Kaikkea ei kannata kehittää itse
- Tuottavuutta avoimesta innovaatiotoiminnasta?
- Vahvat immateriaalioikeudet - kannustin vai hidaste?
- Yritysten aineeton varallisuus kasvussa
- Ulkoistaminen tuo tehokkuutta
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Yritysten aineeton varallisuus kasvussa
Yrityksen kyky hyödyntää sen ulkopuolista tietoa riippuu keskeisesti sen aineettomasta varallisuudesta: yrityksen inhimillisestä pääomasta ja muusta aineettomasta pääomasta. Yritysten varallisuudesta kasvava osa koostuu aineettomasta varallisuudesta. Aineettoman varallisuuden arvon mittaaminen on vaikeaa, mutta on arvioitu, että jopa kolme neljäsosaa amerikkalaisten julkisten osakeyhtiöiden arvosta koostuu aineettomasta pääomasta, kun se 1980-luvun alkupuolella muodosti noin 40 prosenttia yritysten arvosta.
Yrityksen inhimillinen pääoma koostuu sen työntekijöiden tieto-taidosta, kyvyistä ja osaamisesta. Mitä enemmän yrityksellä on inhimillistä pääomaa työntekijöidensä kautta, sitä paremmin voidaan olettaa, että yrityksessä pystytään ymmärtämään myös ulkopuolella tuotettujen ideoiden ja innovaatioiden merkitystä ja hyödyntämään niitä omassa innovaatiotoiminnassaan.
Koulutustaso on eräs inhimillisen pääoman mittari. Korkeammin koulutettu henkilökunta merkitsee suurempaa inhimillistä pääomaa yritykselle. Lisäksi monien uusien teknologioiden hyödyntämiseen tarvitaan erityisiä kykyjä, kuten jonkin tietyn alan koulutustaustaa. Esimerkiksi kokemuksen kautta hankittu liiketoimintaosaaminen ja asiakkuus- ja yhteistyösuhteisiin liittyvä osaaminen ovat yrityksille tärkeää inhimillistä pääomaa. Myös immateriaalioikeuksiin liittyvän osaamisen merkitys kasvaa, kun immateriaalioikeuksista ja niitä koskevasta lainsäädännöstä tulee yhä tärkeämpi osa innovaatiotoimintaa.
Yrityksen muulla aineettomalla pääomalla tarkoitetaan inhimillisen pääoman tuottamaa immateriaalista omaisuutta. Tähän kuuluvat muun muassa organisaation menettelytavat ja kulttuuri sekä immateriaalioikeuksiin perustuva varallisuus. Esimerkiksi yrityksen omistamat patentit voivat antaa yritykselle paitsi yksinoikeuden tietyn teknologian käyttämiseen omassa innovaatiotoiminnassaan, ne voivat toimia myös maksuvälineenä yrityksen ostaessa ulkopuolista tietoa. Yritysten on arvioitu saavan teknologialisensseistä maailmanlaajuisesti noin 100 miljardia dollaria vuositasolla. Lisenssitulojen määrän on arvioitu kasvavan nopeasti.
Yrityksen oman t&k-toiminnan kautta kasaantuva hiljainen tieto on usein edellytys uusien ideoiden hyödyntämiseen t&k-toiminnassa. Yrityksen oma t&t-toiminta ei siis pelkästään synnytä tuottavuutta kasvattavia innovaatioita, vaan tätä kautta syntynyt aineeton pääoma vaikuttaa keskeisesti myös siihen, kuinka hyvin yrityksessä pystytään ymmärtämään ja käyttämään sen ulkopuolella tuotettua tietoa innovaatioiden kehittämisessä. Mitä enemmän tieto perustuu aiempiin tutkimustuloksiin, sitä enemmän kokemusta ja tietoa tarvitaan muiden tuottaman tiedon hyödyntämiseksi. Teknologisen kehityksen nopeus tutkimusalalla puolestaan korostaa yrityksen oman t&k-toiminnan laajuuden merkitystä; nopeasti kehittyvillä aloilla tarvitaan enemmän työntekijöitä pysymään mukana kehityksessä. Tieto- ja viestintäsektori on esimerkki toimialasta, jolla teknologiat ovat kehittyneet kumulatiivisesti ja nopeasti.
Tilastotiedot suomalaisten kansainvälisesti suhteellisen korkeista ja jatkuvasti kasvaneista t&k-investoinneista, kuten myös suomalaisten verrattain korkea koulutustaso, viittaavat suomalaisten yritysten ja tutkimuslaitosten potentiaaliin hyödyntää ulkopuolista tietoa omassa innovaatiotoiminnassaan. Yrityksen ulkopuolisen tiedon hyödyntämisen tuottavuusvaikutusten tutkiminen on kuitenkin käytännössä vaikeaa, koska ideat ja tieto ovat aineettomia ja vaikeasti mitattavissa. Yleensä tutkimuksessa joudutaankin käyttämään karkeita tietovarantojen mittareita, kuten patenttien määrää tai t&k-investointien suuruutta.
Päivitetty 12.9.2007