Suomessa oli lähes 1,6 miljoonaa äitiä vuonna 2025. Kaikkiaan 64 prosentilla 15–90-vuotiaista naisista on lapsia.

Vanhemmissa ikäryhmissä toteutunut lapsiluku on suurempi kuin nuoremmissa: lapsia oli 88 prosentilla 80–90-vuotiaista naisista, kun taas 45–49-vuotiaista naisista lapsia oli 79 prosentilla.

Vuonna 2025 uusien biologisten äitien määrä kasvoi 20 235:llä. Vuonna 2024 adoption kautta ensimmäistä kertaa äidiksi tuli 69 naista.

Yhdellä 15–90-vuotiaalla äidillä oli vuonna 2024 keskimäärin 2,24 lasta. Eniten on kahden lapsen äitejä, joita on 691 771 (44,5 % äideistä). Yhden lapsen äitejä on 380 112 (24,4 %) ja kolmen lapsen äitejä 329 093 (21,2 %). Kymmenellä prosentilla äideistä on neljä lasta tai enemmän.

Vuonna 2024 Suomessa oli noin 536 000 isoäitiä, joilla oli väestössä vähintään yksi alaikäinen lapsenlapsi. Isoäidit olivat keskimäärin noin 61-vuotiaita lapsenlapsen saadessaan vuonna 2024. Isoäitien keski-ikä oli hieman alle 69 vuotta.

Vuonna 2024 alaikäisistä lapsista 78 prosentilla oli elossa oleva äidinäiti Suomen väestössä, isänäiti 74 prosentilla. Lapsenlapsen matka isoäidin luo oli keskimäärin 78 kilometriä.

Suomessa syntyi (elävänä) vuonna 2025 yhteensä 45 832 lasta, joista 22 385 oli tyttöjä ja 23 447 poikia. Lapsia syntyi 2 112 enemmän kuin edellisvuonna.

Vuonna 2025 esikoisia syntyi 20 235, äidin toisia lapsia 15 656 ja kolmansia lapsia 5 884. Syntyneiden esikoisten määrä nousi 7 prosenttia, toisien lasten määrä 3 prosenttia ja kolmansien lasten määrä 6 prosenttia edellisvuodesta.

Naisten ikä ensimmäisen lapsen syntyessä oli keskimäärin 30,5 vuotta, kun kaikkien synnyttäjien keski-ikä oli 32,0 vuotta. Yleisimmin äiti oli 30–34-vuotias lapsen syntyessä.

Vuonna 2025 naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,30. Syntyvyys nousi hieman edellisvuodesta, jolloin se oli tilastohistorian matalin, 1,25 lasta naista kohden.

Vuonna 2025 syntyneistä lapsista 18 prosenttia syntyi vieraskielisille äideille. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjä, arabia, somali ja englanti.

Vuonna 2024 ensisynnyttäjien osuus kaikista synnyttäjistä Suomessa oli 43,1 prosenttia. Monisikiöisiä synnytyksiä oli 1,3 prosenttia kaikista synnytyksistä. Näistä 543 oli kaksossynnytyksiä ja 6 kolmossynnytyksiä.

Synnytyksistä 99,1 prosenttia tapahtui sairaaloissa vuonna 2024. Suunniteltuja kotisynnytyksiä oli syntyneiden lasten rekisteriin tulleiden ilmoitusten mukaan 153 ja matkalla sairaalaan sattuneita synnytyksiä 79. Muista syistä suunnittelemattomia sairaalan ulkopuolisia synnytyksiä oli 102.

Vuonna 2024 keisarileikkausten osuus kaikista synnytyksistä oli 20,3 prosenttia. Osuus on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Kymmenen vuotta aiemmin osuus oli 16,7 prosenttia. Ensisynnyttäjillä keisarileikkausten osuus oli 25,1 prosenttia.

Adoptioiden määrä on laskenut selvästi 2010-luvun alusta. Laskua selittävät etenkin kansainvälisten adoptioiden ja perheen sisäisten adoptioiden väheneminen.

Vuonna 2024 Suomeen adoptoitiin 78 ulkomailla syntynyttä lasta. Eniten lapsia Suomeen adoptoitiin Thaimaasta (26 lasta) ja Etelä-Afrikasta (18 lasta). Suomessa syntyneiden lasten adoptioita tehtiin 205.

Ulkomailla syntyneistä adoptoiduista valtaosa oli alle 18-vuotiaita. Suomessa syntyneiden adoptioista 60 prosenttia oli puolestaan täysi-ikäisten adoptioita.

Vuonna 2024 työllisyysaste oli 20–59-vuotiailla naisilla 78,1 prosenttia. Lapsiperheiden äitien työllisyysaste oli 81,4 prosenttia. Alle 18-vuotiaiden lasten äitien työllisyysaste kasvoi 2,5 prosenttiyksikköä vuosien 2021 ja 2024 välillä, mikä johtui osittain äitien määrän vähenemisestä.

Työllisyysaste nousi eniten niillä äideillä, joiden nuorin lapsi oli alle 3-vuotias. Näillä äideillä työllisyysaste oli 60,9 prosenttia vuonna 2021 ja 66,8 prosenttia vuonna 2024. Työllisyysaste laski 1,7 prosenttiyksikköä niillä naisilla, joilla ei ole alle 18-vuotiaita lapsia.

Yhden alle 18-vuotiaan lapsen äideistä työllisiä oli 82,5 prosenttia, kahden lapsen äideistä 84,0 prosenttia ja vähintään kolmen lapsen äideistä työllisiä oli 73,0 prosenttia.

Vuonna 2024 työttömyysaste oli 20–59-vuotiailla naisilla 6,7 prosenttia. Lapsiperheiden äitien työttömyysaste oli 5,5 prosenttia. Työvoiman ulkopuolisten äitien määrä väheni 15 000 henkilöllä vuodesta 2021 vuoteen 2024.

Alle 18-vuotiaiden lasten äitien yleisin ammatti vuonna 2023 oli sairaanhoitaja (6 % äideistä). Seuraavaksi yleisimmät äitien ammattiryhmät olivat sosiaalialan hoitajat (4 %), myyjät (4 %) sekä päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat (3 %).

Vuonna 2024 vanhempainpäivärahaa sai 77 882 äitiä, joille maksettu keskimääräinen päiväkorvaus oli 78,3 euroa. Vanhempainpäivärahapäivistä 79 prosenttia korvattiin naisille.

Kotihoidon tuen saajista yli 91 prosenttia on naisia. Kotihoidon tukea maksettiin vuoden 2024 aikana 57 458 naiselle. Kotihoidon tuen piirissä olevien lasten määrä on puolittunut kymmenen viime vuoden aikana.

Vuonna 2024 varhaiskasvatukseen eli päiväkotitoimintaan ja perhepäivähoitoon osallistui kaikkiaan 235 000 lasta. Kaikista 1–6-vuotiaista lapsista varhaiskasvatukseen osallistui 80 prosenttia. Ikävuosittain tarkasteltuna eniten osallistuivat viisi- ja neljävuotiaat, joiden osallistumisosuus oli yli 90 prosenttia.

Varhaiskasvatukseen osallistuneiden lasten määrä on vuodesta 1985 lähtien vaihdellut 173 000 ja 254 000 lapsen välillä. Vähiten osallistuneita lapsia oli vuosina 1985 ja 1993 ja eniten vuosina 2015–2020.

Päiväkotitoimintaan osallistuminen on yleistynyt ja perhepäivähoitoon osallistuminen on vähentynyt viime vuosina. Kunnalliseen päiväkotitoimintaan vuonna 2024 yhteensä lähes 187 000 lasta. Perhepäivähoitoon osallistuminen oli suosituinta vuonna 1989, jolloin siihen osallistui noin 92 000 lasta. Vuonna 2024 kunnallisessa perhepäivähoidossa oli enää runsas 7 000 lasta.

Lue lisää varhaiskasvatukseen osallistumisesta Mika Tuonosen artikkelista Varhaiskasvatukseen osallistuminen yleistyy nopeasti Suomessa ja kansainvälisesti.

Ajankäyttötutkimuksen mukaan kotitöiden tekemisessä on äitien ja isien välillä tapahtunut tasa-arvoistumista, mutta pienten lasten äidit tekevät edelleen eniten kotitöitä. Parisuhteessa olevat alle kouluikäisten lasten äidit käyttävät kotitöihin keskimäärin noin 5 tuntia 46 minuuttia päivässä. Yksinhuoltajaäideillä kotitöihin kuluu noin 4 tuntia päivässä.

Toisaalta parisuhteessa elävät äidit, joilla nuorin lapsi on 7–17-vuotias, tekevät enemmän ansiotyötä ja vähemmän kotitöitä kuin samaa elinvaihetta elävät isät. Vanhempien lasten äidit tekivät ansiotyötä 4 tuntia 26 minuuttia, ja kotitöitä 3 tuntia 14 minuuttia, kun saman elinvaiheen isät tekivät ansiotyötä 4 tuntia 13 minuuttia ja kotitöitä 3 tuntia 21 minuuttia.

Pienten lasten äideillä on vapaa-aikaa keskimäärin 3 tuntia 44 minuuttia vuorokaudessa, mikä on selvästi vähemmän kuin muilla väestöryhmillä. Myös liikkumiseen pienten lasten äideillä on muita ryhmiä vähemmän mahdollisuuksia.

Perhebarometrin mukaan äitien suhde aikuisiin lapsiin on usein läheinen. Barometrin mukaan lähes kaikki äideistä 75 prosenttia on ollut ainakin jonkun aikuisen lapsensa kanssa tekemisissä kuluneen vuorokauden aikana ja yhteensä yli 95 prosenttia vähintään viikon aikana.

Väestöliiton Perhebarometrin mukaan 85 prosenttia 20–45-vuotiaista suomalaisista toivoisi tai olisi toivonut itselleen lapsia ihanteellisessa versiossa elämästään. Suomalaiset 20–45-vuotiaat pitävät itselleen ihanteellisena lapsilukuna noin kahta lasta. Nollaa lasta ihanteenaan piti noin 15 prosenttia.

Vaikka ihanteellinen lapsiluku on noin kaksi lasta, lapsia saadaan selvästi tätä vähemmän. Suomalaisten toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välinen ero on 0,66 lasta 35–45-vuotiaiden ikäryhmässä ja 0,59 lasta 46–54-vuotiailla.

Myös suurin osa THL:n toteuttamaan Terve Suomi -tutkimukseen osallistuneista toivoo lapsia. Alle 50-vuotiaista naisista 39 prosenttia kertoo toivovansa tulevaisuudessa lapsia. Yleisimpiä toiveet ovat alle 30-vuotiailla.

Tahatonta lapsettomuutta on kokenut 16 prosenttia 30–74-vuotiaista naisista. Heistä yli puolet on hakeutunut lapsettomuushoitoihin tai -tutkimuksiin. Noin puolet hoitoihin hakeutuneista on saanut lapsen niiden avulla.

Ne, jotka eivät toivo itselleen lapsia, pitivät muita asioita elämässä tärkeämpinä eivätkä koe, että lapsen saaminen toisi heidän elämäänsä merkittäviä hyviä puolia. Matala tai nollan lapsen ihanne on kuitenkin yleinen myös elämäntilanteisiin liittyvistä syistä, esimerkiksi ilman kumppania elävillä ja matalasti koulutetuilla.

Vauvaperheille suunnatun FinLapset-kyselytutkimuksen pohjalta selvitettiin vauvaperheiden vanhempien lastensaantitoiveita. Vanhemmista noin puolet toivoi tulevaisuudessa lisää lapsia. Epävarmoja lastenhankinnasta oli reilu neljännes vanhemmista. Jo sopiva lasten määrä oli yleisin syy olla toivomatta lapsia. Vanhempana jaksaminen oli toiseksi yleisin syy lastensaannin epäröinnille.