Kansainvälinen naistenpäivä 2023

Naiset Suomessa

• Suomen väestöstä 2,8 miljoonaa (50,6 %) on naisia.
• Naisten keski-ikä on 44,8 vuotta ja eniten on 73-vuotiaita naisia, joita on 38 074.
• Suomalaisten naisten yleisin ensimmäinen etunimi on Anne, ja kaikista naisten etunimistä yleisin on Maria.
• Suomalainen, 30 vuotta täyttänyt keskivertonainen on 163 senttiä pitkä ja painaa 73 kiloa.
• Naisista 73 prosenttia asuu kaupunkialueilla.
• Yksin asuvia naisia on 675 729, joista 47 prosenttia on yli 64-vuotiaita.
• Täysi-ikäisistä naisista 42 prosenttia on naimisissa, naimattomia on 33 prosenttia, eronneita 15 prosenttia ja leskiä on 9 prosenttia.
• Naiset solmivat avioliiton vuonna 2021 ensimmäisen kerran keskimäärin 32,2 vuoden iässä (eri sukupuolta olevat parit). Kahden naisen solmimissa avioliitoissa keski-ikä oli 35,5 vuotta.
• Suomessa on lähes 1,6 miljoonaa äitiä eli naista, joilla on biologisia tai adoptoituja lapsia.
• Yhteensä 66 prosentilla 15–86-vuotiaista naisista on lapsia.
• Vuonna 2021 syntyi 24 307 tyttöä. Näiden tyttöjen elinajanodote on 84,5 vuotta. Suosituimmat tytöille annetut ensimmäiset etunimet olivat Olivia, Lilja, Eevi, Sofia ja Venla. Kaikista tyttöjen saamista nimistä suosituin oli Maria.

Naisten koulutus

• 76 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisnaisista on suorittanut jonkin peruskoulun jälkeisen tutkinnon.
• Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista naisia on lähes 58 prosenttia.
• Naisten osuus tutkinnon suorittaneista on suurin terveys- ja hyvinvointialoilla, 87 prosenttia.
• Selkeästi naisenemmistöisiä koulutusaloja ovat myös kasvatusalat (79 %), humanistiset ja taidealat (67 %),  yhteiskunnalliset alat  (67 %), kauppa-, hallinto- ja oikeustieteet (66 %) sekä palvelualat (65 %).
• Pienin naisten osuus tutkinnon suorittaneista on tekniikan aloilla (16 %).
• Pisa 2018 -tutkimuksen mukaan 15-vuotiaiden suomalaistyttöjen lukutaito ja luonnontieteiden osaaminen ovat maailman huippua. OECD-maiden välisessä tarkastelussa he sijoittuivat kärkeen näissä molemmissa. Tyttöjen ja poikien välinen osaamisero lukutaidossa oli Suomessa OECD-maiden suurin.

Naiset suomalaisessa työelämässä

• Vuonna 2022 työllisiä 15–74-vuotiaita naisia oli noin 1,3 miljoonaa, ja naisten työllisyysaste oli 77,7 prosenttia (20–64-vuotiaat).
• Vuoden 2022 1. neljänneksellä 20–64-vuotiaiden naisten työllisyysaste (77,2 %) ylitti miesten työllisyysasteen (76,9 %). Myöhemmillä neljänneksillä miesten työllisyysaste kiri jälleen korkeammaksi.
• Jatkuvassa työssä työskenteli 80 prosenttia 15–74-vuotiaista palkansaajanaisista. Määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleviä oli 20 prosenttia.
• Kokoaikatyötä teki 76 prosenttia ja osa-aikatyötä 24 prosenttia palkansaajanaisista.
• Naisten osuus yrittäjistä oli 34 prosenttia.
• Naisvaltaisin toimiala on terveys- ja sosiaalipalvelut, missä alan työllisistä 85 prosenttia on naisia. Seuraavaksi naisvaltaisimmat alat ovat muu palvelutoiminta (73 % naisia) ja koulutus (69 % naisia).
• Pienin naisten osuus on rakentamisen toimialalla, missä naisia on alan työllisistä alle 11 prosenttia.
• Työllisten naisten yleisin ammatti on hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät (171 000 työllistä naista).
• Naispalkansaajien keskiansio vuonna 2022 oli 3 456 euroa kuukaudessa, kun taas miehillä vastaava luku oli 4 095 euroa.
• Naisten ja miesten palkkaero vaihtelee sen mukaan, mistä tulokulmasta eroja tarkastelee. Lue lisää sukupuolten palkkaerojen laskennasta Sampo Pehkosen Prosenttipeliä palkkaeroilla -blogitekstistä.
• Tuloeroihin pääset perehtymään myös Kaisa-Mari Okkosen artikkelista Miehet ja naiset tuloluokkakuvassa – sekä tulot että tuloerot ovat miehillä naisia suuremmat.
• Eläkkeelle siirtymisen keskiarvoikä oli vuonna 2022 naisilla 61,5 vuotta. Eläkkeelle siirtymisen mediaani-ikä oli naisilla 64,1 vuotta.
• Vuonna 2021 naisten keskimääräinen työeläke oli 1 373 euroa kuukaudessa ja miesten 1 973 euroa kuukaudessa. Eroa oli miesten hyväksi oli siis 600 euroa.
• Kokonaiseläkkeessä, jossa huomioidaan myös perhe-eläkkeet, kansaneläkkeet ja SOLITA-eläkkeet, sukupuolten välinen eläke-ero pienenee 435 euroon kuukaudessa.

Naiset, valta ja päätöksenteko

• Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa valittiin kansanedustajiksi 94 naista. Naisten osuus valituista oli 47 prosenttia, mikä on historiallisesti suurin osuus koskaan.
• Suurimmat naisten osuudet valituista olivat Vihreällä liitolla (85 %), Kristillisdemokraateilla (60 %) ja SDP:llä (58 %).
• Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa naisten äänestysprosentti oli 73,5 ja miesten 70,6 (Suomessa asuvat Suomen kansalaiset).
• Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1907 eduskuntaan valittiin 19 naista, ja naisten osuus kansanedustajista oli lähes 10 prosenttia. Itsenäisen Suomen ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1919 naisten äänestysprosentti oli 65,1 prosenttia, kun miehistä äänesti 69,5 prosenttia.
• Sanna Marinin aloittaessa pääministerinä joulukuussa 2019 hallituksen 19 ministeristä 12 oli naisia. Ensimmäisen kerran Suomen hallituksessa oli enemmän naisia kuin miehiä vuonna 2007 Vanhasen II hallituksessa.
• Kansainvälisessä vertailussa Suomen parlamentti oli 11. naisvaltaisin vuonna 2021. Euroopan maista Suomessa oli kolmanneksi eniten naisia kansanedustajina Ruotsin ja Andorran jälkeen.
• Naisten osuus johtotehtävissä oli lähes 37 prosenttia vuonna 2021.
• Naisia oli vuotta 2018 koskeneen johtajuusselvityksen mukaan pörssiyhtiöiden hallituksissa 29 prosenttia, listaamattomissa yhtiöissä 19 prosenttia ja valtio-omisteisissa yhtiöissä 41 prosenttia.
• Kunnan- tai kaupunginjohtajista naisia oli 28 prosenttia vuonna 2021.

Naisten ajankäyttö ja vapaa-aika

• Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan naisten ja miesten koti- ja ansiotöihin käyttämä kokonaistyöaika oli vuosina 2020–2021 ensimmäistä kertaa molemmilla sukupuolilla likimain yhtä suuri.
• Naisten käyttämä aika niin ansio- kuin kotitöihinkin on vähentynyt. Naiset käyttävät aiempaa vähemmän aikaa etenkin ruoanlaittoon, ostoksiin ja asiointiin.
• Ajankäyttötutkimuksen mukaan naiset käyvät miehiä yleisemmin kulttuuritilaisuuksissa, kuten elokuvissa, konserteissa, teatterissa, taidenäyttelyissä ja -museoissa. Kulttuuritilaisuuksiin osallistuminen väheni sekä miehillä että naisilla pandemia-aikana.
• Vuonna 2021 naisista 20 prosenttia oli käynyt viimeisen 12 kuukauden aikana teatterissa, kun miehistä teatterissa oli käynyt samalla ajanjaksolla vain 12 prosenttia.
• Konserteissa oli käynyt naisista 29 prosenttia ja miehistä 25 prosenttia vuonna 2021.
• Elokuvissa oli käynyt naisista 34 prosenttia ja miehistä 28 prosenttia.
• Taidenäyttelyssä tai -museossa oli käynyt naisista 33 prosenttia ja miehistä 24 prosenttia.
• Naisilla on luovia harrastuksia enemmän kuin miehillä. Yleisimpiä luovat taideharrastukset ovat 10–14-vuotiailla. Lasten luovista harrastuksista pääset lukemaan lisää Riitta Hanifin ja Miia Huomon artikkelista Lapsilla on paljon luovia harrastuksia – Tytöt jo lopettaneet, kun pojat aloittavat soittamisen.
• Vuonna 2021 soittamista harrasti miehistä 17 prosenttia ja naisista 12 prosenttia. Alle 25-vuotiaat naiset harrastavat soittoa enemmän kuin samanikäiset miehet, mutta tätä myöhemmällä iällä naisten soittoharrastus vähenee, jolloin miesten soittoharrastus on yleisempää kuin naisten.
• Naiset (20 %) harrastavat kuvataiteita enemmän kuin miehet (10 %). Eniten kuvataiteita harrastavat 10–14-vuotiaat tytöt (62 %).
• Myös kirjoittaminen on erityisesti nuorten tyttöjen harrastus: yli puolet 10–14-vuotiaista tytöistä (ja noin neljännes samanikäisistä pojista) harrastaa kirjoittamista.
• Toisin kuin aiempina vuosikymmeninä, naiset (27 %) harrastivat valokuvausta vuonna 2021 enemmän kuin miehet (22 %).
• Vapaa-aikatutkimuksen mukaan naiset lukevat kirjoja enemmän kuin miehet, ja näin on ollut jo 1980-luvun alusta lähtien. Naiset lukevat lähes kaikkia kirjallisuustyyppejä enemmän kuin miehet.
• Naiset kuuntelevat miehiä enemmän pop-, iskelmä- ja viihdemusiikkia sekä klassista ja hengellistä musiikkia. Keskimäärin miehet kuitenkin kuuntelevat musiikkia useammin kuin naiset.
• Sukupuolten erilaisiin musiikkimakuihin voit tutustua Juha Haaramon artikkelista Pop, iskelmä ja rock – älämölö, örinä ja räminä: pidetty ja torjuttu musiikki Suomessa.

Naisten hyvinvointi

• Suomalaisten naisten ruokavalio on lähempänä ravitsemussuosituksia kuin miesten ruokavalio.
• Naisista 22 prosenttia syö riittävästi kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Liikaa punaista ja prosessoitua lihaa syö 26 prosenttia naisista. Naiset saavat miehiä useammin ravintoaineensa maitovalmisteista, kasviksista, hedelmistä ja marjoista sekä palkokasveista, pähkinöistä tai siemenistä.
• 30 vuotta täyttäneistä naisista 63 prosenttia on ylipainoisia.
• Noin kolmannes (34 %) suomalaisista yli 18-vuotiaista naisista liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti.
• Naisista 36 prosenttia harrastaa kesällä liikuntaa lähes joka päivä, talvella noin neljännes.
• Kävely on yleisin liikkumisen muoto sekä naisilla että miehillä. Toiseksi yleisin laji molemmilla sukupuolilla on kuntosaliharjoittelu. Seuraavaksi yleisimpiä lajeja naisilla ovat juoksu tai hölkkä, sauvakävely, pyöräily ja ryhmäliikunta.
• Tyttöjen liikkumisesta ja liikuntaharrastuksesta voit lukea Johanna Lahtelan blogikirjoituksesta Valtaosa tytöistä harrastaa liikuntaa urheiluseurassa jossain vaiheessa lapsuutta – haavoittuvassa asemassa olevat vähiten.
• 20 vuotta täyttäneistä naisista 9 prosenttia tupakoi päivittäin. 20–64-vuotiaista naisista päivittäin tupakoi 11 prosenttia.
• 20 vuotta täyttäneistä naisista 22 prosenttia käyttää liikaa alkoholia.
• Naisten ja miesten kuolemansyissä on jonkin verran eroa. Naisia kuolee miehiä enemmän hermostosairauksiin, lähinnä Alzheimerin tautiin.
• Vuonna 2021 naisia kuoli dementiaan lähes kaksinkertainen määrä miehiin verrattuna (miehiä 4 000, naisia 7 400), mikä johtuu lähinnä siitä, että naiset elävät miehiä vanhemmiksi.
• Vuonna 2021 naisista 15 prosenttia oli kohdannut fyysistä, psyykkistä tai seksuaalista väkivaltaa viimeisten 12 kuukauden aikana.
• Kumppaninsa taholta väkivaltaa oli kokenut viimeisten 12 kuukauden aikana 5 prosenttia parisuhteessa olleista naisista ja 15 vuotta täyttäneistä tytöistä.
• Vuonna 2020 naisista 12 prosenttia oli tuntenut itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti.
• Naisista 67 prosenttia koki päivittäisen elämänsä erittäin tai hyvin turvalliseksi.

Suomen naiset maailman kärjessä

Suomi keikkuu monessa sukupuolten tasa-arvoa ja naisten asemaa tarkastelevassa kansainvälisessä vertailussa kärjen tuntumassa:

• Suomi on maailman toiseksi tasa-arvoisin maa.
  Maailman talousfoorumi (WEF), Global Gender Gap Index 2022.
• Suomalaisnaisten tasa-arvo työelämässä on maailman kolmanneksi paras.
  The Economist, The Glass-Ceiling Index 2022.
• Suomessa valta on jakautunut sukupuolille neljänneksi tasa-arvoisimmin EU:ssa.
  Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE), Gender Equality Index 2022: Power.
• Suomessa on vuoden 2021 alussa tehdyn vertailun mukaan kolmanneksi eniten naiskansanedustajia Euroopassa.
  Parlamenttienvälinen liitto (IPU) ja UN Women, Women in Politics 2021.
• Suomi on maailman toiseksi paras maa olla nainen.
  Georgetown Institute for Women, Peace and Security (GIWPS) ja Oslon rauhantutkimusinstituutti (PRIO), Women, Peace and Security Index 2021/22.

Tilastolähteitä sukupuolten tasa-arvosta