Uutisia 27.11.2020

Talouden tilannekuva: Suomen talous selvinnyt koronasta muita EU-maita paremmin

Suomen talous on selvinnyt koronakriisistä edelleen selvästi paremmin kuin useimmat muut EU-maat, mutta kolmannella vuosineljänneksellä ero ei kuitenkaan ollut yhtä suuri kuin aiemmin. Suomen talouden notkahdus jäi toisella neljänneksellä 3,9 prosenttiin, ja kolmannella neljänneksellä kasvua kertyi 3,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuodentakaiseen verrattuna Suomen talous supistui heinä-syyskuussa 2,7 prosenttia, mikä on hieman EU:ta (-4,3 %) ja euroaluetta (-4,4 %) vähemmän. Rajuimmin korona on koetellut EU-maista tähän mennessä Espanjan taloutta, jonka talous supistui toisella neljänneksellä 21,5 prosenttia ja kolmannella neljänneksellä 8,7 prosenttia vuoden takaisesta.

Kuvassa kolme kansantalouden indikaattoria ja jokaisen kohdalla tieto, onko tilanne heikkenemässä, ennallaan vai kohenemassa: 1. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä 3,3 %, kohenee. 2. Kotitalouksien kulutus kasvoi edellisestä neljänneksestä 2,9 %, kohenee. 3. Tavaroiden ja palveluiden vienti kasvoi edellisestä neljänneksestä 2,6 %, kohenee.

Kulutus kasvoi heinä-syyskuussa 2,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta väheni 3,6 prosenttia vuodentakaisesta. Suomen viennin arvo pieneni kolmannella neljänneksellä 17 prosenttia ja tuonnin arvo 15 prosenttia vuodentakaisesta. ”Tilastokeskuksen ja OECD:n tuoreen tutkimuksen mukaan yhteensä noin 500 000 suomalaista työpaikkaa on riippuvaisia joko suoraan tai epäsuorasti viennistä”, toteaa Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Kristian Taskinen.

Monella toimialalla tuotannon lasku jatkui

Teollisuuden tuotanto on ollut laskussa alkuvuodesta saakka. Teollisuuden suhdannetilanne heikkeni jo ennen koronakriisiä, sillä teollisuudet saamat uudet tilaukset kääntyivät laskuun jo edellisen vuoden puolella. Rakentamisessa alkuvuoden kasvu laski nollan tuntumaan syyskuulle tultaessa.  Toimialoista vain kaupan puolella päästiin kasvuun.

Kriisin vaikutuksista kärsivät eniten edelleen palvelualat, jotka muodostavat lähes 40 prosenttia yritysten tuotannosta jalostusarvolla mitattuna. ”Voimakkaimmin koronan vaikutukset näkyvät matkailualan palveluita tarjoavissa yrityksissä. Esimerkiksi majoitusalan yritysten tuotanto supistui kolmannella vuosineljänneksellä runsaan neljänneksen ja matkatoimistojen sekä matkanjärjestäjien tuotanto lähes 80 prosenttia”, sanoo tilastopäällikkö Reetta Moilanen.

Kolmannella neljänneksellä työllisyystilanne koheni edellisestä neljänneksestä. ”Työllisiä oli kuitenkin edelleen 50 000 vähemmän ja työttömiä 45 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Vaikka myös kokoaikaisesti lomautettujen määrä väheni kevään huippulukemista, oli lomautettuja edelleen marraskuussa lähes 60 000 eli viisinkertainen määrä vuoden takaiseen verrattuna”, toteaa kehittämispäällikkö Kaija Ruotsalainen.

Yritystuet moninkertaistuivat huhti-kesäkuussa

Pelättyä yritysten konkurssiaaltoa ei ole toistaiseksi näkynyt. Tammi-lokakuussa pantiin vireille 1 886 konkurssia, mikä on 15 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Konkurssiin haetuissa yrityksissä työskenteli kaikkiaan 9 770 henkeä.

Konkurssien alhaiseen määrään ovat vaikuttaneet yritystuet, verohallinnon tarjoamat verohelpotukset ja väliaikainen konkurssilaki. Konkurssilain muutoksella on rajoitettu velkojan mahdollisuutta hakea yritys konkurssiin maaliskuun jälkeen syntyneiden maksurästien perusteella.   

Yritystukia maksettiin tai myönnettiin vuoden toisella neljänneksellä noin 44 000 yritykselle. Huhti-kesäkuussa suoraa yritystukea maksettiin yli 840 miljoonaa euroa, mikä ylitti yli kuusinkertaisesti viime vuoden saman ajanjakson tukisumman. Yritystukia kohdistettiin selkeästi koronasta eniten kärsineille palvelualoille: puolet tukia saaneista yrityksistä toimii palvelualoilla.

Talouden tilannekuvasta uutta tietoa

Kuluttajien luottamus talouteen palautui kesän aikana nopeasti, mutta elokuusta alkaen luottamus on laskenut asteittain.  Talouden pikaestimaatti puolestaan ennakoi, että koko talouden tuotanto laski viime vuoden lokakuuhun nähden 2,8 prosenttia. Rekkaliikenteeseen perustuvan arvion mukaan samankaltainen kehitys jatkuisi myös marraskuussa.

”Loppuvuoden osalta tunnelmat ovat kaksijakoiset. Epidemiatilanne pahenee lähes kaikkialla Euroopassa ja uusia rajoituksia joudutaan asettamaan. Toisaalta positiiviset uutiset rokotekehityksen edistymisestä luovat uskoa kriisin päättymisestä”, sanoo Kristian Taskinen.

Tuoreimpia tietoja koronatilanteen vaikutuksesta talouteen on koottu Tilastokeskuksen Talouden tilannekuva -katsaukseen.

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Kristian Taskinen p. 029 551 2238, tilastopäällikkö Reetta Moilanen p. 029 551 2709, kehittämispäällikkö Kaija Ruotsalainen p. 029 551 3599

Jaa