Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 30.11.2021

Verkkokauppa murroksessa

57 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista oli ostanut jotain internetistä viimeisten 3 kuukauden aikana. Erilaisia palveluita ostaneiden osuus supistui ja tavaroita ostaneiden osuus kasvoi. 58 prosenttia työllisistä oli tehnyt työtä kotoa käsin, yli puolet heistä päivittäin. 93 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista käytti internetiä ja 82 prosenttia käytti useasti päivässä. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen vuoden 2021 väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksesta.

Internetin käytön ja eräiden käyttötarkoitusten yleisyys 2021, %-osuus väestöstä

Käyttänyt internetiä 1) Käyttää internetiä yleensä useita kertoja päivässä Verkosta ostaminen 1) Ostanut ruoka-annoksia ravintoloilta suoraan tai kuljetuspalvelun kautta 1) Nähnyt epätosia tai epäilyttäviä tietoja tai sisältöjä uutissivustoilla tai sosiaalisessa mediassa 1) Pitänyt Koronavilkun käytössä säännöllisesti
16-24 100 98 73 43 84 35
25-34 100 99 74 43 78 42
35-44 99 96 77 36 77 47
45-54 100 91 70 21 69 47
55-64 97 82 48 9 57 48
65-74 85 66 33 4 46 40
75-89 57 27 11 0 21 16
Miehet 94 84 57 22 67 37
Naiset 92 81 56 24 60 44
Kaikki 93 82 57 23 63 41
1) Viimeisten kolmen kuukauden aikana

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen mukaan pandemia vaikutti suomalaisten internetin käyttöön myös vuonna 2021.

Vuonna 2021 57 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista oli ostanut jotain verkosta viimeisen 3 kuukauden aikana. Verkkokaupasta ostavien määrä kasvaa voimakkaasti enää yli 65-vuotiaissa, tätä nuoremmissa jo valtaosa ostaa toistuvasti tavaroita ja palveluita verkon kautta. Pandemiavuodet 2020 ja 2021 ovat olleet verkkokaupassa murrosaikaa, jolloin palveluiden kysyntä on heikentynyt ja tavaroiden ostaminen kasvanut. Verkkokaupan viisi suosituinta tuoteryhmää olivat vuonna 2021 vaatteet, kengät, asusteet jne., rahapelaaminen, ravintoloiden ruoka-annokset kotiin kuljetettuna, elokuvien ja tv-sarjojen katsominen tai lataaminen verkosta ja musiikin kuuntelu verkon kautta.

Internetin käyttö viestintään oli vuonna 2021 edellistä vuotta yleisempää tutkimuksen kahdessa vanhimmassa ikäryhmässä. Sähköpostia käyttäneiden osuus kasvoi 75–89-vuotiailla 9 prosenttiyksikköä 48 prosenttiin ja 65–74-vuotiailla 5 prosenttiyksikköä 81 prosenttiin. Myös pikaviestintä matkapuhelimella yleistyi näissä ikäryhmissä. Edellisinä vuosina suosiotaan kasvattanut internet- ja videopuheluiden soittaminen yleistyi vuonna 2021 vain 75–89-vuotiaiden parissa. Muissa ikäryhmissä puheluita soittaneiden osuus laski. Niin ikään yhteisöpalveluiden seuraaminen yleistyi 2021 lähinnä vain 75–89-vuotiaiden parissa.

Vuonna 2020 useiden verkkomedioiden käyttö yleistyi. Vuonna 2021 niiden seuraamisen yleistyminen hidastui ja loppui eräiden medioiden kohdalla. Verkkolehtiä ja televisioyhtiöiden uutissivustoja lukeneiden osuus pysyi ennallaan. Televisioyhtiöiden verkkopalveluja katsoneiden osuus nousi kaksi prosenttiyksikköä 76 prosenttiin. Vanhemmissa ikäryhmissä osuus kasvoi eniten. Podcasteja kuunnelleiden osuus väestöstä kasvoi kaksi prosenttiyksikköä 33 prosenttiin. Äänikirjoja kuunnelleiden osuus laski alle 44-vuotiaiden ikäryhmissä ja kasvoi sitä vanhempien parissa. Koko väestöstä kirjoja kuunnelleiden osuus pysyi ennallaan 23 prosentissa.

Internetin käyttö yleistyy Suomessa enää hitaasti ja vain vanhimmissa ikäryhmissä. Päivittäin tai lähes päivittäin nettiä käyttävien osuus kasvoi 75–89-vuotiailla kuusi prosenttiyksikköä 42 prosenttiin ja 65–74-vuotiailla seitsemän prosenttiyksikköä 78 prosenttiin. Koko 16–89-vuotiaasta väestöstä internetiä käytti 93 prosenttia. 82 prosenttia käytti nettiä useasti päivässä.

Pandemia vaikutti tietotekniikan käyttöön työssä ja opiskelussa. Jo maaliskuussa 2020 suositeltiin etätyöhön siirtymistä työpaikoilla mahdollisuuksien mukaan. Vuoden 2021 väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö tutkimuksessa 58 prosenttia työllisistä vastasi työskennelleensä viimeisen 12 kuukauden aikana kotoa käsin. Yli puolet kotona työskennelleistä (33 % työllisistä) oli tehnyt työtä kotona päivittäin tai lähes päivittäin. 12 prosenttia työllisistä oli tehnyt niin kerran viikossa. 37 prosenttia työllisistä arvioi kotona työskentelyn lisääntyneen suositusten seurauksena. 59 prosenttia kotona työskennelleistä soitti internet- tai videopuheluita tai osallistui etäkokouksiin päivittäin tai lähes päivittäin.

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen mukaan 56 prosenttia 16–89-vuotiaista oli ladannut Koronavilkku-sovelluksen puhelimeensa kevääseen 2021 mennessä, jolloin tutkimuksen aineisto kerättiin. Suomalaisista, joilla oli käytössään älypuhelin, sovelluksen oli ladannut 64 prosenttia. Koronavilkku myös pidettiin yleisesti käytössä. Sovelluksen ladanneista 73 prosenttia oli pitänyt sen käytössä säännöllisesti ja 19 prosenttia ajoittain. Vain kahdeksan prosenttia ei ollut pitänyt sitä käytössä lainkaan tai oli poistanut sen puhelimestaan.

Yhteensä Koronavilkun oli kevääseen 2021 mennessä ladannut 2,5 miljoonaa suomalaista, joista sen piti käytössä 2,3 miljoonaa henkilöä. Luku on hieman korkeampi kuin THL:n tieto Koronavilkun käyttäjien määrästä viikoittain.

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö tutkimuksessa kerättiin vuonna 2021 tietoa netissä nähdyn tiedon todenperäisyyden tarkistamisesta. Epäilyttävän tai epätoden tiedon ja sisällön kohtaaminen netissä on yleistä. 63 prosenttia suomalaisista oli viimeisten kolmen kuukauden aikana nähnyt netissä tietoja ja sisältöjä, joita pitivät epätosina tai epäilyttävinä. Nuoret näkevät epäilyttäviä sisältöjä useammin kuin vanhat. 16–24-vuotiaista osuus oli 84 prosenttia ja 76–89-vuotiaista vastaavasti 21 prosenttia. Lähes puolet epätosia tai epäilyttäviä tietoja tai sisältöjä kohdanneista oli tarkistanut näkemänsä todenperäisyyden, nuoret hieman yleisemmin kuin vanhat.


Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2021, Tilastokeskus

Lisätietoja: Perttu Melkas 029 551 2511, Rauli Kohvakka 029 551 3448, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (514,1 kt)

Katsaukset
Taulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 30.11.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2021. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.9.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2021/sutivi_2021_2021-11-30_tie_001_fi.html