3. Internet yrityksissä

3.1 Internet-yhteydet

Suomessa on saavuttu tilanteeseen jossa käytännössä kaikki yritykset käyttävät laajakaistayhteyksiä 1) . Keväällä 2012 kaikilla yrityksillä oli käytössään laajakaistainen yhteys kun huomioidaan sekä kiinteät että mobiilit yhteydet. Kiinteän verkon laajakaistayhteys oli 98 prosentilla yrityksistä. Laajakaista on käytössä hyvin yleisesti kaikissa kokoluokissa ja toimialoilla.

Kuvio 3. Laajakaista yrityksissä keväällä 2003–2012, osuus kaikista vähintään kymmenen henkeä työllistävistä yrityksistä

Kuvio 3. Laajakaista yrityksissä keväällä 2003–2012, osuus kaikista vähintään kymmenen henkeä työllistävistä yrityksistä

Kaikista yrityksistä 56 prosentilla oli laajakaista, jonka nopeus on vähintään 10 Mbit/s (Liitekuvio 4). Yritysten koon mukaan tarkasteltuna vähintään 100 henkilöä työllistävissä yrityksissä näin nopeita yhteyksiä oli 80 prosentilla, ja pienimmissä 10–19 henkilöä työllistävissä yrityksissä 51 prosentilla. Vähintään 100 Mbit/s yhteyksiä oli jo 16 prosentilla yrityksistä ja suurimmassa kokoluokassa jo 36 prosentilla (Liitekuvio 5). Hitaampi alle 2 Mbit/s yhteys nopeimpana yhteytenä oli vielä 6 prosentilla yrityksistä.

Langaton laajakaistainen yhteys Internetiin oli käytössä 87 prosentilla yrityksistä (Liitekuvio 6). Tähän sisältyy kannettavalla tietokoneella käytettävä mobiili laajakaistainen yhteys 81 prosentilla yrityksistä (Liitekuvio 7) ja matkapuhelimella käytettävä laajakaistainen yhteys myös 81 prosentilla yrityksistä (Liitekuvio 8).

Mikä tahansa mobiili yhteys Internetiin, laajakaistainen tai hitaampi yhteys, oli käytössä 88 prosentilla yrityksistä.

3.2 Internetin käyttö

Vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä 36 prosentissa koko henkilöstö käytti työssään tietokonetta, jossa oli Internet-yhteys (Liitekuvio 9). Vähintään puolet henkilöstöstä käytti tällaista tietokonetta 58 prosentissa yrityksistä ja vähintään neljännes 73 prosentissa yrityksistä.

Kaikkien yritysten yhteenlasketusta henkilöstöstä 65 prosenttia käytti työssään sellaista tietokonetta, jossa on Internet-yhteys. Toimialoittain tarkasteltuna useimmin henkilökunta käyttää työssään tällaista tietokonetta informaation ja viestinnän (98%) sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (97%) toimialoilla. Harvimmin henkilöstö käyttää tällaista tietokonetta rakentamisen (40%) sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla (49%).

Suuruusluokittain tarkasteltuna suurimpien vähintään 100 henkilöä työllistävien yritysten työntekijöistä 68 prosenttia käyttää työssään tietokonetta, jossa on Internet-yhteys, ja pienemmissä kokoluokissa sellaista työssään käyttävien työntekijöiden osuus vaihtelee varsin vähän, 59 ja 62 prosentin välillä

Kuvio 4. Henkilöstön Internetin käyttö keväällä 2012, Internet-yhteydellä varustettua tietokonetta työssään käyttävien osuus henkilökunnasta

Kuvio 4. Henkilöstön Internetin käyttö keväällä 2012, Internet-yhteydellä varustettua tietokonetta työssään käyttävien osuus henkilökunnasta

3.3 Internetin mobiili käyttö

Internetin mobiili käyttö on tullut hyvin tavalliseksi suomalaisissa yrityksissä. Jo 78 prosentilla yrityksistä on ainakin jollakin henkilökunnastaan kannettava laite jolla voi käyttää Internetiä työasioissa matkapuhelinverkossa (esim. kannettava tietokone tai älypuhelin). Toimialoittain laitteiden yleisyys yrityksissä vaihtelee vähittäiskaupan 56 prosentista informaation ja viestinnän 98 prosenttiin. Pienimmissä 10-19 henkilöä työllistävistä yrityksistä 70 prosentilla ja suurimmista yli 100 henkilöä työllistävissä yrityksissä 97 prosentilla oli tällainen laite. Kannettavalla tietokoneella Internetiä voi työasioissa käyttää 73 prosentissa yrityksistä (Liitekuvio 10) ja älypuhelimella 68 prosentissa yrityksistä (Liitekuvio 11).

Kuvio 5. Yritys antanut ainakin yhdelle työntekijälleen kannettavan laiteen jolla voi ottaa Internet-yhteyden matkapuhelinverkon kautta, keväällä 2012, osuus kaikista luokan yrityksistä

Kuvio 5. Yritys antanut ainakin yhdelle työntekijälleen kannettavan laiteen jolla voi ottaa Internet-yhteyden matkapuhelinverkon kautta, keväällä 2012, osuus kaikista luokan yrityksistä

Kaikista yrityksistä 9 prosentissa koko henkilöstö käytti työssään kannettavaa laitetta, jossa oli Internet-yhteys matkapuhelinverkossa (Liitekuvio 12). Vähintään puolet henkilöstöstä käytti tällaista laitetta 24 prosentissa yrityksistä ja vähintään neljännes 38 prosentissa yrityksistä. Kaikkien yritysten yhteenlasketusta henkilöstöstä 31 prosenttia käytti tällaista kannettavaa laitetta. Toimialoittain tarkasteltuna useimmin henkilökunta käyttää tällaista laitetta informaation ja viestinnän (72%) sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (55%) toimialoilla. Harvimmin henkilöstö käyttää tällaista laitetta vähittäiskaupan (8%), majoitus- ja ravintolatoiminnan (15%) sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla (17%). Suuruusluokittain tarkasteltuna erot ovat erikokoisissa yrityksissä varsin pienet, vaihdellen pienimpien yritysten 27 prosentista suurimpien yritysten 33 prosenttiin.

Kuvio 6. Mobiilin Internetin käyttö keväällä 2012, osuus vähintään kymmenen henkilöä työllistävien yritysten henkilökunnasta

Kuvio 6. Mobiilin Internetin käyttö keväällä 2012, osuus vähintään kymmenen henkilöä työllistävien yritysten henkilökunnasta

Kysytyistä mobiilin Internetin käyttötarkoituksista yleisimmin työntekijöillä oli mahdollisuus käyttää sitä yleisillä nettisivuilla käymiseen ja yrityksen sähköpostiin. Mobiileja Internet yhteyksiä käyttävistä yrityksistä 95 prosentissa käyttäjillä oli mahdollisuus käyttää yleisiä nettisivuja, 93 prosentilla yrityksen sähköpostia, 70 prosentissa käyttäjillä oli pääsy yrityksen dokumentteihin ja yrityksen liiketoimintasovelluksiakin voi käyttää 57 prosentissa näistä yrityksistä (Liitekuvio 13).

Mobiilin Internetin käyttöä estäviä tai rajoittavia tekijöitä oli mobiilia Internetiä käyttävissä yrityksissä yleisimmin matkapuhelinverkon yhteysongelmat (31%), mutta myös tietoturvaan liittyvät riskit (28%), liiketoimintasovellusten integroinnin ongelmat (27%) ja muut syyt esim. tiedon tai taidon puute (26%) nähtiin kaikki suhteellisen yleisinä esteinä tai rajoitteina. Yhteyksien kalleutta mobiilia Internetiä käyttävissä yrityksissä pidettiin harvimmin estävänä tai rajoittavana tekijänä (18%).

Kuvio 7. Syyt, jotka estivät tai rajoittivat yritystä käyttämästä mobiileja yhteyksiä Internetiin matkapuhelinverkon välityksellä keväällä 2012, osuus vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä jotka antaneet kannettavan laitteen työntekijän käyttöön

Kuvio 7. Syyt, jotka estivät tai rajoittivat yritystä käyttämästä mobiileja yhteyksiä Internetiin matkapuhelinverkon välityksellä keväällä 2012, osuus vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä jotka antaneet kannettavan laitteen työntekijän käyttöön

Yrityksissä jotka eivät käytä mobiilia Internetiä 68 prosenttilla ei ollut tarvetta mobiileihin Internet-yhteyksiin työasioissa. Muuten yleisimmin nähtiin estävänä tai rajoittavana tekijänä tietoturvaan liittyvät riskit (28%), mutta myös muut syyt esim. tiedon tai taitojen puute (25%), liiketoimintasovellusten integroinnin ongelmat (24%) ja yhteyksien kalleus (23%) nähtiin yleisinä esteinä tai rajoitteina. Yrityksissä, joissa ei käytetä mobiilia Internetiä, pidettiin yhteysongelmia harvimmin estävänä tai rajoittavana tekijänä (16%).

Kuvio 8. Syyt, jotka estivät tai rajoittivat yritystä käyttämästä mobiileja yhteyksiä Internetiin matkapuhelinverkon välityksellä keväällä 2012, osuus vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä jotka eivät ole antaneet kannettavaa laitetta työntekijän käyttöön

Kuvio 8. Syyt, jotka estivät tai rajoittivat yritystä käyttämästä mobiileja yhteyksiä Internetiin matkapuhelinverkon välityksellä keväällä 2012, osuus vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä jotka eivät ole antaneet kannettavaa laitetta työntekijän käyttöön

3.4 Internetin käyttö kontakteissa julkishallintoon

Internetin käyttö kontakteissa julkishallintoon on hyvin tavallista suomalaisissa yrityksissä. Internetiä tiedon hankintaan julkishallinnon Internet-sivuilta edellisenä vuonna käytti 91 prosenttia ja lomakkeiden palauttamiseen julkiseen hallintoon 88 prosenttia yrityksistä.

Toimialoittain tarkasteltuna Internetin käyttö tiedon hankintaan julkishallinnosta vaihtelee hallinto- ja tukipalvelujen 85 prosentista ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan 98 prosenttiin ja Internetin käyttö lomakkeiden palauttamiseen rakentamisen toimialan 84 prosentista informaation ja viestinnän 90 prosenttiin (Liitekuvio 14 ja Liitekuvio 15). Suuruusluokittain tarkasteltuna Internetin käyttö tiedon hankintaan julkishallinnolta vaihtelee pienimpien yritysten 90 prosentista suurimpien 96 prosenttiin ja Internetin käyttö lomakkeiden palauttamiseen pienimpien yritysten 85 prosentista suurimman kokoluokan 93 prosenttiin.

Hallinnollisia asioita hoidettiin hyvin yleisesti sähköisesti. Työnantajasuorituksia ilmoitti sähköisesti 77 prosenttia, arvonlisäveroa koskevia ilmoituksia 76 prosenttia yrityksistä (Liitekuvio 16).

3.5 Kotisivut

Omat kotisivut oli keväällä 2012 käytössä 91 prosentilla kaikista vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä (Liitekuvio 17). Kotisivut ovat hyvin yleiset kaiken kokoisissa yrityksissä. Suurimmissa kokoluokissa kotisivut oli käytössä 99 prosentilla yrityksistä ja pienimmässäkin jo 86 prosentilla.

Toimialoittain tarkasteltuna kotisivut olivat muita harvemmin käytössä rakentamisen (79%) sekä kuljetuksen ja varastoinnin (81%) toimialoilla. Kotisivujen yleisyys näyttää laskeneen edellisestä vuodesta muutamalla prosentiyksiköllä. Tämä on tulkittava niin, että kotivujen käytössä ollaan lähellä saturaatiopistettä ja normaali satunnaisvaihtelu kyselyssä tuottaa tällaisen tuloksen.

Kuvio 9. Kotisivut yrityksissä keväällä 2003–2012, osuus kaikista vähintään kymmenen henkeä työllistävistä yrityksistä

Kuvio 9. Kotisivut yrityksissä keväällä 2003–2012, osuus kaikista vähintään kymmenen henkeä työllistävistä yrityksistä

Vuodesta 1999 kotisivut ovat lisääntyneet vähintään kymmenen henkeä työllistävissä yrityksissä 41 prosenttiyksiköllä. Suuruusluokittain tarkasteltuna kotisivujen yleisyyden näennäinen lasku näkyy nimenomaan pienissä yrityksissä.

Kotisivuja käytettiin hyvin yleisesti tuotteiden markkinointiin. 85 prosenttia vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä, jolla oli kotisivut, käytti niitä tähän tarkoitukseen. Tuoteluettelot tai hinnastot olivat kotisivuilla 36 prosentilla yrityksistä. Internet-myyntiä harjoitti noin 16 prosenttia näistä yrityksistä ja 18 prosenttia tarjosi tietoa yksityisyyden suojasta kotisivuilla. Myös rekrytointia harjoitettiin yleisesti, 45 prosenttia yrityksistä ilmoitti avoimista työpaikoista tai tarjosi hakemuksen jättömahdollisuuden kotisivuillaan.

Kuvio 10. Kotisivujen käyttötarkoitukset yrityksissä keväällä 2012, osuus vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä, joilla on kotisivut

Kuvio 10. Kotisivujen käyttötarkoitukset yrityksissä keväällä 2012, osuus vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä, joilla on kotisivut

1) Laajakaistalla tarkoitetaan tässä kaikkia yhteyksiä jotka ovat nopeudeltaan vähintään 256 kbit/s. Modeemi ja ISDN eivät ole laajakaistaisia yhteyksiä, mutta esim. ADSL on.

Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2012, Tilastokeskus

Lisätietoja: Aarno Airaksinen 09 1734 3206, Kari-Pekka Niemi 09 1734 3399, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds


Päivitetty 27.11.2012

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tietotekniikan käyttö yrityksissä [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-2957. 2012, 3. Internet yrityksissä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/icte/2012/icte_2012_2012-11-27_kat_003_fi.html