Suomalainen elokuvatuotanto kansainvälistynyt
Kansainväliset yhteistuotannot ovat tulleet olennaiseksi osaksi suomalaisten elokuvatuottajien toimintaa, ilmenee Kansainväliset yhteistuotannot suomalaisessa elokuvatuotannossa -raportista. Tilastokeskuksen selvitys perustuu yhteistuotannoista kerättyyn tilastoaineistoon ja alalla työskentelevien haastatteluihin.Elokuvien tuottaminen yhdessä ulkomaisten yritysten kanssa alkoi yleistyä nopeasti 1980-luvun alussa. Viime vuosikymmenellä suomalaiset tuottajat olivat mukana yhteensä 19 pitkässä näytelmäelokuvassa, jotka tehtiin kansainvälisenä yhteistuotantona. Määrä on lähes yhtä paljon kuin kaikkina edeltävinä vuosikymmeninä yhteensä. Tällä vuosikymmenellä kansainvälistyminen on jatkunut edelleen: vuoden 1994 loppuun mennessä oli tehty jo 16 elokuvaa yhteistuotantona eli lähes yhtä monta kuin 1980-luvulla yhteensä.
Ensimmäisen kerran suomalaiset elokuvantekijät tuottivat elokuvan yhdessä ulkomaisen yrityksen kanssa jo vuonna 1931. Kuitenkin aina 1980-luvun alkuun saakka elokuvatuottajat tekivät kansainvälisiä yhteistuotantoja melko harvakseltaan.
Kansainvälisistä yhteistuotannoista on tullut rakenteellinen osa suomalaista elokuvatuotantojärjestelmää. Suomeen on muodostunut yrityksiä, joilla on hyvät edellytykset toimia kansainvälisesti eli riittävästi näyttöjä, osaamista, yhteyksiä ja kokemusta. Toisaalta elokuvatuotannon rahoitusjärjestelmä on mukautunut yhteistuotantoihin: osa elokuvan julkisesta tuesta on varattu niille, ja lisäksi Suomi on mukana sekä pohjoismaisissa että eurooppalaisissa tukijärjestelmissä.
Tuottajien kokemukset myönteisiä
Yleisimmin suomalaiset ovat tehneet yhteistyötä ruotsalaisten kanssa. Yli puolessa suomalaisten yhteistuotannoista on ollut vähintään yksi tuottaja Ruotsista. Seuraavaksi yleisimmin yhteistyökumppani on löytynyt Saksasta.
Suomalaisten tuottajien yhteistuotannot ovat muuttuneet kansainvälisemmiksi eli niissä on mukana tuottajia aiempaa useammista maista. Yksi syy tähän se, että kansainväliset tukirahastot tavallisesti edellyttävät, että yhteistuotannossa on mukana vähintään kolme maata.
Suomessa, ja myös muualla maailmassa, tärkein syy kansainvälisten yhteistuotantojen yleistymiseen on kansallisen rahoituksen kiristyminen. Yhteistuotanto mahdollistaa elokuvalle suuremmat voimavarat. Ulkomaisen rahoituksen saaminen riippuu kuitenkin paljon kotimaisesta rahoituksesta, sillä mikäli suomalainen rahoitus on jo varmistunut, kansainvälisen yhteistuotannon aloittaminen on helpompaa.
Suomalaisten tuottajien kokemukset kansainvälisistä yhteistuotannoista ovat yleisesti ottaen myönteisiä. Ongelmiksi tuottajat mainitsevat suuret valmisteluvaiheen kustannukset, monimutkaiset rahoituskuviot sekä yhteistyökumppaneihin liittyvät riskit. Jos yhtiöllä on kansainvälistä kokemusta ja hyvät yhteydet, yhteistuotanto ei kuitenkaan ole vaikeampaa kuin puhtaasti kotimaisen elokuvan teko.
Lähde: Kansainväliset yhteistuotannot suomalaisessa
elokuvatuotannossa. Tilastokeskus
Lisätietoja: Rauli Kohvakka (90) 1734 3448