Kirja lama-Suomen hyvinvoinnista ja sen puutteista
Elämän riskit ja valinnat on kirja siitä, miten lama muutti suomalaisten elämää ja hyvinvointia. Kirjaan on koottu kymmenen artikkelia suomalaisen hyvinvoinnin kehittymisestä 1980-luvun lopulta 1990-luvun puoliväliin. Kirjan artikkelit pohjautuvat pääosin Tilastokeskuksen vuosina 1986 ja 1994 tekemiin elinolotutkimuksiin. Kirjan kirjoittajat ovat yliopistojen ja Tilastokeskuksen tutkijoita.Kirja tarkastelee suomalaisten arvoja, pelkoja, elämäntilannetta, terveyttä, suhdetta työhön ja työttömyyteen, suhteita muihin ihmisiin ja kotiin.
Seuraavassa lyhyet tiivistelmät kirjan eri lukujen sisällöistä:
Jussi Simpura: Elintasosta elämänhallintaan? Kirjan johdantoluvussa dosentti Jussi Simpura käsittelee hyvinvointi- käsitysten ja elinolotutkimusten peruskäsitteiden muuttumista. Pohjoismainen elinolotutkimus painotti alkuvaiheissaan erityisesti aineellisia resursseja hyvinvoinnin edellytyksenä, jatkossa painopiste siirtyi subjektiivisempiin tekijöihin: pyrittiin selvittämään sosiaalisia suhteita ja koettua hyvinvointia. Tuorein hyvinvointitutkimus painottaa ihmisten valintoja ja niiden riskejä.
Martti Puohiniemi: Suomalaisten arvot
yhteiskunnallisessa muutostilanteessa. Arvot muuttuvat
hitaasti, toteaa valtiotieteen tohtori Martti Puohiniemi
artikkelissaan. Suomalaiset on artikkelissa tyypitelty kuuteen
arvotyyppiin: altruistit (32 %), säilyttäjät (30 %), hedonistit (19
%), eriytymättömät (10 %), itsenäiset (6 %), egoistit
(4 %). Lama on saanut aikaan vain pieniä muutoksia näissä ryhmissä,
mutta erityisesti ikä- ja koulutusryhmien väliset erot arvoissa
ovat kasvaneet. Samoin yhteiskunnan epävarmuuden lisääntyminen
heijastuu arvoiltaan eriytymättömien määrän kasvuna.
Markku Heiskanen: Suomalaisten pelot. Pelkoja esiintyy niin työelämässä kuin yksityiselämässäkin erikoistutkija Markku Heiskasen mukaan. Eniten pelätään terveyden menetystä. Monilla oli myös yleistä maailman tilannetta koskevia pelkoja. Lama kasvatti erityisesti työttömyyden tai työehtojen huonontumisen pelkoa. Myös omaisuusrikosten ja väkivallan pelko kasvoivat.
Sakari Suominen, Jussi Vahtera, Antti Uutela: Mikä ylläpitää tyytyväisyyttä ja terveyttä? Tutkijaryhmä selvittää artikkelissaan elintason, koherenssin tunteen ja ihmissuhteiden merkitystä tyytyväisyydelle ja terveydelle. Koherenssin tunne tarkoittaa sitä, miten ymmärrettäväksi, hallittavaksi ja mielekkääksi elämä koetaan. Artikkeli osoittaa, että koherenssin tunne on ratkaiseva terveydentilan kannalta. Myös heikko taloudellinen tilanne heikentää terveyttä ja vähentää tyytyväisyyttä, muttei niin selvästi. Koherenssin tunne tehostaa muiden voimavarojen käyttöä elämässä.
Anneli Pohjola: Murtuuko työn sidos. Protestanttinen työn etiikka pitää edelleen pintansa, vaikka työn epävarmuus on yhä varmempaa. Tähän johtopäätökseen tulee dosentti Anneli Pohjola Lapin yliopistosta. Naisten sidos työhön on vahvempi kuin miesten. Kuitenkin naisten ja varsinkin nuorten naisten työhön liitetty turvallisuus alkaa riskiytyä. Nuoret kokevat muita ikäryhmiä vähemmän työhön kytkeytyviä uhkia ja ovat kiinnittyneet epävarmuuden yhteiskuntaan.
Kirsti Ahlqvist: Työ, työttömyys ja valinnanvapaudet. Erilaiset toimeentulo-ongelmat ovat työttömien arkipäivää, vaikka nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on tähän asti estänyt laajamittaisen köyhyyden syntymisen suurtyöttömyyden Suomeen, todetaan yliaktuaari Kirsti Ahlqvistin artikkelissa. Toimeentulon turvaamisen lisäksi työttömyydestä selviytymiseen tarvitaan muutakin. Miehille keskeinen selviytymisen voimavara on perheen antama tuki ja naisille läheiset ystävyyssuhteet. Palkkatyölle vaihtoehtoisten elämänsisältöjen löytäminen on myös tärkeää. Miehillä tällaisiksi osoittautuivat yhteiskunnallinen osallistuminen järjestö- tai kansalaistoimintaan sekä liikunta ja ulkoilu. Naisille keskeisiä elämänsisältöjä ovat ennen kaikkea opiskelu ja erilaiset kulttuuriharrastukset, lukeminen sekä läheisten ihmisten tapaaminen.
Anja Ahola: Työttömyys kokemuksellisena tilanteena. Työttömyyden on yleensä todettu heikentävän enemmän miesten psyykkistä hyvinvointia kuin naisten. Kuitenkin suurtyöttömyyden aikana naisten psyykkiset oireet ovat lisääntyneet enemmän kuin työttömien miesten. Miehille työttömyyden uhka on vielä suurempi stressitekijä kuin toteutunut työttömyys. Oirevastaukset antavat kuvan, että työttömyys tuottaa paljon paineita kouluttamattomille naisille ja koulutetuille miehille. Työllisten psyykkinen oireilu on lisääntynyt paljon. Miehet oireilevat työllisinä yhtä paljon kuin työttöminä. Työllisten oireilu painottuu kuitenkin rasittuneisuuteen ja työttömien masentuneisuuteen. Tilanne onkin paradoksaalinen - työssä olevat ovat työstä uupuneita, työttömät masentuneita työn puutteesta.
Tuula Melkas: Yksityiselämän ihmissuhteet 1986 ja 1994. Ihmisten suhteissa muihin ihmisiin korostuvat entistä enemmän yksilölliset valinnat kirjoittaa yliaktuaari Tuula Melkas artikkelissaan. Suhteissa sukulaisiin laajempi suku menettää merkitystään. Muissa ihmisten välisissä suhteissa ystävien merkitys korostuu muiden ei- sukulaisten (naapurit, työtoverit) kustannuksella. Suomalaiset ovat 1986-94 siirtyneet kohti jälkimodernia yksityiselämää, jossa arvostetaan tunteita ihmissuhteiden varmuuden kustannuksella.
Anneli Juntto: Koti - ontologista turvaa vai riskinottoa. Asumiseen liittyvä hyvä elämä löytyi vuonna 1994 kehittämispäällikkö Anneli Junton mukaan toisaalta perheestä toisaalta kodin tarjoamasta autonomian alueesta. Asuinympäristöön, naapureihin ja palveluihin oltiin myös tyytyväisiä lukuunottamatta Uudenmaan haja-asutusalueita, joissa palvelujen saatavuus oli ongelma. Tulevaisuudessa asumisen subjektiiviset ja objektiiviset tekijät loittonevat toisistaan. Asumistasoa ei enää voi mitata pelkästään asuinpinta-alalla.
Liisa Rantalaiho: Elämän riskit, valinnat ja sidokset. Kirjan päätösluvussa professori Liisa Rantalaiho käsittelee tutkimuksen ja yhteiskunnallisen keskustelun ajankuvia. Niille on yhteistä näkemys peruuttamattomasta muutoksesta ja yhtenäisten ryhmien häviämisestä. Ajankuvaan kuuluu myös että ihmiset joutuvat yksilöinä kohtaamaan yhteiskunnan epävarmuuden sen sijaan että voisivat suunnitella elämäänsä. Suomalaisessa yhteiskunnassa näyttää vallitsevan yhtäaikaisesti perinteinen, moderni ja postmoderni todellisuus. Jos tutkijoiden näkemys elämäntapojen ja kulttuurin jatkuvasta eriytymisestä pitää paikkansa, on suvaitsevaisuudesta tulossa keskeinen yhteiskunnallinen asia.
Lähde: Elämän riskit ja valinnat - Hyvinvointia
lama-Suomessa. Edita, Tilastokeskus 1996. 262 s. Hinta: 175 mk.
Myynti: Edita, Tilastokeskus
Lisätietoja: Anja Ahola (09) 1734 2510, Kirsti Ahlqvist (09) 1734
3412