4. Velkojen suhde varallisuuteen ennallaan

Sekä velallisten että asuntovelallisten kotitalouksien osuus kaikista kotitalouksista on pysynyt suunnilleen ennallaan vuodesta 2009 alkaen. Kotitalouksista 58 prosentilla oli velkaa ja 32 prosentilla asuntovelkaa vuonna 2016. Sekä velallisten että asuntovelallisten kotitalouksien osuus koko kotitalousväestöstä on kasvanut selvästi viimeisen 20 vuoden aikana, mutta osuudet ovat edelleen hieman matalampia kuin 1980-luvun lopussa (kuvio 14).

Keskimääräisten velkasummien kasvu näyttää tasoittuneen vuonna 2016 edellisen tutkimuskerran eli vuoden 2013 tasolle. Vuoteen 2013 saakka keskimääräiset velkasummat kasvoivat nopeasti. Velallisten kotitalouksien velkasumman mediaani oli jo vuonna 2013 lähes kolminkertainen vuoteen 1987 verrattuna. Keskimääräinen asuntovelka on vuosina 1987–2013 kasvanut tätäkin nopeammin. Vuonna 2016 kotitalouksien mediaaniasuntovelka kasvoi sen sijaan vain noin 1 600 euroa vuoteen 2013 verrattuna.

Kotitalouksien velat koostuvat asuntovelasta, opintovelasta, elinkeinotoiminnan velasta sekä muista veloista, joihin kuuluvat muun muassa luottokorttivelka, osamaksuvelka ja kulutusluotot. Asuntovelat ovat selvästi suurin velkaerä. Lähes 70 prosenttia kotitalouksien veloista oli asuntovelkaa vuonna 2016. Taloyhtiöiden velat eivät sisälly asuntovelkoihin.

Kuvio 14. Velallisten ja asuntovelallisten kotitalouksien osuus kotitalouksista (asteikko kuviossa oikealla) sekä velan ja asuntovelan mediaani vuosina 1987–2016, vuoden 2016 hinnoin

Kuvio 14. Velallisten ja asuntovelallisten kotitalouksien osuus kotitalouksista (asteikko kuviossa oikealla) sekä velan ja asuntovelan mediaani vuosina 1987–2016, vuoden 2016 hinnoin

Velkaantumista voidaan mitata tunnusluvuilla, jotka kuvaavat niiden kotitalouksien osuutta velkaantuneista kotitalouksista, joiden velkojen suhde varallisuuteen tai vuosituloihin ylittää asetetut raja-arvot. Yleisesti käytetty raja-arvo velkaantumisasteesta on 300 prosenttia, eli suuret velat määritellään niille kotitalouksille, joiden velat ylittävät vuositulot yli kolminkertaisesti. Todella suurten velkojen määrä ei näytä vuonna 2016 kasvaneen vuoteen 2013 verrattuna. On kuitenkin huomattava, että kotitalouksia, joiden velkaantumisaste on yli 300 prosenttia, oli vielä 1990-luvun lopussa vain muutama prosentti velkaantuneista. Vuonna 2016 noin 18 prosentilla velkaantuneista kotitalouksista velan määrä oli yli kolminkertainen vuosituloihin nähden(kuvio 15).

Sen sijaan jos suuria velkoja mitataan velkojen suhteella kokonaisvaroihin ja asetetaan suurien velkojen raja-arvoksi 75 prosenttia, suurien velkojen osuus on pysynyt lähes ennallaan 1990-luvun lopulta alkaen. Vuonna 2016 joka neljännellä velallisella kotitaloudella velan määrä ylitti 75 prosenttia kotitalouden bruttovarallisuudesta.

Kuvio 15. Kotitaloudet, joilla suuret velat suhteessa tuloihin tai varoihin vuosina 1987–2016, % velallisista kotitalouksista

Kuvio 15. Kotitaloudet, joilla suuret velat suhteessa tuloihin tai varoihin vuosina 1987–2016, % velallisista kotitalouksista

Lapsiperheet velkaisimpia

Kotitalouden elinvaiheen mukaan tarkasteltuna lapsiperheet ovat velkaantuneempia kuin yhden hengen taloudet, lapsettomat parit ja muut kotitaloudet (kuvio 16). Kaikista lapsiperheistä 86 prosentilla oli velkaa vuonna 2016 ja 64 prosentilla asuntovelkaa. Eniten velkaa oli pareilla, joiden nuorin lapsi oli vähintään 7 vuotta vanha. Tässä ryhmässä velkaa oli 90 prosentilla kotitalouksista. Lapsiperheet olivat ainoa ryhmä, joista yli puolella oli asuntovelkaa. Sekä yhden hengen talouksilla että lapsettomilla pareilla velallisten osuus pienenee iän myötä.

Velkaantuneiden lapsiperheiden osuus on pysynyt edellisten tutkimusvuosien 2013 ja 2009 tasolla. Sen sijaan lapsettomien parien kohdalla velkaantuneiden osuus on hieman laskenut vuodesta 2013 alkaen.

Kuvio 16. Velallisten ja asuntovelkaisten kotitalouksien osuus kaikista kotitalouksista kotitalouden elinvaiheen mukaan vuonna 2016

Kuvio 16. Velallisten ja asuntovelkaisten kotitalouksien osuus kaikista kotitalouksista kotitalouden elinvaiheen mukaan vuonna 2016

Lapsiperheiden velat suhteessa varallisuuteen olivat vuonna 2016 suurempia kuin muiden kotitaloustyyppien (taulukko 4). Keskimääräisellä asuntovelallisella lapsiperheellä asuntovelkaa oli 57 prosenttia varsinaisen asunnon arvosta ja velkaa 48 prosenttia kokonaisvaroista. Osuudet ovat selvästi korkeampia kuin lapsettomilla pareilla. Keskimääräisellä velallisella lapsettomalla parilla asuntovelan suhde varsinaisen asunnon arvoon oli 42 prosenttia ja velan suhde varallisuuteen 27 prosenttia.

Alle 35-vuotiailla yhden hengen talouksissa asuvilla nuorilla velan suhde kokonaisvaroihin oli vuonna 2016 suurempi kuin millään muulla kotitaloustyypillä. Puolella ikäryhmään kuuluvista nuorista velkojen suhde varallisuuteen oli yli 90 prosenttia ja asuntovelan suhde asunnon arvoon yli 70 prosenttia. Lähes kuudella kymmenestä velallisesta nuoresta yhden hengen taloudesta velan määrä ylitti 75 prosenttia varallisuudesta. Velan suhde kokonaisvaroihin oli pienimmillään yli 65-vuotiailla lapsettomilla pareilla ja yli 65-vuotiailla yksin asuvilla. Puolella yli 65-vuotiailla lapsettomilla pareilla velan suhde kokonaisvaroihin oli vain yli 8 prosenttia.

Perheet, joissa on nuoria alle seitsemänvuotiaita lapsia, olivat lähes kaikilla mittareilla velkaantunein ryhmä kotitalouden elinvaiheen mukaan tarkasteltuna. Tästä ryhmästä noin 90 prosentilla oli velkaa ja 71 prosentilla asuntovelkaa vuonna 2016. Puolella asuntovelkaisista lapsiperheistä, joilla on alle kouluikäisiä lapsia, asuntovelan määrä oli yli kaksi kolmasosaa asunnon arvosta. Tässä ryhmässä oli myös eniten suuria velkoja, sillä 37 prosentilla ryhmään kuuluvista kotitalouksista velat ylittävät vuositulot kolminkertaisesti. Lapsiperheillä oli yleisesti ottaen muita ryhmiä useammin ja muita ryhmiä enemmän asuntovelkaa.

Taulukko 4. Velallisten kotitalouksien velka suhteessa varallisuuteen, asuntovelallisten asuntovelka suhteessa varsinaisen asunnon arvoon ja suuret velat kotitalouden elinvaiheen mukaan vuonna 2016

Kotitalouden elinvaihe Asuntovelka/
varsinaisen asunnon arvo
Velat/
varallisuus
Velat/vuositulot yli 300%, osuus velallisista Velat/varallisuus yli 75%, osuus velallisista
1 Yhden hengen taloudet 45,0 45,5 17,4 36,1
1.1 Yhden hengen talous, alle 35 vuotta 69,8 90,0 19,0 57,4
1.2 Yhden hengen talous, 35-64 vuotta 43,6 35,4 20,9 25,7
1.3 Yhden hengen talous, vähintään 65 vuotta 16,0 14,5 5,5 20,7
2 Lapsettomat parit 42,3 27,1 12,7 20,4
2.1 Lapsettomat parit, alle 35 vuotta 81,2 74,0 18,6 48,8
2.2 Lapsettomat parit, 35-64 vuotta 37,5 21,1 11,6 11,1
2.3 Lapsettomat parit, vähintään 65 vuotta 13,7 8,2 6,6 2,1
3 Kaikki lapsiperheet 56,5 47,7 28,4 23,9
3.1 Parit, joilla lapsia 56,9 46,9 29,4 21,4
3.1.1 Pari + nuorin lapsi alle 7 v 65,8 56,6 37,1 27,8
3.1.2 Pari + nuorin lapsi yli 7 v 40,6 32,5 18,1 12,0
3.2 Yksinhuoltajat 51,6 52,6 22,3 40,4
4 Muut 30,1 20,2 9,9 12,0
Kaikki kotitaloudet 47,2 38,1 18,3 25,3
1) Velan suhde varoihin/tuloihin on laskettu jokaiselle velkaiselle kotitaloudelle. Tunnusluku on kotitalouskohtaisten velkasuhteiden mediaani.

Vuoden 2016 varallisuustutkimuksessa kotitalouksilta kerättiin haastattelemalla tietoa kotitalouden jäsenten korollisesta luottokortti- ja tililuotosta. Vuonna 2016 kotitalouksista 22 prosentilla oli korollista luottokortti- tai tililuottoa (kuvio 17). Eniten luottovelkaa oli pareilla, joiden nuorin lapsi oli alle 7-vuotias. Yhden hengen talouksilla ja lapsettomilla pareilla luottovelkaisten osuus ensin kasvaa iän myötä, sillä 35–64-vuotiaiden ikäryhmissä luotollisten osuus on suurempi kuin alle 35-vuotiaiden ryhmissä. Siirryttäessä 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien ikäryhmään luotollisten osuus pienenee selvästi. Vähiten luottokortti- tai tililuottoa on 65 vuotta täyttäneillä yhden hengen talouksilla ja pareilla. Puolella korollista luottokortti- tai tililuottoa omaavista kotitalouksista luottoa oli yli 1 500 euroa haastatteluhetkellä keväällä 2017.

Kuvio 17. Korollisten luottokortti- ja tilivelallisten kotitalouksien osuus kaikista kotitalouksista kotitaloustyypin mukaan vuonna 2016

Kuvio 17. Korollisten luottokortti- ja tilivelallisten kotitalouksien osuus kaikista kotitalouksista kotitaloustyypin mukaan vuonna 2016

Lähde: Kotitalouksien varallisuus, Tilastokeskus

Lisätietoja: Veli-Matti Törmälehto 029 551 3680, Timo Matala 029 551 3422, Tara Junes 029 551 3322, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 5.6.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kotitalouksien varallisuus [verkkojulkaisu].
ISSN=2242-3214. 2016, 4. Velkojen suhde varallisuuteen ennallaan . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.7.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vtutk/2016/vtutk_2016_2018-06-05_kat_004_fi.html