USA:n velkapommi tikittää

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Dan Steinbock on India, China and America -instituutin (USA) kansainvälisen liiketoiminnan tutkimusjohtaja. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 4-5/2011

Yhdysvaltain 14,3 biljoonan dollarin lakisääteinen julkisen velan katto ylittyi 16. toukokuuta. Jos velkarajaa ei nosteta elokuun 2. päivään mennessä, edessä on historiallinen kaaos. Tilanne on kriittinen, koska myös euroalueen ja Japanin velkakriisit ovat syvenemässä.

Edesmennyt Seymour Durst paljasti helmikuussa 1989 New Yorkin Times Squarella Kansallisen velkakellon. Amerikkalainen kiinteistömoguli halusi kiinnittää kansalaisten huomion kasvavaan julkiseen velkaan.

Vielä tuolloin USA:n velka oli 2,7 biljoonaa dollaria, eli liki 50 000 dollaria jokaista amerikkalaista ruokakuntaa kohden. Sittemmin velka on yli viisinkertaistunut ja kasvaa edelleen.

Kriittinen raja ylittyi toukokuussa

Kun globaali finanssikriisi alkoi syksyllä 2008, aika pysähtyi keski-Manhattanilla, kirjaimellisesti.

Kun USA:n velka ylitti 10 biljoonaa dollaria, teatterimarkiisin kokoisessa velkakellossa ei enää riittänyt numeroita. Samalla velan osuus perhettä kohden ylitti 86 000 dollaria.

Finanssikriisin myötä valistuneet amerikkalaiset otaksuivat, että läksy oli viimeinkin opittu. Että enää ei ollut paluuta entiseen ja että amerikkalaisen kasvumallin olisi pakko muuttua. Yhdysvaltain olisi pakko investoida, säästää enemmän – ja kuluttaa vähemmän.

Silti julkinen velka, joka on alisteinen 14,3 biljoonan dollarin lakisääteiselle velkakatolle, ylitti mainitun rajan jo toukokuun 16. päivänä.

Mikä on tarinan opetus? Yhdysvaltain julkisen velan ongelma ei ole sen paremmin uusi kuin helposti ratkottavissakaan.

Julkinen velka alkoi paisua jo 80-luvulla

USA:n julkinen velka juontuu 1980-luvulta – ajalta ennen Kiinan ja USA:n strategista ja talouspoliittista dialogia, globaalia finanssikriisiä, Kiinan jäsenyyttä Maailman kauppaorganisaatiossa (WTO) ja Bill Clintonin ja Al Goren valtakautta.

Kuten itse finanssikriisi, Yhdysvaltain julkinen velka kehkeytyi jo Ronald Reaganin kaudella. Sitä ruokkivat Greenspan-vuosien alhaiset korot, laissez-faire mantran poissäätely, yksityistäminen ja liberalisaatio.

Sotienjälkeisenä aikana USA:n velan osuus bruttokansantuotteesta laski tasaisesti toisen maailmansodan 118 prosentin huippulukemasta 36 prosenttiin vuonna 1981 – jolloin Reagan astui valtaan.

Reaganin ja George Bushin kaudella velka liki kaksinkertaistui nousten 66 prosenttiin bkt:sta vuoteen 1993 mennessä. Presidentti Clintonin kaudella sitä leikattiin 10 prosentilla. Paluu laissez-faire kauteen presidentti George W. Bushin aikana kasvatti velkaa dramaattisesti 27 prosentilla.

Finanssikriisin myötä yksityisen sektorin tappiot siirtyivät julkiselle sektorille, ja velan kasvu kiihtyi.

Sivun alkuun

Vaikeimmat velkavaiheet vielä edessä

Barack Obaman astuessa valtaan USA:n velka oli jo 84 prosenttia bkt:sta. Vuoden 2011 lopussa velan odotetaan ylittävän 103 prosenttia USA:n bkt:sta. Se ei tiedä hyvää, koska historiallisesti talouskasvu hidastuu, kun velka ylittää 90 prosenttia.

Viimeaikaiset velan lisäykset johtuvat taloudellisesta taantumasta ja finanssisektorin pelastuspaketeista. Seuraavan 10 vuoden aikana 20 biljoonan dollarin suuruisesta velkataakasta yli puolet selittyy Irakin ja Afganistanin sodilla, mutta ensisijaisesti George W. Bushin kauden veroleikkauksilla, jotka ovat merkinneet minimaalista tukea taloudelliselle elpymiselle, mutta maksimaalista tukea USA:n syventyville tuloeroille.

Nykyisin Yhdysvaltain terveydenhuoltojärjestelmän kustannukset ovat liki kaksinkertaiset esimerkiksi Pohjoismaihin verrattuna. Ja kun suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen kiihtyy 2010-luvun puolivälistä lähtien, velkaongelma paisuu ennennäkemättömällä tavalla.

Sivun alkuun

Budjettikiista ratkaisematta

Jos USA todella ajautuisi vararikkoon, se päättäisi hauraan elpymisen kertaheitolla, kuten keskuspankin pääjohtaja Ben Bernanke todisti senaatissa viikkoja sitten.

Jos yritykset eivät kykene hoitamaan maksujaan, vaikutukset läpäisisivät nopeasti koko finanssisektorin. "Se merkitsisi massiivista luottamuksen laskua USA:n velkaobligaatioihin ja korot nousisivat hurjasti," totesi Bernanke.

Jo alkukeväästä kansainvälinen valuuttarahasto varoitti, että USA:ssa tarvitaan "merkittävää" mukautumista ensi vuoteen mennessä, jotta budjetti saataisiin oikealle uralle.

Toukokuussa Standard&Poors puolestaan varoitti, että USA:n kasvunäkymät ovat heikentyneet vakaista kielteisiksi – mikä käytännössä merkitsee sitä, että ellei kongressissa pian päästä yksimielisyyteen velan ratkaisumalleista, USA:n AAA-luokitus voi sekin laskea.

Capitolin kukkulalla on väitelty jo viikkoja kolmesta budjettiongelmasta: "jatkuvasta päätöksestä", jolla taataan hallituksen toiminnot lähikuukausina, ensi vuoden budjetista ja liittovaltion lakisääteisen velkakaton nostosta.

Samalla kun Valkoinen talo on huomauttanut, ettei budjettia tulisi kiristää liian nopeasti, koska se vaarantaisi elpymisen, poliittinen paine on kasvanut säästötoimien suuntaan.

Jo huhtikuun alussa edustajainhuoneen budjettikomitean republikaanijohtaja Paul Ryan julkaisi säästösuunnitelman, jonka tavoitteena on leikata menoja 6,2 biljoonalla dollarilla seuraavan vuosikymmenen aikana.

Ryanin suunnitelma vähentäisi ennakoitua vajetta 4,4 biljoonaa dollaria enemmän kuin presidentti Obaman säästösuunnitelma. Mutta samalla se siirtäisi terveydenhuollon maksut vanhuksille ja osavaltioille ajankohtana, jolloin valtaosa suurista ikäluokista siirtyy eläkkeelle ja osavaltiot ovat pahimmissa maksuvalmiusongelmissa sitten 1930-luvun.

Kulissien takana myös presidentti Obaman "kuuden kopla", eli kolme johtavaa republikaanien ja demokraattien senaattoria etsi viikkokaupalla poliittisesti siedettävää ratkaisua velkaongelmiin – kunnes ryhmä hajosi sisäisten erimielisyyksien seurauksena muutama viikko sitten.

Wall Streetillä Washingtonin toimia – tai toimettomuutta – seurataan huolestuneina, eritoten kun USA:n velkakriisi kasvaa ajankohtana, jolloin myös euroalueen ja Japanin velkaongelmat syvenevät nopeasti.

Sivun alkuun

Velkakaton nosto ratkeaa elokuun alussa

Viime huhtikuun lopulla valtiovarainministeri Timothy F. Geithner kehotti kongressin johtajia ottamaan velkaongelman vakavasti, koska 14,3 biljoonan dollarin velkakatto tavoitettaisiin toukokuun puolivälissä. Geithner huomautti, että erilaisin poikkeusjärjestelyin velanottoa voitaisiin jatkaa enintään heinäkuun alkuun.

Mutta pian Osama bin Ladenin kuoleman jälkeen Geithner laati toisen kirjeen kongressin johtajille painottaen, että "odotettua korkeampien verotulojen" ja "poikkeustoimien" seurauksena USA voisi jatkaa velanottoa elokuun 2. päivään saakka – vaikka lakisääteinen velkakatto ylitettäisiinkin.

Mikäli velkakaton nostosta päästään yksimielisyyteen ajoissa, se kasvaisi ehkä parin biljoonan dollarin verran – mikä siirtäisi päätöksentekoa vuoden 2012 vaaleihin.

Obaman kaudella USA on asettanut toiveensa viennin kaksinkertaistamiseen seuraavan viiden vuoden aikana. Silti USA:n kaksi läheisintä vientikohdetta – Eurooppa ja Japani – kamppailevat nekin massiivisten velkaongelmien kanssa.

Japanissa julkinen velka ylittää jo 200 prosenttia bkt:sta. Euroalueen maissa sama velkaosuus on keskimäärin jo liki 85 prosenttia – ja lähivuosina se tulee kasvamaan dramaattisesti.

Globaali kriisi ei ole päättynyt. Se on vasta alkamassa.

 


Päivitetty 30.6.2011

Jaa