3. Varakkaimman kymmenyksen osuus nettovaroista 47 prosenttia

Kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani oli 107 200 euroa vuonna 2016. Siihen verrattuna nettovarallisuuden keskiarvo on liki kaksinkertainen, noin 206 600 euroa kotitaloutta kohti vuonna 2016. Keskiarvo on mediaania selvästi korkeampi, koska varallisuus on keskittynyt nettovarallisuusjakauman yläosaan. Varakkaimmassa kymmenesosassa kotitalouksista varallisuuden mediaani oli 699 500 euroa ja keskiarvo 966 800 euroa vuonna 2016 (kuvio 10). Vähävaraisimmassa kymmenyksessä kotitalouksien velat ylittivät varat, joten sekä nettovarallisuuden keskiarvo että mediaani olivat negatiivisia.

Kuvio 10. Nettovarallisuuden (varat-velat) mediaani ja keskiarvo nettovarallisuuskymmenyksittäin vuonna 2016

Kuvio 10. Nettovarallisuuden (varat-velat) mediaani ja keskiarvo nettovarallisuuskymmenyksittäin vuonna 2016

Varallisuuskymmenykset saadaan järjestämällä kotitaloudet nettovarallisuuden (varat-velat) mukaan kymmeneen yhtä suureen ryhmään. Jokaisessa kymmenyksessä on 10 prosenttia kotitalouksista eli noin 270 000 kotitaloutta vuonna 2016.

Oma asunto on tärkein varallisuuslaji kaikissa muissa kymmenyksissä paitsi varakkaimmassa kymmenesosassa, jossa rahoitusvarallisuuden osuus on suurin (n. 38 % kokonaisvaroista). (Kuvio 11). Varakkaimman kymmenyksen osuus kaikista rahoitusvaroista oli noin 62 prosenttia. Reaalivaroista se omisti noin 35 prosenttia.

Kuvio 11. Nettovarallisuuden mediaani ja varallisuuden rakenne nettovarallisuuskymmenyksen mukaan vuonna 2016

Kuvio 11. Nettovarallisuuden mediaani ja varallisuuden rakenne nettovarallisuuskymmenyksen mukaan vuonna 2016

Rahoitusvarallisuuden alaeristä varakkain kymmenys omisti 84 prosenttia pörssiosakkeista, 62 prosenttia rahasto-osuuksista, 36 prosenttia talletuksista, 60 prosenttia säästö- ja sijoitusvakuutuksista ja 90 prosenttia noteeraamattomista osakkeista. Reaalivarallisuuden tasaisempaa jakaumaa selittää oma asunto, jonka kokonaisarvosta varakkain kymmenys omisti 28 prosenttia. Osuus kasvoi vuodesta 2013 eli jakauma muuttui vinommaksi. Velkojen jakautumista varallisuuskymmenyksittäin tarkastellaan lähemmin tämän julkaisun katsauksessa 5.

Varallisuuserot kasvoivat

Varakkain kymmenesosa omisti vuonna 2016 noin 47 prosenttia nettovarallisuuden kokonaissummasta. Varakkaimman kymmenyksen raja oli 485 000 euroa. Varallisuuden keskittymistä kuvaa se, että alle mediaanivarallisuuden (107 200 euroa) jäävä puolisko kotitalouksista omisti noin 6 prosenttia nettovarallisuudesta. Vähävaraisimmassa kymmenyksessä nettovarallisuus on negatiivista ja sen osuus nettovaroista oli -0,7 prosenttia. Varakkain viisi prosenttia omisti nettovaroista 32,9 prosenttia. Varakkaimman viiden prosentin raja oli 699 500 euroa.

Taulukko 3. Nettovarallisuuden jakautuminen 1987–2016, osuudet nettovarallisuuden kokonaismäärästä (%)

Varallisuuskymmenys 1987 1994 1998 2004 2009 2013 2016
I–V (vähävaraisin 50 %) 9,5 6,9 6,9 8,1 6,4 6,7 6,1
VI 8,6 8,2 7,5 7,1 6,9 6,8 6,5
VII 11,4 10,9 9,8 9,9 9,7 9,5 9,2
VIII 14,5 14,5 13,4 13,3 13,6 12,9 12,7
IX 19,3 20,3 18,9 19,1 19,4 18,6 18,8
X (varakkain 10 %) 36,7 39,2 43,3 42,5 43,9 45,5 46,8
- varakkain 5 % 23,5 25,1 29,5 28,8 29,9 31,6 32,9
Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100
Gini-kerroin 58,2 62,2 63,8 62,2 64,6 65,0 66,2

Vuodesta 2013 vuoteen 2016 varakkaimman kymmenyksen osuus koko nettovarallisuudesta kasvoi 1,3 prosenttiyksikköä. Jos jätetään huomiotta säästö- ja sijoitusvakuutukset, joista ei ole tietoa vuodelta 2013, kasvoi varakkaimman kymmenyksen osuus 1,1 prosenttiyksikköä vuodesta 2013 vuoteen 2016.

Taulukossa on esitetty myös nettovarallisuuden Gini-kerroin, vaikka aineistossa nettovarallisuus saa runsaasti negatiivisia arvoja. Gini-kertoimen muutos 2013–2016 on kuitenkin samankaltaista, vaikka negatiiviset arvot poistettaisiin. Gini-kerroin kasvoi 1,2 prosenttiyksikköä vuodesta 2013 vuoteen 2016 1) . Nettovarallisuuden Gini-kertoimeen säästö- ja sijoitusvakuutuksilla on vain vähäinen vaikutus.

Varallisuustutkimuksia on tehty muutaman vuoden välein 1980-luvun loppupuolelta alkaen. Koko aikasarjaa tarkasteltaessa osa muutoksesta selittyy tilaston menetelmä- ja sisältömuutoksilla. Nämä huomioiden voidaan kuitenkin sanoa, että pitkällä aikavälillä tarkasteltuna varakkaimman kymmenyksen osuus nettovaroista on kasvanut. Esimerkiksi vuoteen 1994 verrattuna varakkaimman kymmenyksen osuus nettovaroista on noussut 7,6 prosenttiyksikköä. Lisätietoja tutkimusmenetelmän ja tietosisällön muutoksista on tilaston laatuselosteessa.

Varallisuuskymmenysten rakenne sosioekonomisen ryhmän mukaan

Nettovaroiltaan varakkaimman kymmenesosan kotitalouksista noin 41 prosenttia oli palkansaajatalouksia ja noin 37 prosenttia eläkeläistalouksia vuonna 2016 (kuvio 12). Viidennes oli yrittäjiä tai maatalousyrittäjiä. Kotitalouden sosioekonominen asema on sen viitehenkilön eli suurituloisimman henkilön sosioekonominen asema.

Kuvio 12. Nettovarallisuuskymmenysten rakenne kotitalouden viitehenkilön sosioekonomisen ryhmän mukaan vuonna 2016 (% kymmenyksen kotitalouksista)

Kuvio 12. Nettovarallisuuskymmenysten rakenne kotitalouden viitehenkilön sosioekonomisen ryhmän mukaan vuonna 2016 (% kymmenyksen kotitalouksista)

Kaksi vähävaraisinta kymmenystä poikkeavat rakenteeltaan muista kymmenyksistä ja myös toisistaan. Vähävaraisimmasta kymmenyksestä opiskelijatalouksia oli noin 20 prosenttia ja työttömiä kotitalouksia noin 16 prosenttia, mutta eläkeläistalouksia verraten vähän eli 12 prosenttia. Sen sijaan toiseksi vähävaraisimmassa kymmenyksessä eläkeläistalouksia oli liki 37 prosenttia. Työttömien osuus oli suurin toiseksi vähävaraisimmassa kymmenesosassa, jossa heitä oli yli viidesosa. Velallisten kotitalouksien osuus on suurin vähävaraisimmassa kymmenyksessä ja pienin toiseksi vähävaraisimmassa kymmenyksessä. Tämän julkaisun katsauksessa 5 tarkastellaan velkoja varallisuuskymmenyksittäin.

Varallisuus ja tulot

Suurituloisin kymmenesosa väestöstä on selvästi muuta väestöä varakkaampaa. Erityisesti rahoitusvarallisuus on keskittynyt suurituloisimmille. Rahoitusvarallisuuden osuus bruttovarallisuudesta oli noin 42 prosenttia suurituloisimmassa kymmenyksessä, kun se muissa tulokymmenyksissä vaihteli 16–25 prosentin välillä. Suurituloisimman kymmenesosan nettovarallisuuden mediaani oli noin 408 600 euroa. Tämä oli kaksinkertainen seuraavaksi suurituloisimpaan kymmenykseen verrattuna ja 3,8-kertainen mediaanivarallisuuteen nähden.

Kuvio 13. Nettovarallisuuden mediaani sekä varallisuuden rakenne tulokymmenyksittäin vuonna 2016

Kuvio 13. Nettovarallisuuden mediaani sekä varallisuuden rakenne tulokymmenyksittäin vuonna 2016
Tulokymmenykset on muodostettu kotitalouksien kesken kulutusyksikköä kohti laskettujen käytettävissä olevien rahatulojen (ml. myyntivoitot) mukaan.
1) Gini-kertoimia laskettaessa varallisuutta ei ole jaettu kulutusyksiköillä. Nettovarallisuuden Gini-kertoimen bootstrap-menetelmällä arvioitu keskivirhe on 0.44 prosenttiyksikköä vuonna 2016. Gini-kertoimen luottamusväli on noin +/- 0.9 prosenttiyksikköä vuonna 2016. Jos negatiiviset arvot poistetaan, saa Gini-kerroin arvon 60,0 vuonna 2013 ja 61,3 vuonna 2016.

Lähde: Kotitalouksien varallisuus, Tilastokeskus

Lisätietoja: Veli-Matti Törmälehto 029 551 3680, Timo Matala 029 551 3422, Tara Junes 029 551 3322, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 5.6.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kotitalouksien varallisuus [verkkojulkaisu].
ISSN=2242-3214. 2016, 3. Varakkaimman kymmenyksen osuus nettovaroista 47 prosenttia . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 14.12.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vtutk/2016/vtutk_2016_2018-06-05_kat_003_fi.html