Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Pikku rooli kansantaloudessa

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Aku Alanen on yliaktuaari Tilastokeskuksen taloudelliset olot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 3/2008

Varsinaisen elokuvatuotannon merkitys kansantaloudelle on pieni. Se on kuitenkin osa laajempaa elämystaloutta. Maailmalla elokuva on kytketty samaan arvoketjuun matkailun kanssa.
_____

Elokuvatuotannon kansantaloudellista roolia voi arvioida useankin käsitteellisen viitekehyksen - visuaalisen kulttuurin, elokuvaklusterin tai elämystalouden - kautta. Voidaan puhua elokuva-alan laajasta ja suppeasta klusterista, eli elokuvalle läheisistä toiminnoista, tai koko arvoketjusta, jossa elokuvan tuotanto muodostaa yhden osan.

Laajassa klusterissa pitäisi huomioida kaikki se toiminta, joka liittyy elokuvatalouteen aina teattereiden makeismyyntiä myöten. Samoin jouduttaisiin ottamaan huomioon hyvinkin erityyppiset yhteydet muihin aloihin ja alan koulutus sekä etujärjestöjen rooli.

Elämystalouden näkökulma on vielä laajempi. Erityisesti anglosaksisissa maissa nähdään jopa elokuvien ja turismin kuuluvan samaan arvoketjuun. Vuosituhannen vaihteessa Britanniassa tehdyissä arvioissa katsottiin elokuvan matkailijoita houkuttelevan roolin olevan hyvinkin merkittävä, mutta sittemmin on tultu maltillisempaan suuntaan. Nyt arvio on, että joka kymmenes turisti tulee maahan elokuvien innostamina. Sormusten Herra -trilogian kuvausmaassa Uudessa-Seelannissa elokuvan roolin turistien houkuttelijana katsotaan olevan vielä suurempi. Suomessa keskustelua on käyty Lapin osalta.

Tässä artikkelissa käytetään suppean elokuvaklusterin käsitettä, jota voisi kutsua yksinkertaisesti myös elokuva-alaksi. Toimialatasolla tämä tarkoittaa sitä, että elokuvaklusteriin katsotaan kuuluvan elokuvien ja videoiden tuotanto, levitys, vuokraus ja esitys sekä vielä pieni kuvatallenteiden levittämisen toimiala. Kiinnostavaa kyllä, Tilastokeskuksen yritysrekisterin luokituksessa myös Valtion elokuvasäätiö on luettu elokuvatuotannon toimialan sisälle, vaikkei säätiö itse tuota mitään vaan rahoittaa ja tukee alaa. Tämän artikkelin tilastoluvuissa näkökulma on vielä suppeammin vain tuotantovaiheessa, mikä tarkoittaa kansantalouden tilipitoon rajoittuvassa vertailussa pääosin yhtä toimialaa, elokuva- ja videotuotantoa.

Suhdannekehitys kohtuullista

Elokuvatuotantotoimiala on kehittynyt tällä vuosikymmenellä hieman paremmin kuin kulttuuritoimialat yhteensä mutta heikommin kuin kansantalous keskimäärin (Kuvio 1).

Kuvio 1. Elokuvatuotannon ja kansantalouden ja kaikkien kulttuurialojen arvonlisäys 1995-2005 (1995=100)

Lähde: Kansantalouden tilinpidon perusaineistot, Tilastokeskus.

Kuviossa 2 elokuvatuotannon kehitystä verrataan muihin visuaalisen kulttuurin aloihin. Elokuva-alan kasvu on ollut keskimääräistä. Muotoilun ja arkkitehtitoiminnan arvonlisäys on kasvanut selvästi eniten. Mainosala kasvoi vuosituhannen vaihteessa voimakkaasti mutta on edennyt sen jälkeen nihkeämmin. Sen sijaan valokuvauksen ja televisiotoiminnan arvonlisäys on kehittynyt elokuvatuotantoa heikommin koko tarkasteluperiodin ajan.

Suppean elokuvaklusterin sisäisessä vertailussa elokuvien tuotanto on taas kasvanut hieman hitaammin kuin niiden vuokraus tai levitys. Lähes samalla tavalla on kehittynyt elokuvien esittämisen eli teatteriesitysten arvo. Toki on muistettava, että kotimaisen tuotannon osuus sekä levityksestä että esityksistä on huomattavasti pienempi kuin ulkomaisen.

Kuvio 2. Eräiden visuaalisen kulttuurin alojen arvonlisäyksen kehitys 1995-2005 (1995=100)

Lähde: Kansantalouden tilinpidon perusaineistot, Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Tuotannon osuus promilleja kansantuotteesta

Koko kansantaloudessa elokuvatuotannolla on vaatimaton rooli. Vertailukohteeksi Taulukossa 1 on otettu mm. kaksi elokuvatuotannon kanssa toiminnallisesti vertailtavissa olevaa alaa, televisiotoiminta ja arkkitehtipalvelut.

Taulukko 1. Visuaalisten alojen osuus koko kansantalouden arvonlisäyksestä 2005, %

valokuvaustoimialat 0,06
radio- ja televisiotoiminta 0,24
elokuvatuotanto 0,06
mainostoiminta 0,28
arkkitehtipalvelu 0,13
taideteollinen muotoilu 0,03

Lähde: Kansantalouden tilinpidon perusaineistot, Tilastokeskus.

Kansantalouden tilinpidossa kaikki arvonlisäyksen pohjatiedot lasketaan erillisten toimialojen tasolla. Osa itsenäisistä, elokuvien tuotantotoimintaa harjoittavista yhtiöistä on ollut yritysrekisterin tähänastisessa käytännössä televisiotoimialalla. Kun näiden osuus siirretään elokuvatuotantoon, koko elokuvatuotannon todellinen arvonlisäysosuus nousee 0,06 prosenttiin bkt:sta.

Tällä vuosituhannella nopeasti kasvaneiden arkkitehtipalvelujen osuus kansantaloudesta on yli puolet suurempi. Valokuvausalat yhteenlaskettuina ovat elokuvatuotannon tasolla, taideteollinen muotoilu taas on puolet elokuvatuotantoa pienempi tekijä kansantaloudessa.

Edellisten lisäksi mielenkiintoinen vertailukohta visuaalisen kulttuurin alueelta on pelien tuotanto, josta ei toistaiseksi vain ole vertailukelpoisia tilastotietoja. Erilaisten pelialan selvitysten pohjalta voi kuitenkin arvioida, että pelituotannon kansantaloudellinen arvonlisäys olisi vain hieman elokuvatuotantoa pienempi.

Pelituotanto on kuitenkin melko nuori ala. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, se voi nousta taloudelliselta merkitykseltään elokuvatuotantoa jopa selvästi suuremmaksi. Tuotannollisesti pelit ovat lähellä animaatioelokuvia, ja animaatio taas on kasvanut voimakkaimmin elokuvatuotannon alalohkoista viime vuosina. Suomalaisen kuvallisen viestinnän tulevaisuus ja kilpailuetu voi hyvinkin olla näillä aloilla, joilla voi yhdistää perinteisesti korkeatasoista insinööri- ja tietokoneosaamistamme taiteelliseen toimintaan.

Sivun alkuun

Koko klusterinkin merkitys pieni Suomessa

Elokuvien esittäminen eli lähinnä elokuvateattereiden toiminta on arvonlisäykseltään runsaat puolta pienempi ala kuin tuotanto. Videoiden vuokraus on tasoltaan vain noin viidesosa ja levitys vain noin kymmenesosa elokuvien tuotantotoimialan arvonlisäyksestä.

Koko suppean elokuvaklusterin osuus kansantalouden arvonlisäyksestä on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut 0,09 prosentin tasolla. Esimerkiksi Englannissa ja Espanjassa osuus on yli puolet suurempi. Vertailukelpoisia laskelmia ei tosin löydy kuin sellaisista maista, joissa elokuvan taloudellinen merkitys on selvästi Suomea suurempi.

Esimerkiksi Espanjassa elokuva-alan suhteellinen merkitys lienee Euroopan suurimpia. Alan osuus Espanjan bkt:sta on koko 2000-luvun ollut 0,4 prosentin tienoilla.

Lähteitä:
El valor economico de la cultura en Espana, Ministerio de cultura 2007.
The Economic Impact of the UK Film Industry, Oxford Economics2007.
Kansantalouden tilinpidon perusaineistot


Päivitetty 28.5.2008