Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Rahoitusmarkkinoiden kriisi jakaa Eurooppaa

  1. Finanssikriisin erityispiirteet
  2. Yhdysvalloissa tapahtunee käänne
  3. Eurooppa jakautunut kahtia
  4. Suomi kuuluu vahvaan leiriin
  5. Suhdannepolitiikan pelivara pieni

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Suomi kuuluu vahvaan leiriin

Suomen talouskasvu on kuluvan vuosikymmenen ajan ollut selvästi nopeampaa kuin euroalueella keskimäärin (ks. edellä kuvio 3). Edellä kuvatussa Euroopan kahtiajaossa kuulumme vahvempaan leiriin sekä rahoitustasapainon, vientimme teknologisen tason että hintakilpailukyvyn osalta.

Talouden kasvukuva on pysynyt meillä vahvana myös vuoden alkukuukausina. Kokonaistuotanto lisääntyi tammi-helmikuussa noin 4,5 prosentin vuosivauhtia. Sekä viennin että kotimaisen kysynnän kasvu oli nopeaa. Erityisen ilahduttavaa alkuvuoden aikana on ollut työllisyyden nopea, yli 2 prosenttiin yltänyt paraneminen. Suhteellisen vahva talouskasvu näyttääkin jatkuvan meillä ainakin kesän yli.

Ei ole kuitenkaan syytä sulkea silmiä siltä, että loppuvuoden osalta indikaattorit välittävät asteittain heikkenevän kuvan (Kuvio 6). Maaliskuun tiedot antoivat tästä jo merkkejä. Tavaravienti supistui, teollisuustuotannon kasvu hidastui ja teollisuuden luottamusindikaattori vajosi lähelle nollaa.

Kuvio 6. Luottamusindikaattoreita

Lähde: Tilastokeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto

Tällä hetkellä ei ole syytä muuttaa aiemmin keväällä esitettyä arviota, että Suomen kokonaistuotannon kasvu pysyy kahtena lähivuotena 2-3 prosentissa, tänä vuonna ehkä lähempänä kolmea, ensi vuonna taas kahden tuntumassa. Työllisyyden lievä vahvistuminen näyttäisi jatkuvan ja ylläpitävän osaltaan suhteellisen suotuisaa kehityskuvaa.

Ensi vuoden suhdannekuvaamme varjostavat samat negatiiviset riskit kuin muuallakin Euroopassa. Meillä on myös esimerkiksi metsäteollisuudessa rakenteellisia ongelmia, joihin haettavat ratkaisut voivat alavireisen kehityksen vallitessa vaikuttaa taloudelliseen ilmapiiriin kielteisesti. Näissä olosuhteissa tilannetta ei helpota myöskään se, että meillä työvoimakustannusten kasvu viimevuotisten palkkaratkaisujen seurauksena on pariksi vuodeksi lukittu selvästi korkeammaksi kuin kilpailijamaissamme.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 28.5.2008