Julkisyhteisöjen alijäämä oli 0,8 miljardia euroa tammi-maaliskuussa 2023
tiedote | Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2023, 1. vuosineljännesMuutos
Tilastokeskuksen mukaan julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat tammi-maaliskuussa käyvin hinnoin 2,4 miljardia euroa ja menot 2,2 miljardia euroa edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen nähden. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) oli 0,8 miljardia euroa vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä.
Keskeisiä poimintoja
- Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa osana paikallishallintoa.
- Hyvinvointialueiden perustaminen kasvatti valtion sulauttamattomia kokonaismenoja ja kokonaistuloja.
- Työeläkelaitosten rahoitusasema parani saatujen sosiaaliturvamaksujen sekä omaisuustulojen kasvun myötä.
- Muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema parani merkittävästi saatujen tulonsiirtojen sekä sosiaaliturvamaksujen kasvun myötä.
Valtion maksamat sulauttamattomat tulonsiirrot sekä tuloverokertymä kasvoivat
Valtionhallinnon sulauttamattomat kokonaistulot kasvoivat 3,9 miljardia euroa (25,6%). Sulauttamattomat kokonaismenot kasvoivat 6,4 miljardia euroa (35,2%) vuoden takaisesta neljänneksestä. Tulojen ja menojen erotuksena laskettu valtion nettoluotonotto oli 5,1 miljardia euroa.
Hyvinvointialueiden perustaminen aiheutti muutoksia valtion sulauttamattomissa tuloissa ja menoissa. Paikallishallintosektorin saamat tuloverot pienenivät ja vastaavasti valtion saamat tuloverotuotot kasvoivat. Valtion maksama tulonsiirto paikallishallintosektorille kasvoi kuntien tuloveron pienentyessä. Valtion tuloista kasvoivat eniten valtion saamat tuloverot. Menoista kasvoivat eniten valtion maksamat tulonsiirrot. Joulukuussa 2022 maksettu hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän ennakkorahoitus on kirjattu tulonsiirroksi hyvinvointialueiden aloitusperiodille vuoden 2023 ensimmäiselle neljännekselle. Kirjaustavan muutoksilla ei ole vaikutusta julkisyhteisöjen nettoluotonantoon.
Paikallishallinto jakautui uusiin alasektoreihin
Vuoden alusta paikallishallintosektori on jakautunut uusiin alasektoreihin: paikallishallinto pl. hyvinvointialuehallinto (S13131) ja hyvinvointialuehallinto (S13132). Muutos aiheuttaa aikasarjakatkoksen paikallishallinnon luvuissa. Soteuudistus vaikutti erityisesti paikallishallinnon sektoreiden saamiin verotuloihin ja paikallishallinnon ja valtion välisiin tulonsiirtoihin, joissa mukana on myös joulukuussa 2022 maksettu hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän ennakkorahoitus, joka ajoituskorjattiin vuoden 2023 ensimmäiselle neljännekselle. Paikallishallinnon uusien alasektoreiden tiedot tulevat tarkentumaan uusien lähdeaineistojen parantuessa ja tilastovuoden 2023 vuositilinpidon laadinnan yhteydessä.
Työeläkelaitosten saamat sosiaaliturvamaksut lisääntyivät
Työeläkelaitosten kokonaistulot kasvoivat 0,8 miljardia euroa (9,5 %) ja kokonaismenot 0,6 miljardia euroa (8,2 %) vuoden takaisesta neljänneksestä. Tuloista rahamääräisesti eniten kasvoivat saadut sosiaaliturvamaksut sekä omaisuustulot. Menoista rahamääräisesti kasvoivat eniten maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet. Työeläkelaitosten ylijäämä oli 0,5 miljardia euroa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.
Muiden sosiaaliturvarahastojen tulot kasvoivat huomattavasti
Muiden sosiaaliturvarahastojen kokonaistulot kasvoivat 0,6 miljardia euroa (10,8 %) ja kokonaismenot laskivat maltillisesti 0,08 miljardia euroa (-1,7 %) vuoden takaisesta neljänneksestä. Tuloista rahamääräisesti eniten kasvoivat tulonsiirrot valtiolta, mutta myös saadut sosiaaliturvamaksut kasvoivat tuntuvasti. Menoista rahamääräisesti eniten vähenivät maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet. Muiden sosiaaliturvarahastojen ylijäämä (nettoluotonanto) oli 0,8 miljardia euroa.
Taulukot
Julkisyhteisöjen tulojen ja menojen muutos 2023Q1
Tietojen tarkentuminen (revisiot)
Kausitasoitettu muutos edellisestä neljänneksestä, %
Muutos vuodentakaisesta, %
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
- Taloustoimi
- Sektori