Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Kulttuuritapahtumat täyttävät Suomen kesän

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Jukka Ekholm toimii suunnittelijana Tilastokeskuksen kulttuuritilastoissa. Artikkeli julkaistu TilastokeskuksenTieto&trendit-lehdessä 14/2007

Rockia Seinäjoella ja Turussa, oopperaa Savonlinnassa, jazzia Porissa ja Imatralla, teatteria Tampereella, elokuvia Espoossa ja Sodankylässä... Festivaalitarjontaa on Suomen suvessa joka makuun. Musiikki on taiteenaloista parhaiten edustettuna.

Kulttuuritapahtumien kävijöistä on tehty useita tutkimuksia viime vuosina. Useiden suurtenkin tapahtumien yleisö tulee pääosin lähiseudulta. Tällaisia ovat esimerkiksi Helsingin juhlaviikot, Tampereen Teatterikesä ja Turun musiikkijuhlat. Kuhmon Kamarimusiikki, Kuopio Tanssii ja Soi sekä Ruisrock taas saavat yleisöä merkittävästi muualtakin Suomesta. Pääkaupunkiseudulta käydään varsin paljon myös muualla Suomessa pidettävissä kulttuuritapahtumissa. Helsingin juhlaviikoilla on todettu käyvän enemmän espoolaisia kuin vantaalaisia, ja juhlaviikkojen tilaisuudet vetävät erilaisia yleisömääriä eri kaupunginosista. Matkailun edistämiskeskuksen tietojen mukaan ulkomaalaisia festivaalikävijöiden joukossa on vähän, vuonna 2005 noin viisi prosenttia kaikista kävijöistä.

Kulttuuritapahtumissa käyminen kuuluu tavallisimpiin kulttuuriharrastuksiin. Vaikka tapahtumatarjonta onkin lisääntynyt, Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksen 2002 mukaan niiden suosiossa ei ole tapahtunut kovin suuria muutoksia aiempiin tuloksiin verrattuna: noin 20-30 prosenttia vastanneista oli käynyt musiikki-, tanssi-, teatteri- yms. tapahtumissa viimeisen vuoden aikana. Kotiseutujuhlien sekä myyntinäyttelyiden suosio on laskenut, kun puolestaan musiikki-, tanssi- ja teatteritapahtumien suosio on hieman noussut vuosien 1981 ja 1991 tuloksiin verrattuna. Alle 35-vuotiaat sekä pääkaupunkiseudulla asuvat ovat keskimäärin muita aktiivisempia festivaalikävijöitä, mutta festivaalikohtaiset erot yleisön ikärakenteessa ovat suuria riippuen tapahtuman kohdeyleisöstä.

Finland Festivals: kymmenessä vuodessa 20 tapahtumaa lisää

Suomen kulttuuritapahtumien katto-organisaatioon, Finland Festivalsiin, kuuluu 80 tapahtumaa (kartta), joiden vuotuinen yhteenlaskettu kävijämäärä hipoo kahta miljoonaa. Tapahtumien määrä on kasvanut 20:llä kymmenessä vuodessa, ja niistä yli 80 prosenttia järjestetään kesällä. Tapahtumista yli kaksi kolmannesta on musiikkitapahtumia. Loppuosa sisältää tanssi-, teatteri-, kirjallisuus- ja kuvataidetapahtumia sekä monitaiteisia festivaaleja. Tapahtumia on jokaisessa maakunnassa, eniten Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Kävijämäärältään suurin on viime vuosina ollut Helsingin juhlaviikot lähes neljännesmiljoonan yleisöllä, mutta Finland Festivalsin jäsentapahtumista kaikkiaan yhdessätoista ylittyi 50 000 kävijän raja vuonna 2006 (taulukko1).

Taulukko1: Finland Festivalsin kokonaiskävijämääriltään suurimmat tapahtumat (yli 50 000 kävijää) 2006*

Tapahtuma Kävijöitä
Helsingin juhlaviikot 247 000
Pori Jazz Festival 156 000
Kotkan Meripäivät 150 000
Tampereen Teatterikesä 100 000
Kaustinen Folk Music Festival 85 000
Savonlinnan Oopperajuhlat 70 500
Puistoblues, Järvenpää 70 000
Provinssirock, Seinäjoki 62 500
Pispalan Sottiisi / Folklandia, Tampere 61 000
Maailma kylässä -festivaali, Helsinki 60 000
Imatra Big Band Festival 53 000
* Luvut ovat Finland Festivalsin jäsentapahtumiltaan keräämiä kävijämääräarvioita. 

Lähde: Finland Festivals

Sivun alkuun

Muissakin kulttuuritapahtumissa riittää yleisöä

Suomessa järjestetään vuosittain sadoittain kulttuuritapahtumia, eivätkä kaikki merkittävät ja suuretkaan tapahtumat kuulu Finland Festivals -ketjuun. Tällaisista mainittakoon esimerkiksi Suomen vanhin rockfestivaali Turun Ruisrock, jonka yleisömäärä vuonna 2006 oli 65 000. Seinäjoen Tangomarkkinoilla kävi 114 000­ henkeä ja Raumanmeren Juhannuksessa 93 000. Myöskään elokuvajuhlat eivät ole mukana Finland Festivals -ketjussa. Vuonna 2006 eniten yleisöä oli seuraavissa: Rakkautta & Anarkiaa Helsingissä (yli 40 000), Tampereen kansainväliset lyhytelokuvajuhlat (30 000), Espoo Ciné (22 000), Sodankylän kansainväliset elokuvajuhlat (20 000). Myös kirjamessut ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosina, ja vuoden 2006 Helsingin kirjamessuilla kävi 69 000 henkeä.

Vuonna 2007 Helsingissä järjestettyjen Eurovision laulukilpailujen yleisömäärä ylitti ennakko-odotukset. Viisujen kahdeksaan konserttiin oli myynnissä kaikkiaan yli 60 000 lippua. Finaali oli loppuunmyyty, ja muiden tilaisuuksien lipuista myytiin 80-90 prosenttia. Näin ollen viisukonserttien lipputulot, 3,7 miljoonaa euroa, riittivät nostamaan kilpailubudjetin nollatulokseen. Helsingin kaupungin järjestämistä viisutapahtumista eniten yleisöä, noin 25 000 henkeä, oli Senaatintorilla pidetyssä finaalinäytöksessä.

Sivun alkuun

Savonlinnan Oopperajuhlille eniten valtion tukea

Opetusministeriö myöntää vuosittain tukea kulttuuritapahtumille. Vuonna 2007 tukea sai yhteensä 147 tapahtumaa tuen kokonaismäärän ollessa 3,7 miljoonaa euroa. Tukea haki 227 tapahtumaa. Opetusministeriön tuen määrässä Savonlinnan Oopperajuhlat erottuu ylivoimaisena ykkösenä: vuonna 2007 tapahtuma sai 660 000 euroa eli melkein 20 prosenttia koko tuesta (taulukko2). Elokuvafestivaaleista eniten valtion tukea ovat viime vuosina saaneet Tampereen kansainväliset lyhytelokuvajuhlat.

Taulukko2: Viisi suurinta opetusministeriön tuen saajaa vuonna 2007

Tapahtuma
Savonlinnan Oopperajuhlat 660 000
Tampereen Teatterikesä 217 000
Kuhmon Kamarimusiikki 172 000
Kuopio Tanssii ja Soi 151 000
Kaustinen Folk Music Festival 150 000

Lähde: Opetusministeriö

Maakunnittain tarkasteltuna opetusministeriön tuki kulttuuritapahtumille jakautuu myös varsin epätasaisesti: vuonna 2006 eniten tukea sai Etelä-Savo, toiseksi eniten Pirkanmaa. Opetusministeriön tukea ei välttämättä myönnetä kaikille yleisön suosikkitapahtumille. Tukea voivat toisaalta saada sellaisetkin tapahtumat, joiden kävijämäärä on hyvin pieni. Opetusministeriön tukemista kulttuuritapahtumista seitsemän oli pääosin ruotsinkielisiä. Niistä kolme pidettiin Uudellamaalla, kaksi Varsinais-Suomessa ja kaksi Pohjanmaalla (taulukko 3).

Valtion rahoittamana toimiva Saamelaiskäräjät myöntää vuosittain tukea saamelaisille kulttuuritapahtumille. Vuonna 2006 tukea sai kolme tapahtumaa tuen kokonaismäärän ollessa 18 000 euroa.

Taulukko 3. Opetusministeriön tuki valtakunnallisille kulttuuritapahtumille maakunnittain 2006*

Maakunta Tuen saaneita kulttuuritapahtumia Tuki yhteensä, € % Tuki / tapahtuma, €
Uusimaa 36 417 000 11 11 583
- Pääkaupunkiseutu 1) 27 349 000 10 12 926
- Muu Uusimaa 9 68 000 2 7 556
Itä-Uusimaa 3 41 000 1 13 667
Varsinais-Suomi 14 228 000 6 16 286
Satakunta 4 157 000 4 39 250
Kanta-Häme 4 57 000 2 14 250
Pirkanmaa 16 489 000 13 30 563
Päijät-Häme 3 56 000 2 18 667
Kymenlaakso 6 35 000 1 5 833
Etelä-Karjala 2 29 000 1 14 500
Etelä-Savo 9 787 000 21 87 444
Pohjois-Savo 5 180 000 5 36 000
Pohjois-Karjala 7 102 000 3 14 571
Keski-Suomi 7 237 000 6 33 857
Etelä-Pohjanmaa 4 119 000 3 29 750
Pohjanmaa 2 78 000 2 39 000
Keski-Pohjanmaa 5 164 000 4 32 800
Pohjois-Pohjanmaa 13 171 000 5 13 154
Kainuu 3 238 000 6 79 333
Lappi 10 83 000 2 8 300
Ahvenanmaa - -   -
Yhteensä 153 3 668 000 100 23 974
*) Ei sisällä useilla paikkakunnilla pidettävää Irish Festivalia, joka sai opetusministeriön avustusta 5 000 euroa vuonna 2006. 1) Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen.

Lähde: Opetusministeriö

Kulttuuritapahtumat saavat merkittävää tukea myös kunnilta sekä sponsoreilta. Sponsorirahan on todettu muodostavan keskimäärin 15 prosenttia festivaalien tuloista. Esimerkkinä kunnan suuresta merkityksestä kulttuuritapahtumien rahoittajana voidaan mainita Helsingin kaupunki: vuonna 2006 Helsingin kaupungin kulttuuri- ja kirjastolautakunta myönsi noin 1,5 miljoonaa euroa tukea kaikkiaan 43 helsinkiläiselle kulttuuritapahtumalle. Sekä Helsingin kaupungin myöntämän tuen että tukea saavien tapahtumien määrä on kolminkertaistunut vuosikymmenen aikana.

Kirjoittaja toimii suunnittelijana Tilastokeskuksen kulttuuritilastoissa.

Laajempia tietoja kulttuuritapahtumien sekä myös muiden kulttuurialojen alueellisista eroista Suomessa on syksyllä ilmestyvässä Tilastokeskuksen kaksikielisessä julkaisussa Kulttuuria alueittain: tilastollinen katsaus (Kultur på regional nivå: en statistisk översikt).

Lähteet:

Seuraavat Timo Cantellin julkaisut Taiteen keskustoimikunnan sarjassa Tilastotietoa taiteesta: 1993: Musiikkijuhlien yleisöt - Kaustinen, Kuhmo, Viitasaari; 1996: Kaupunkifestivaalien yleisöt. Kuopio Tanssii ja Soi. Tampereen Teatterikesä. Turun musiikkijuhlat. Ruisrock; 1998: Yleisfestivaalien yleisöt. Helsingin juhlaviikot. Joensuun Laulujuhlat.

Kukkonen, Tiina (2001). Festivaalien talous 1999. Työpapereita 37. Helsinki: Taiteen keskustoimikunta.

Matkailukohteiden kävijämäärät 2005 (2006). MEK E:50. Helsinki: Matkailun edistämiskeskus ja Tuomas Santasalo Ky.

Silvanto, Satu (toim.) (2007). Festivaalien Helsinki. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus ja Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus.

Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä. Vapaa-ajan muutokset 1981-2002 (2005). Toim. Liikkanen, Mirja, Hanifi, Riitta & Hannula, Ulla. Helsinki: Tilastokeskus.

Festivaalien järjestäjät, Finland Festivals, Helsingin Sanomat (www.hs.fi), Opetusministeriö, Saamelaiskäräjät, Suomen elokuvasäätiö, Yleisradio


Päivitetty 31.7.2007