Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

3. Varakkaimman kymmenyksen osuus nettovarallisuudesta 50 prosenttia

Kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani oli 104 000 euroa vuonna 2019. Siihen verrattuna nettovarallisuuden keskiarvo on yli kaksinkertainen, noin 214 800 euroa kotitaloutta kohti vuonna 2019. Keskiarvo on mediaania selvästi suurempi, koska varallisuus on keskittynyt nettovarallisuusjakauman yläosaan. Varakkaimmassa kymmenesosassa kotitalouksista varallisuuden mediaani oli 766 200 euroa ja keskiarvo 1 065 200 euroa vuonna 2019 (kuvio 10). Vähävaraisimmassa kymmenyksessä kotitalouksien velat ylittivät varat, joten sekä nettovarallisuuden keskiarvo että mediaani olivat negatiivisia.

Kuvio 10. Nettovarallisuuden (= varat – velat) mediaani ja keskiarvo nettovarallisuuskymmenyksittäin vuonna 2019

Kuvio 10. Nettovarallisuuden (= varat – velat) mediaani ja keskiarvo nettovarallisuuskymmenyksittäin vuonna 2019

Varallisuuskymmenykset saadaan järjestämällä kotitaloudet nettovarallisuuden (= varat – velat) mukaan kymmeneen yhtä suureen ryhmään. Jokaisessa kymmenyksessä on 10 prosenttia kotitalouksista eli noin 280 000 kotitaloutta vuonna 2019.

Oma asunto on tärkein varallisuuslaji kaikissa muissa kymmenyksissä paitsi varakkaimmassa kymmenesosassa, jossa rahoitusvarallisuuden osuus on suurin (n. 40 % kokonaisvaroista). (Kuvio 11). Varakkaimman kymmenyksen osuus kaikista rahoitusvaroista oli noin 63 prosenttia. Reaalivaroista se omisti noin 36 prosenttia.

Kuvio 11. Nettovarallisuuden mediaani ja varallisuuden rakenne nettovarallisuuskymmenyksen mukaan vuonna 2019

Kuvio 11. Nettovarallisuuden mediaani ja varallisuuden rakenne nettovarallisuuskymmenyksen mukaan vuonna 2019

Rahoitusvarallisuuden alaeristä varakkain kymmenys omisti 82 prosenttia pörssiosakkeista, 59 prosenttia rahasto-osuuksista, 40 prosenttia talletuksista, 58 prosenttia säästö- ja sijoitusvakuutuksista ja 92 prosenttia noteeraamattomista osakkeista. Reaalivarallisuuden tasaisempaa jakaumaa selittää oma asunto, jonka kokonaisarvosta varakkain kymmenys omisti 29 prosenttia. Osuus pysyi lähes ennallaan tilastovuoteen 2016 verrattaessa. Velkojen jakautumista varallisuuskymmenyksittäin tarkastellaan lähemmin tämän julkaisun katsauksessa 5.

Varallisuuserot kasvoivat

Varakkain kymmenesosa omisti vuonna 2019 noin 50 prosenttia nettovarallisuuden kokonaissummasta. Varakkaimman kymmenyksen raja oli 499 700 euroa. Varallisuuden keskittymistä kuvaa se, että alle mediaanivarallisuuden (104 000 euroa) jäävä puolisko kotitalouksista omisti noin 5 prosenttia nettovarallisuudesta. Vähävaraisimmassa kymmenyksessä nettovarallisuus on negatiivista ja sen osuus nettovaroista oli -0,8 prosenttia. Varakkain viisi prosenttia omisti nettovaroista noin 35 prosenttia. Varakkaimman viiden prosentin raja oli 766 200 euroa.

Taulukko 3. Nettovarallisuuden jakautuminen 1987–2019, osuudet nettovarallisuuden kokonaismäärästä (%)

Varallisuuskymmenys 1987 1994 1998 2004 2009 2013 2016 2019
I–V (vähävaraisin 50 %) 9,5 6,9 6,9 8,1 6,4 6,7 6,1 5,4
VI 8,6 8,2 7,5 7,1 6,9 6,8 6,5 6,0
VII 11,4 10,9 9,8 9,9 9,7 9,5 9,2 8,6
VIII 14,5 14,5 13,4 13,3 13,6 12,9 12,7 12,1
IX 19,3 20,3 18,9 19,1 19,4 18,6 18,8 18,3
X (varakkain 10 %) 36,7 39,2 43,3 42,5 43,9 45,5 46,8 49,6
- varakkain 5 % 23,5 25,1 29,5 28,8 29,9 31,6 32,9 35,2
Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100
Gini-kerroin 58,2 62,2 63,8 62,2 64,6 65,0 66,2 68,3

Vuodesta 2016 vuoteen 2019 varakkaimman kymmenyksen osuus koko nettovarallisuudesta kasvoi 2,8 prosenttiyksikköä. Taulukossa on esitetty myös nettovarallisuuden Gini-kerroin, vaikka aineistossa nettovarallisuus saa runsaasti negatiivisia arvoja. Gini-kertoimen muutos 2016–2019 on kuitenkin samankaltaista, vaikka negatiiviset arvot poistettaisiin. Gini-kerroin kasvoi 2,1 prosenttiyksikköä vuodesta 2016 vuoteen 2019.

Varallisuustutkimuksia on tehty muutaman vuoden välein 1980-luvun loppupuolelta alkaen. Koko aikasarjaa tarkasteltaessa osa muutoksesta selittyy tilaston menetelmä- ja sisältömuutoksilla. Nämä huomioiden voidaan kuitenkin sanoa, että pitkällä aikavälillä tarkasteltuna varakkaimman kymmenyksen osuus nettovaroista on kasvanut. Esimerkiksi vuoteen 1994 verrattuna varakkaimman kymmenyksen osuus nettovaroista on noussut 10,4 prosenttiyksikköä. Lisätietoja tutkimusmenetelmän ja tietosisällön muutoksista on tilaston laatuselosteessa.

Varallisuuskymmenysten rakenne sosioekonomisen ryhmän mukaan

Nettovaroiltaan varakkaimman kymmenesosan kotitalouksista noin 45 prosenttia oli palkansaajatalouksia ja noin 36 prosenttia eläkeläistalouksia vuonna 2019 (kuvio 12). Vajaa viidennes (18 %) oli yrittäjiä tai maatalousyrittäjiä. Kotitalouden sosioekonominen asema on sen viitehenkilön eli suurituloisimman henkilön sosioekonominen asema.

Kuvio 12. Nettovarallisuuskymmenysten rakenne kotitalouden viitehenkilön sosioekonomisen ryhmän mukaan vuonna 2019 (% kymmenyksen kotitalouksista)

Kuvio 12. Nettovarallisuuskymmenysten rakenne kotitalouden viitehenkilön sosioekonomisen ryhmän mukaan vuonna 2019 (% kymmenyksen kotitalouksista)

Kaksi vähävaraisinta kymmenystä poikkeavat rakenteeltaan muista kymmenyksistä ja myös toisistaan. Vähävaraisimmasta kymmenyksestä opiskelijatalouksia oli noin 21 prosenttia, mutta työttömiä kotitalouksia ja eläkeläistalouksia verraten vähän eli noin 10 prosenttia. Sen sijaan toiseksi vähävaraisimmassa kymmenyksessä eläkeläistalouksia oli noin 33 prosenttia. Työttömien osuus oli suurin toiseksi vähävaraisimmassa kymmenesosassa, jossa heitä oli liki viidesosa (19 %). Velallisten kotitalouksien osuus on suurin vähävaraisimmassa kymmenyksessä ja pienin toiseksi vähävaraisimmassa kymmenyksessä. Tämän julkaisun katsauksessa 5 tarkastellaan velkoja varallisuuskymmenyksittäin.

Varallisuus ja tulot

Suurituloisin kymmenesosa väestöstä on selvästi muuta väestöä varakkaampaa. Erityisesti rahoitusvarallisuus on keskittynyt suurituloisimmille. Rahoitusvarallisuuden osuus bruttovarallisuudesta oli noin 43 prosenttia suurituloisimmassa kymmenyksessä, kun se muissa tulokymmenyksissä vaihteli 17–24 prosentin välillä. Suurituloisimman kymmenesosan nettovarallisuuden mediaani oli noin 470 200 euroa. Tämä oli 2,3-kertainen seuraavaksi suurituloisimpaan kymmenykseen verrattuna ja 4,5-kertainen mediaanivarallisuuteen nähden.

Kuvio 13. Nettovarallisuuden mediaani sekä varallisuuden rakenne tulokymmenyksittäin vuonna 2019

Kuvio 13. Nettovarallisuuden mediaani sekä varallisuuden rakenne tulokymmenyksittäin vuonna 2019
Tulokymmenykset on muodostettu kotitalouksien kesken kulutusyksikköä kohti laskettujen käytettävissä olevien rahatulojen (ml. myyntivoitot) mukaan.

Lähde: Kotitalouksien varallisuus, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tara Junes 029 551 3322, Samuel Ikonen 029 551 3086, Ville Pakkanen 029 551 3485, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala


Päivitetty 8.6.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kotitalouksien varallisuus [verkkojulkaisu].
ISSN=2242-3214. 2019, 3. Varakkaimman kymmenyksen osuus nettovarallisuudesta 50 prosenttia . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 2.10.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vtutk/2019/vtutk_2019_2021-06-08_kat_003_fi.html