonaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Käyttöomaisuutta myytiin 0,6 miljardilla eurolla, mikä on kolmanneksen enemmän kuin edellisenä vuonna.

Kunnat ja kuntayhtymät lyhensivät pitkäaikaisia velkojaan 0,8 miljardilla ja ottivat uutta lainaa 1,4 miljardia euroa. Kuntien lainanotosta Helsingin kaupungin osuus oli lähes kolmannes. Vuoden lopussa lainakanta asukasta kohti oli kaupunkimaisissa kunnissa 877 euroa, taajaan asutuissa kunnissa 813 euroa ja maaseutumaisissa kunnissa 861 euroa. Koko maan keskiarvo oli 862 euroa asukasta kohti.

Kuntien ja kuntayhtymien taloutta koskeva ennakkotilasto ei sisällä Ahvenanmaan kuntien ja kuntayhtymien tietoja.

Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston ennakkotiedot 2002. Tilastokeskus

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöstietoja vuodelta 2002, miljoonaa euroa*

cellspacing="0" cellpadding="2"

	Kaupunki- maiset kunnat	Muu-tos %	Taajaan asutut kunnat		Muu-tos %		Maaseutu-maiset kunnat		Muu-tos %	Kaikki kunnat yhteensä	Muu-tos %	Kunta- yhtymät	Muu-tos %
+ Toimintatuotot	4 137	6,4	547	6,4		801		5,1		5 486	6,2	6 452	7,0
- Toimintakulut	13 930	5,6	3 269	5,6		4 276		4,8		21 475	5,4	6 144	6,8
= Toimintakate	-9 793	5,3	-2 722	5,4		-3 474		4,7		-15 989	5,2	308	13,1

+ Kunnan tulovero	8 071	7,9	1 909	9,4		1 912		8,2		11 893	8,2
+ Kiinteistövero	431	4,6	88	4,7		114		6,1		633	4,9
+ Osuus yhteisöveron tuotosta	1 157	-39,0	148	-41,5		175		-38,6		1 481	-39,2
+ Muut verotulot	3	-8,0	0	-11,0		0		-26,7		4	-10,0
+ Valtionosuudet	1 392	2,1	897	8,8		1 579		8,4		3 869	6,1
- Arvonlisäveron takaisinperintä	0	-100,0	0	-99,8		0		-99,9		1	-99,9

+ Rahoitustuotot	248	-8,5	40	-13,1		47		-22,1		336	-11,2	19	-25,1
- Rahoituskulut	152	-11,0	45	-3,5		61		7,4		258	-5,9	47	-30,0
= Vuosikate	1 358	-4,3	317	83,3		292		157,8		1 966	15,3	281	21,2

Poistot ja arvonalentumiset	965	8,4	161	5,5		174		4,5		1 300	7,5	252	7,5

Käyttöomaisuus-investoinnit	2 039	4,9	309	-7,8		359		-4,2		2 707	2,0	408	2,2
Rahoitusosuudet investointeihin	80	-2,8	21	-31,3		49		-14,9		149	-12,0	25	-34,7
Käyttöomaisuuden myyntituotot	497	69,9	64	-4,2		50		-27,4		611	42,7	20	-56,7
Lainananto	273	24,4	20	-23,5		58		34,0		351	21,4	31	1 281,1
Antolainojen lyhennykset	141	1,7	27	-19,3		55		9,8		222	0,4	30	154,2
Pitkäaikaisten lainojen otto	958	108,5	145	-4,8		191		-8,0		1 294	57,9	117	21,9
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	480	16,2	143	19,0		148		23,9		771	18,1	47	-46,8

Kassavarat 31.12.	1 913	2,9	328	19,9		555		9,7		2 796	6,0	516	24,3
Lainakanta 31.12.	2 803	17,0	732	-4,0		932		6,1		4 468	10,7	373	27,6
Asukasluku 31.12.	3 197 067	0,5	900 831	0,2		1 082 140		-0,7		5 180 038	0,2

Kaupunkimaisia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000.

Taajaan asuttuja ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 4 000 mutta alle 15 000.

Maaseutumaisia ovat kunnat, joiden väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 15 000, sekä kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 % ja enintään 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4 000.

*Ahvenanmaan maakunnan kunnat ja kuntayhtymät eivät sisälly tilastoon.

Tiedote PDF-muodossa.

Jaa