Talouden tilannekuva

Talouden tilannekuva luo katsauksen koronakriisin vaikutuksista Suomen talouteen tilastojen valossa. Koronan vaikutuksia tarkastellaan koko kansantalouden, yritysten, työllisyyden, kuluttajien ja julkisen talouden näkökulmista. Lopussa kurkistetaan talousnäkymiin barometrien ja ennakollisten tilastojen avulla. Katsauksen ovat kirjoittaneet Tilastokeskuksen asiantuntijat. Katsaus on julkaistu 28.8.2020 ja sitä on päivitetty 18.12.2020.
 
  1. Kansantalous (päivitetty 18.12.)
  2. Yritykset
  3. Työllisyys ja palkat
  4. Kuluttajat
  5. Julkinen talous (päivitetty 18.12.)
  6. Talousnäkymät

Taloustilanne koheni keväästä

Pandemiatilanne vaihteli Suomessa huomattavasti heinä–syyskuussa eli kolmannella vuosineljänneksellä. Heinäkuussa tartuntamäärät pysyttelivät alhaisina, mutta syyskuun lopulla toisen aallon saapuminen varmistui. Heinäkuussa matkustusrajoituksia höllennettiin ja lopuistakin ravintolatoiminnan rajoituksista luovuttiin. Syyskuun lopulla taloudellisen toiminnan rajoituksia jouduttiin asettamaan uudelleen tartuntojen ehkäisemiseksi.

Kuten Eurostatin ennakollisesta julkistuksesta nähdään, Suomen talous on selvinnyt koronakriisistä edelleen selvästi muita EU-maita paremmin. Kolmannella neljänneksellä ero ei kuitenkaan ollut yhtä suuri kuin aiemmin. Suomen talouden notkahdus jäi 3,9 prosenttiin toisella neljänneksellä, ja kolmannella neljänneksellä kasvua kertyi 3,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuoden takaiseen verrattuna Suomen talous supistui kolmannella neljänneksellä 2,7 prosenttia, mikä on hieman EU:ta (-4,3 %) ja euroaluetta (-4,4 %) vähemmän.

Rajuimmin korona on koetellut EU-maista tähän mennessä Espanjan taloutta, joka supistui toisella neljänneksellä 21,5 prosenttia ja kolmannella neljänneksellä 8,7 prosenttia vuoden takaisesta. EU:n ulkopuolisista maista Yhdysvaltojen talous supistui kolmannella neljänneksellä 2,9 prosenttia ja Ison-Britannian 9,6 prosenttia. Kiinan talous sen sijaan kääntyi kolmannella neljänneksellä jo 4,9 prosentin kasvuun edellisvuodesta.

Bruttokansantuote vuosineljänneksittäin, volyymisarja, viitevuosi 2010 (mrd. euroa)

Kuviossa näkyy bruttokansantuotteen kehitys vuosina 2013-2020. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Kansantalouden neljännesvuositilinpito

Toimialoista teollisuuden tuotanto on ollut laskussa alkuvuodesta saakka. Teollisuuden saamat uudet tilaukset kääntyivät laskuun jo edellisen vuoden puolella, mikä kertoo suhdannetilanteen heikenneen jo ennen koronakriisiä. Rakentamisessa alkuvuoden kasvu laski nollan tuntumaan syyskuulle tultaessa. Toimialoista vain kaupan puolella päästiin kasvuun, mutta vaihtelu kaupan eri toimialojen välillä on kuitenkin suurta. Kriisin vaikutuksista kärsivät eniten edelleen palvelualat, jotka muodostavat lähes 40 prosenttia yritysten tuotannosta jalostusarvolla mitattuna.

Pelättyä yritysten konkurssiaaltoa ei ole toistaiseksi näkynyt. Tammi–lokakuussa pantiin vireille 1 886 konkurssia, mikä on 15 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Konkurssiin haetuissa yrityksissä työskenteli kaikkiaan 9 770 henkeä. Konkurssien alhaiseen määrään ovat vaikuttaneet yritystuet, verohallinnon tarjoamat verohelpotukset ja väliaikainen konkurssilaki. Yritystuilla on pyritty lieventämään koronan aiheuttamaa suhdanneheikentymää. Tukia maksettiin tai myönnettiin toisella neljänneksellä yhteensä 43 677 yritykselle. Lakimuutoksella on puolestaan rajoitettu velkojan mahdollisuutta hakea yritys konkurssiin maaliskuun jälkeen syntyneiden maksurästien perusteella.  

Kolmannella neljänneksellä työllisyystilanne koheni edellisestä neljänneksestä. Työllisiä oli edelleen 50 000 vähemmän ja työttömiä 45 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Koko aikaisesti lomautettujen määrä on laskenut työ- ja elinkeinoministeriön mukaan huhtikuun yli 160 000 henkilöstä elokuun lopun noin 60 000 henkilöön ja pysytellyt tällä tasolla aina lokakuun loppuun saakka. Lomautettujen määrän väheneminen ei heijastu suoraan työllisten määrän kasvuun eli iso osa lomautuksista on päättynyt töiden loppumiseen.

Kotitalouksien saamat palkansaajakorvaukset kasvoivat kolmannella neljänneksellä merkittävästi edellisestä neljänneksestä, ja muutos vaikutti positiivisesti kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen määrään. Samalla kotitalouksien kulutus palautui lähes koronakriisiä edeltävälle tasolle, minkä seurauksena säästämisaste kääntyi laskuun. Tästä huolimatta säästämisaste oli kolmannella neljänneksellä edelleen verrattain korkea.

Koronapandemia koettelee rankasti julkisen talouden kestävyyttä. Julkisen talouden menot ovat kasvaneet rajusti, mutta toistaiseksi verotuloja on kertynyt vain hieman edellisvuotta vähemmän. Alijäämää on rahoitettu ottamalla lisää velkaa. Alkuperäisessä eduskunnan joulukuussa 2019 hyväksymässä valtion vuoden 2020 talousarviossa nettolainanoton tarpeeksi arvioitin 2,2 miljardiin euroa. Seitsemännen lisätalousarvioesityksen (29.10.2020) mukaan tarve on kasvanut noin 19,7 miljardiin euroon.    

Julkisyhteisöjen rahoitusasema sekä rahoitusaseman suhde bruttokansantuotteeseen heikkenivät selvästi vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä edellisvuodesta. Tulot tippuivat 0,6 miljardia euroa ja menot kasvoivat 2,3 miljardia euroa. Kausitasoitetut tulot pienenivät vähemmän kuin kausitasoitetut menot eli julkisyhteisöjen rahoitusasema ei enää huonontunut vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä.

Kuluttajien luottamus talouteen romahti keväällä, ja kuluttaminen väheni voimakkaasti koronapandemian alkuvaiheessa. Kesän aikana luottamus palautui nopeasti, mutta marraskuussa kuluttajien odotukset lähitulevaisuudesta olivat edelleen melko pessimistisiä. Myös yritysten luottamus tulevaan on Elinkeinoelämän keskusliiton luottamusindikaattorien mukaan edelleen kaikilla päätoimialoilla selvästi alemmalla tasolla kuin ennen koronakriisiä. Viimeisimpien kuukausitietojen mukaan teollisuudessa luottamus on hieman kohentunut ja vähittäiskaupassa heikentynyt.

Talouden pikaestimaatin mukaan tuotannon elpyminen pysähtyi jo heinäkuussa ja lokakuussakin kasvua kertyi vain 0,3 prosenttia edellisestä kuukaudesta. Loppuvuoden osalta tunnelmat ovat kaksijakoiset. Epidemiatilanne pahenee lähes kaikkialla Euroopassa ja uusia rajoituksia joudutaan asettamaan. Toisaalta positiiviset uutiset rokotekehityksen edistymisestä luovat uskoa kriisin päättymisestä.

Kansantalous

 Kuvassa kolme kansantalouden indikaattoria ja jokaisen kohdalla tieto, onko tilanne heikkenemässä, ennallaan vai kohenemassa: 1. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä 3,3 %, kohenee. 2. Kotitalouksien kulutus kasvoi edellisestä neljänneksestä 2,9 %, kohenee. 3. Tavaroiden ja palveluiden vienti kasvoi edellisestä neljänneksestä 2,6 %, kohenee.

Bruttokansantuote kasvoi 3,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä

  • Suomen taloustilanne koheni kolmannella neljänneksellä, kun keväällä asetetuista koronarajoitteista luovuttiin asteittain. Edelliseen vuosineljännekseen nähden bruttokansantuote kasvoi heinä–syyskuussa 3,3 prosenttia. Vuoden 2019 kolmanteen neljännekseen verrattuna bruttokansantuote pieneni 2,7 prosenttia.
  • Kulutus kasvoi 2,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta laski 3,6 prosenttia vuoden takaisesta. Eniten kasvoi kestokulutustavaroiden kulutus. Palveluiden kulutus taas jäi 7 prosenttia vuoden takaista alemmalle tasolle.
  • Tilastokeskuksen ja OECD:n tuoreen tutkimuksen mukaan yhteensä noin 500 000 suomalaista työpaikkaa on riippuvaisia joko suoraan tai epäsuorasti viennistä. Suomen viennin arvo laski kolmannella neljänneksellä 17 prosenttia ja tuonnin arvo 15 prosenttia vuoden takaisesta.
  • Investoinnit vähenivät sekä edellisestä että vuoden takaisesta neljänneksestä. Julkiset investoinnit kasvoivat 15 prosenttia, mutta yksityiset investoinnit vähenivät 5 prosenttia vuoden 2019 kolmanteen neljännekseen verrattuna.

Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 3. neljänneksellä 2020 vuoden takaisesta (työpäiväkorjattuna, %)

Kuviossa näkyy toimialojen arvonlisäyksen muutos edellisen vuoden samaan ajanjaksoon verrattuna. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Kansantalouden neljännesvuositilinpito

Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 3. neljänneksellä 2020 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, %)

Kuviossa näkyy tarjonnan ja kysynnän pääerien muutos edellisen vuoden samaan ajanjaksoon verrattuna. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Kansantalouden neljännesvuositilinpito

Sektori- ja rahoitustilinpidon tiedot (päivitetty 18.12.)

  • Kotitalouksien saamat palkansaajakorvaukset kasvoivat kolmannella neljänneksellä merkittävästi edellisestä neljänneksestä, ja muutos vaikutti positiivisesti kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen määrään. Samalla kotitalouksien kulutus palautui lähes koronakriisiä edeltävälle tasolle, minkä seurauksena säästämisaste kääntyi laskuun. Tästä huolimatta säästämisaste oli kolmannella neljänneksellä edelleen verrattain korkea.
  • Kotitalouksien pitkään jatkunut velkaantuminen jatkui edelleen kolmannella neljänneksellä. Lainavelat lisääntyivät 1,8 miljardia euroa nousten 161 miljardiin euroon. Toisella neljänneksellä kotitalouksien velkaantumisaste kasvoi 0,7 prosenttiyksikköä, ja oli neljänneksen lopussa 131 prosenttia.

Kotitalouksien säästämisaste vuodesta 2005 alkaen (%)

Kuviossa esitetään kotitalouksien säästämisasteen kehitys kausitasoitettuna ja alkuperäisenä sarjana vuodesta 2005 vuoteen 2020. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Sektoritilit neljännesvuosittain

Kotitalouksien velkaantumisaste vuodesta 2000 alkaen (%)

Kuviossa näkyy kotitalouksien velkaantumisasteen kehitys vuosineljänneksittäin vuoden 2000 alusta alkaen vuoden 2020 kolmanteen vuosineljännekseen saakka. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Rahoitustilinpito

Yritykset

 Kuvassa kolme yritysten indikaattoria ja jokaisen kohdalla tieto, onko tilanne heikkenemässä, ennallaan vai kohenemassa: 1. Teollisuuden tuotannon volyymi laski edellisestä kuukaudesta syyskuussa 2,1 %, heikkenee. 2. Kaupan myynnin määrä kasvoi edellisestä kuukaudesta syyskuussa 1,4 %, kohenee. 3. Palvelualojen tuotannon volyymi nousi edellisestä kuukaudesta syyskuussa 0,7 %, ennallaan.

Tuotanto jatkoi laskuaan kesän aikana usealla toimialalla

  • Tuotantotilanne on jatkunut haastavana useimmilla toimialoilla kesän ja alkusyksyn aikana. Palvelualojen tuotanto elpyi selvästi kesällä rajoitustoimien purkamisen myötä, mutta tuotanto on vieläkin edellisvuotta alemmalla tasolla. Teollisuuden tuotanto supistui edelleen kolmannella neljänneksellä heikon vientikysynnän vuoksi, ja rakentamisen toimialalla alkuvuoden kasvu hyytyi nollan tuntumaan. Ainoastaan kaupan puolella kysyntä on pitänyt toimialan parin prosentin kasvussa.
  • Palvelualoista heikoiten kehittyi kuljetus ja varastointi, jonka työpäiväkorjattu tuotanto volyymilla mitattuna laski kolmannella neljänneksellä 20,2 prosenttia vuoden 2019 vastaavasta neljänneksestä. Taiteet, viihde ja virkistys -toimialan työpäiväkorjattu liikevaihto oli puolestaan 24,9 prosentin laskussa. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpäiväkorjattu tuotanto oli sekin selvässä 18,1 prosentin laskussa. Voimakkaimmin koronan vaikutukset näkyvät edelleen matkailualan palveluita tarjoavissa yrityksissä. Esimerkiksi majoitusalan yritysten tuotanto supistui kolmannella vuosineljänneksellä 26,6 prosenttia, vesiliikenteen 33,6 prosenttia ja matkatoimistojen sekä matkanjärjestäjien peräti 79,3 prosenttia.
    Valopilkun palvelualojen kehitykseen ovat tuoneet kiinteistöala 2,2 prosentin sekä informaatio- ja viestintäala 3,7 prosentin volyymin kasvulla. Informaation ja viestinnän alalla etenkin ohjelmistopalveluiden (+5,3 %) ja tietopalvelutoiminnan (+10,0 %) yritysten tuotanto on kasvanut.
  • Koko teollisuuden tuotannon lasku jatkui syyskuussa, ja supistui kaikkiaan kuusi prosenttia. Suomessa teollinen tuotanto on kuitenkin pärjännyt toistaiseksi esimerkiksi Saksaa paremmin. Tuotanto väheni kolmannella neljänneksellä voimakkaimmin kaivostoiminnassa ja louhinnassa (-23,0 %) edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Merkittävillä vientialoilla kuten metsäteollisuudessa tuotanto supistui 9,1 prosenttia ja metalliteollisuudessa 4,7 prosenttia edellisvuodesta. Kemianteollisuudessa tuotanto laski kolmannella neljänneksellä 0,5 prosenttia ja sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa 1,9 prosenttia. Alan toimialoista kasvoi vain tekstiiliteollisuus, kaikkiaan 2,6 prosentin verran.
  • Kaupan toimialalla myynnin lasku alkoi huhtikuussa, jolloin se supistui 4,8 prosenttia. Syyskuussa myynnin määrän kasvu päätyi 1,4 prosenttiin. Kaupan toimialojen erot ovat kuitenkin suuria.
    Kolmannella neljänneksellä eniten laskivat erikoismyymälöissä tapahtuva elintarvikkeiden vähittäiskauppa (-22,5 %), vaatteiden ja jalkineiden vähittäiskauppa (-13,2 %) sekä kirjojen, sanomalehtien ja paperitavaran vähittäiskauppa (-12 %). Sen sijaan autojen vähittäiskauppa näyttää elpyneen kesän notkahduksesta, ja se ylsi vuoden kolmannella neljänneksellä kuuden  prosentin kasvuun.
    Vähittäiskauppa kuuluu korona-ajan voittajiin, kun ja myynnin määrä kasvoi kolmannella neljänneksellä 4,4 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Kodintekniikan kauppa kasvoi vähittäiskaupan aloista edelleen voimakkaasti (14 %) ja optinen ala elpyi huonon kesän jälkeen 11,3 prosentin kasvuun. Lisäksi veneiden ja veneilytarvikkeiden vähittäiskauppa (7,7 %) sekä puutarha-ala (7,7 %) ylsivät hyvään kasvuun kolmannella neljänneksellä. 
  • Rakentamisen toimialalla työpäiväkorjatun myynnin määrän muutos jäi nollan tuntumaan. Kasvu oli vuoden kolmannella neljänneksellä 0,1 prosenttia edellisvuodesta, ja se hidastui selvästi ensimmäiseen ja toiseen vuosineljännekseen verrattuna. Kolmannella vuosineljänneksellä koko toimialan myynnin määrä ylsi hienoiseen kasvuun maa- ja vesirakentamisen vahvan kehityksen ansiosta (16,3 %). Talonrakentamisen myynnin määrä laski 2,5 prosenttia ja erikoistuneen rakennustoiminnan myynnin määrä 2,3 prosenttia vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna.

Toimialojen työpäiväkorjatun tuotannon vuosimuutos (%)

Kuviossa näkyy koko teollisuuden, rakentamisen, ja palveluiden toimialojen tuotannon muutos aikavälillä tammikuu 2019 – syyskuu 2020. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähteet: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi,  Kaupan liikevaihtokuvaajaPalvelualojen liikevaihtokuvaajaRakentamisen liikevaihtokuvaaja

Ulkomaankauppa edelleen alhaisella tasolla

  • Viennillä on suuri merkitys Suomen talouden kehitykseen, ja maailman talouden taantuma heijastuu näin myös kotimaan talouteen. Tavarakaupan osalta maailmankauppa elpyi Maailman kauppajärjestö WTO:n mukaan kolmannella neljänneksellä selvästi.
  • Ulkomaankaupasta kertyi Suomelle alijäämää kolmannella neljänneksellä 0,5 miljardia euroa. Viennin arvo oli 19,7 miljardia euroa ja tuonnin arvo 20,1 miljardia euroa. Viennin arvo laski 17 prosenttia ja tuonnin arvo 15 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.
  • Tavarakaupan väheneminen näkyi erityisesti öljytuotteiden, paperin ja pahvin sekä koneiden ja laitteiden kaupassa. Ulkomaankaupan supistuminen oli laajaa myös palveluissa, erityisesti kuljetuksessa ja matkailussa. Myös Suomen palvelukaupalle tärkeän ICT-palveluiden vienti laski selvästi edellisvuodesta.

Tavaroiden ja palveluiden viennin ja tuonnin neljännesvuosimuutos (%)

Kuviossa näkyy tavaroiden ja palveluiden viennin ja tuonnin muutos neljännesvuosittain esitettynä vuoden 2019 tammikuusta alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa

Yritysten investoinnit jatkoivat laskuaan vuoden toisella neljänneksellä

  • Yritysten investoinnit ovat laskeneet jo muutaman vuoden ajan, ja koronavirus vaikuttaa niihin negatiivisesti myös kuluvana vuonna. Ensimmäisellä neljänneksellä investoinnit laskivat 16,1 prosenttia ja toisella neljänneksellä 8,0 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Tätä ennen investoinnit ehtivät kasvaa kaksi vuosineljännestä peräkkäin.
  • Investointien määrä laski vuoden toisella neljänneksellä lähes kaikilla päätoimialoilla. Investointien määrä laski eniten kuljetuksessa ja varastoinnissa, kaikkiaan 33,8 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Teollisuuden investoinnit laskivat 5,6 prosenttia vuotta aiemmasta neljänneksestä. Eniten investoinnit kasvoivat kaivostoiminnassa ja louhinnassa, jossa kasvu oli 54,6 prosenttia vuoden takaisesta. Investoinnit kasvoivat myös metsäteollisuudessa 2,6 prosenttia ja sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa 1,5 prosenttia.

Investointien vuosimuutokset toimialoittain, II/ 2020 (%)

Kuviossa esitetään investointien muutokset toimialoittain edellisen vuoden samaan ajanjaksoon verrattuna. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Yritysten investoinnit, kokeellinen tilasto

Yritystuet moninkertaistuivat huhti–kesäkuussa

  • Koronakevään aiheuttama heikko suhdanne on lisännyt yritysten julkisen tuen tarvetta. Tarjolle tuli uusia tuki-instrumentteja, ja yritystukien määrä kasvoi niiden myötä huhti–heinäkuussa huomattavasti.
  • Vuoden toisella neljänneksellä suoraa yritystukea maksettiin yli 840 miljoonaa euroa, mikä ylitti yli kuusinkertaisesti viime vuoden saman neljänneksen tukisumman. Myönnettyjen takausten määrä kasvoi samaan aikaan 171,4 prosenttia vuodentakaisesta, ja oli nyt 737,25 miljoonaa. Sen sijaan maksettujen lainojen määrä laski toisella neljänneksellä 68,64 miljoonaan. Kaiken kaikkiaan tukia maksettiin tai myönnettiin yhteensä 43 677 yritykselle.
  • Valtaosa vuoden huhti–kesäkuussa tukea saaneista yrityksistä oli mikroyrityksiä (30 889) ja pienyrityksiä (11 465). Tukea saaneiden yritysten lukumäärä kasvoi lukuun ottamatta suuryrityksiä, joiden määrä pysyi liki ennallaan (240). Keskisuurista yrityksistä tukea myönnettiin 1 083 yritykselle.
  • Yritystukia kohdistettiin selkeästi koronasta eniten kärsineille palvelualoille. Puolet tukia saaneista yrityksistä toimii palvelualoilla, ja tukea saaneiden palvelualan yritysten lukumäärä liki kuusinkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Yritystuen saajista 15 prosenttia toimii kaupan alalla, 9 prosenttia teollisuudessa ja 7 prosenttia rakentamisessa.

Yrityksille maksettavat tuet tukityypeittäin eri neljänneksillä, miljoonaa euroa

Kuviossa esitetään yrityksille maksettavat tuet tukityypin mukaan vuoden 2019 toiselta neljännekseltä sekä vuoden 2020 ensimmäiseltä ja toiselta neljännekseltä. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Yritystukien osavuositilasto, kokeellinen tilasto

Konkurssien määrä väheni tammi–lokakuussa 15 prosenttia

  • Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi reippaasti finanssikriisin seurauksena vuosina 2008–2009. Vuonna 2008 konkurssien määrä kasvoi noin 16 prosenttia, ja vuonna 2009 konkursseja pantiin vireille jopa neljännes edellisvuotta enemmän. Myös koronakeväälle odotettiin suurta konkurssiaaltoa, mitä ei ole toistaiseksi näkynyt.
  • Kuluvan vuoden tammi–lokakuussa pantiin vireille 1 886 konkurssia, mikä on noin 15 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Yhteensä konkurssiin haetuissa yrityksissä työskenteli 9 770 henkilöä, mikä on noin 640 henkilöä vähemmän kuin edellisvuonna.
  • Konkurssiaallolta on siis vältytty toistaiseksi. Konkurssilain väliaikainen muutos lienee vähentänyt merkittävästi velkojien tekemiä konkurssihakemuksia. Taustalla vaikuttanee myös muut yrityksille suunnatut tukitoimet, kuten erilaiset yrityksille maksetut yritystuet sekä verottajan myöntämät helpotukset.

Vireille pannut konkurssit ja henkilöstön määrä yrityksissä

Kuviossa näkyy konkurssiin hakeutuneiden yritysten lukumäärä ja yrityksissä työskennelleen henkilöstön lukumäärä kuukausittain vuoden 2019 alusta alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Konkurssit

  • Konkurssien määrä väheni kaikilla päätoimialoilla ja lukumääräisesti eniten rakentamisen päätoimialalla. Alalla pantiin vireille 366 konkurssia, mikä on 85 konkurssia (18,9 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. 
  • Vaikka pandemia onkin vaikuttanut voimakkaasti majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihtoon ja työllisyyteen, niin myös tällä toimialalla konkurssien määrä jäi tammi–lokakuussa edellisvuotta alemmalle tasolle.

Vireille pannut konkurssit tammi–lokakuussa eri toimialoilla

Kuviossa näkyy konkurssiin hakeutuneet yritykset toimialoittain aikajakson tammikuu–lokakuu välillä vuosina 2019 ja 2020. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Konkurssit

Työllisyys ja palkat

 Kuvassa kolme työmarkkinoiden indikaattoria ja jokaisen kohdalla tieto, onko tilanne heikkenemässä, ennallaan vai kohenemassa: 1. Työllisyysaste lokakuussa 71,7 %, kohenee. 2. Työttömyysaste lokakuussa 8,3 %, ennallaan. 3. Kokoaikaisesti lomautettuja lokakuun lopussa 57 000, ennallaan.

Työllisyys pinnisteli nousuun kevään äkkilaskusta

  • Työllisten määrä nousi vasta vuoden 2018 aikana finanssikriisiä edeltäneelle tasolle. Positiivinen kehitys jatkui sen jälkeen, mutta kääntyi laskuun vuoden 2020 alkupuolella.
  • Työllisyysasteen trendi (15–64-vuotiaat) romahti huhtikuussa koronan vuoksi. Huhtikuun jälkeen työllisyysasteen trendi on ollut nousussa, ja työttömyysasteen trendi on pysynyt toukokuusta alkaen lähes samana. Lokakuussa työllisyysasteen trendiluku oli 71,7 prosenttia ja työttömyysasteen trendiluku 8,3 prosenttia.
  • Vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä työllisiä oli keskimäärin 2 549 000, mikä on 50 000 vähemmän kuin vuoden 2019 vastaavana aikana. Työllisten määrä väheni eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa, tukku- ja vähittäiskaupassa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa.
  • Työllisten määrä väheni kolmannella neljänneksellä lähes kaksi prosenttia. Tehtyjen työtuntien määrä pysyi lähes samana vuoden takaiseen vastaavaan ajankohtaan verrattuna. 
  • Työttömiä oli vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä keskimäärin 212 000, mikä on 45 000 enemmän kuin vuoden 2019 heinä–syyskuussa.
  • Lokakuussa työttömiä oli 203 000, mikä oli 34 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien naisten määrä kasvoi 22 000 ja työttömien miesten määrä 12 000 henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna.
  • Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun 2020 lopussa kaikkiaan 312 700 työtöntä työnhakijaa, mikä on 88 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
  • Kolmannen neljänneksen ja lokakuun tiedot vahvistavat koronan vaikutusten kohdistuneen erityisesti nuoriin ja naisiin sekä työntekijäasemassa olevien työllisyyteen. Kolmannella neljänneksellä palkansaajia oli 37 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin ja näistä 31 000 oli 15–24-vuotiaita. Työntekijäasemassa olevien määrä väheni vertailujaksolla 42 000 henkilöllä, näistä miehiä ja naisia oli saman verran. Yrittäjien määrä väheni 12 000 henkilöllä, joista 11 000 oli naisia ja 9 000 yksinyrittäjiä.
  • Lokakuussa työllisten määrä väheni 26 000 henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna. Etenkin naisten, 15–24-vuotiaiden sekä osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien palkansaajien määrä väheni. Sen sijaan yrittäjien ja kokoaikatyötä tekevien miesten määrä kasvoi vuoden 2019 lokakuuhun verrattuna.

Työllisyysaste ja työllisyysasteen trendi, 15–64-vuotiaat

Kuviossa esitetään työllisyysasteen ja työllisyysasteen trendin kehitys lokakuusta 2010 alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Työvoimatutkimus

Työllisyysasteen muutos iän ja sukupuolen mukaan 10/2019–10/2020 (%)

Kuviossa on työllisten määrät iän ja sukupuolen mukaan lokakuussa 2019 ja 2020. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Työvoimatutkimus

Lomautettujen määrän kasvu taittunut

  • Lomautettujen määrä lähti voimakkaaseen kasvuun heti kriisin puhjettua maaliskuussa. Maaliskuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoittautui 65 000 kokoaikaisesti lomautettua. Määrä oli kolminkertainen helmikuuhun verrattuna ja 50 000 enemmän kuin vuotta aiemmin
  • Lomautettujen määrä oli suurimmillaan huhtikuussa, kun kokoaikaisesti lomautettuja oli kaikkiaan 164 000. Tämän jälkeen lomautettujen määrä aleni voimakkaasti ja tasaantui elokuussa noin 60 000 lomautetun tasolle.
  • Lokakuun lopussa lomautettuna oli 74 900 henkilöä, mikä on 58 300 enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 57 200 henkilöä, kun vuotta aiemmin luku oli 10 800.
  • Kokoaikaisesti lomautettuja oli siis noin viisinkertainen määrä vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna eli lomautettujen määrä kasvoi kaikkiaan 46 300 henkilöllä. Lomautettujen määrän muutos jakautui alueellisesti hyvin epätasaisesti. Uudellamaalla kokoaikaisesti lomautettuja oli lokakuussa vuoden takaiseen verrattuna lähes neljätoistakertainen määrä, Pohjanmaalla 9,5- ja Varsinais-Suomessa kahdeksankertainen määrä. Sen sijaan Etelä-Savossa, Kainuussa ja Keski-Suomessa lomautettujen määrä kasvoi suhteellisen vähän (1,3– 1,9-kertaiseksi).
  • Myös lyhennettyä työviikkoa tekevien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Lyhennettyä työviikkoa teki lokakuussa 17 700 työnhakijaa, mikä on 12 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Kokoaikaisesti lomautetut ja lyhennettyä työviikkoa tekevät työnhakijat työ- ja elinkeinotoimistoissa

Kuviossa on kuvattu kokonaan lomautettujen ja lyhennettyä työviikkoa tekevien työnhakijoiden määrän muutos lokakuusta 2019 lokakuuhun 2020 välisenä aikana. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: TEM, työllisyyskatsaus

Avoimia työpaikkoja kolmannella vuosineljänneksellä vähemmän kuin vuosi sitten

  • Avoimia työpaikkoja oli vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä 43 000, kun vuotta aiemmin haettavana oli 48 500 työpaikkaa. Avoimet työpaikat vähenivät etenkin Helsinki-Uudenmaan suuralueella. Avoimet työpaikat vähenivät eniten rakentamisen sekä kaupan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialaoilla. Työpaikat lisääntyivät eniten ryhmässä julkinen hallinto, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut. Tiedot kuvaavat syyskuun ensimmäisen päivän tilannetta ja ne on kerätty työnantajilta otostutkimuksena.
  • Kaikista avoimista työpaikoista 30 prosenttia oli määräaikaisia kolmannella vuosineljänneksellä. Vuotta aiemmin määräaikaisten työpaikkojen osuus oli 23 prosenttia. Avoimista työpaikoista osa-aikaisia oli 23 prosenttia, mikä on viisi prosenttiyksikköä enemmän edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Työantajan arvion mukaan avoimista työpaikoista 54 prosenttia oli vaikeasti täytettäviä, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 67 prosenttia. Vaikeasti täytettäviksi koettuja työpaikkoja oli edelleen paljon esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluissa.

Avoimien työpaikkojen määrä vuosineljänneksittäin

Kuviossa on kerrottu avoimien työpaikkojen, osa-aikaisten työpaikkojen, määräaikaisten työpaikkojen ja vaikeasti täytettävien avoimena olevien työpaikkojen määrä vuoden 2018 alusta alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Avoimet työpaikat

Palkkasumman lasku hidastui syksyllä

  • Työllisten määrän vähentyminen käänsi koko talouden palkkasumman laskuun huhtikuussa. Vuoden toisella neljänneksellä palkkasumma laski kaikkiaan 4,3 prosenttia edellisvuoden vastaavasta jaksosta. Palkkasummat ovat laskeneet näin paljon ainoastaan finanssikriisin aikaan vuonna 2009. Alkukesän rajoitusten purku ja talouden normalisoituminen palkkasumman kehityksen toipumisena.
  • Kolmannella neljänneksellä koko talouden palkkasumma oli enää 0,3 prosenttia pienempi kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Syyskuussa koko talouden palkkasumma jopa kasvoi 0,6 prosenttia edellisvuodesta. Vuosi sitten heinä–syyskuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 3,6 prosenttia.
  • Palkkasumma kasvoi heinä-syyskuussa nopeimmin yksityisen terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimialalla (4,2 %). Myös rahoitustoiminnan (2,3 %), yksityisen koulutuksen (0,8 %), kaupan (0,4 %) ja rakentamisen (0,2 %) palkkasummat olivat kasvussa. Muiden palveluiden (-3,0 %) ja teollisuuden (-1,7 %) palkkasummat vähenivät vuodentakaiseen vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
  • Yksityisellä sektorilla maksettujen palkkojen summa oli heinä-syyskuussa 0,8 prosenttia pienempi edellisvuoteen verrattuna. Julkisen sektorin palkkasumma oli 2,3 prosenttia suurempi kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Vuosi sitten heinä-syyskuussa palkkasumma kasvoi yksityisellä sektorilla 4,0 prosenttia ja julkisella sektorilla 3,1 prosenttia edellisvuodesta.

Palkkasumman vuosimuutokset toimialoittain vuosien 2019 ja 2020 kolmannella neljänneksellä (%)

Kuviosta näkyy eri toimialojen palkkasummien muutokset vuosien 2019 ja 2020 välillä kolmannella vuosineljänneksellä. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Palkkasummakuvaajat

Kuluttajat

Kuluttajien odotukset taloudesta elpyivät hieman marraskuussa

  • Pessimismi valtasi kuluttajien odotukset nopeasti koronarajoitusten astuttua voimaan, ja huhtikuussa kuluttajien luottamus Suomen talouden kehitykseen (-13,9) oli mittaushistorian 1995–2020 synkin. Omaan talouteen huonompia aikoja ennakoivien kuluttajien osuus tuplaantui tuolloin kerralla, mikä on ainutlaatuista kuluttajien luottamus -tilaston koko historiassa. Kesän aikana kuluttajien luottamus niin omaan kuin koko Suomenkin talouteen koheni kuitenkin koronakriisiä edeltäneelle tasolle. Kuluttajilla on myös ollut huomattavan paljon erityisesti asunnonosto- ja lainanottoaikeita.
  • Kuluttajien luottamusindikaattori oli marraskuussa -4,8, ja jäi alle pitkän aikavälin keskiarvon (-1,8). Viime vuoden marraskuussa luottamusindikaattori sai arvon -5,0. Lokakuussa luottamusindikaattori oli -6,9 ja syyskuussa -5,9. Luottamus talouteen oli vahvinta pääkaupunkiseudulla (luottamusindikaattori -1,7) ja muualla Etelä-Suomessa (-1,6. Heikoimpana taloustilanne nähtiin Itä-Suomessa (-8,5). Väestöryhmistä ylemmät toimihenkilöt olivat optimistisimpia (2,3). Pessimistisimmin talouskehitystä arvioivat yrittäjät (-12,1) ja eläkeläiset (-11,7).
  • Kuluttajien luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä odotukset omasta ja Suomen taloudesta kohenivat hieman marraskuussa lokakuuhun verrattuna. Kuitenkin viime vuoden vastaavaan aikaan nähden luottamusindikaattorin osatekijät – Suomen talouden odotuksia lukuun ottamatta – menivät marraskuussa jonkin verran huonompaan suuntaan. Lisäksi kuluttajien aikeet käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan vähenivät aavistuksen lokakuuhun verrattuna. Myös näkemys oman talouden nykytilasta heikkeni.

Kuluttajien luottamusindikaattorin kehitys 2007–2020

Kuviossa näkyy kuluttajien luottamusindikaattorin kehitys vuodesta 2007 lähtien. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Kuluttajien luottamus

Inflaatio on edelleen hidasta

  • Koronaviruksen rajoitukset purettiin kesän aikana, mutta tämä ei näy hintojen kohoamisena. Keskimääräinen inflaatio on ollut viime vuosineljänneksellä vain 0,2 prosenttia. Maltillinen inflaatio on osaltaan pitänyt yllä kuluttajien ostovoimaa myös loppukesän aikana.
  • Energian hintakehitys vakaantui viime kvartaalilla toukokuun suuren pudotuksen jälkeen.
  • Lokakuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten savukkeiden, vihannesten, rahapelien, tutkimus- ja hoitomaksujen sekä matkaviestintäpalveluiden kallistuminen. Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten hotellihuoneiden ja polttonesteiden halpeneminen sekä asuntolainojen keskikoron lasku. Kuluttajahintojen kuukausimuutos oli syyskuusta lokakuulle 0,1 prosenttia, mikä johtui muun muassa ulkomaan lentojen kallistumisesta.

Kuluttajahintaindeksin ja pääerien kehitys

Kuviossa näkyy kuluttajahintaindeksin ja pääerien kehitys vuoden 2016 alusta alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Kuluttajahintaindeksi

Vanhojen asuntojen kauppa kävi hyvin kolmannella neljänneksellä

  • Asuntokauppojen määrä notkahti huhti–toukokuussa koronarajoitusten vuoksi. Asuntokauppa palautui kuitenkin kesäkuussa nopeasti ennalleen. Tammi–syyskuussa on myyty ennakkotietojen mukaan 59 648 vanhaa asuntoa, mikä on noin kaksi prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.
  • Kiinteistönvälittäjien kautta myytiin vanhoja rivitaloasuntoja kolmannella neljänneksellä noin 7 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, ja kerrostaloasuntojen myyntimäärä oli viime vuoden tasolla. Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisteristä laskettujen tietojen mukaan omakotitalojen myynti vilkastui noin kaksi prosenttia vuoden takaisesta. Uusien rivi- ja kerrostaloasuntojen kauppa kävi kolmannella neljänneksellä yhä selkeästi viime vuotta hiljaisempana. Käytettävissä olevien tietojen mukaan niitä myytiin kolmannella neljänneksellä yli kymmenesosa vähemmän kuin vuosi sitten.
  • Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla syyskuussa yli viisi prosenttia vuoden 2019 syyskuuhun verrattuna. Muualla maassa hinnat laskivat vajaan prosentin. Uusien osakeasuntojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa kolmannella neljänneksellä noin kaksi prosenttia vuoden 2020 viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. 
     

Asuntokauppojen kokonaismäärät Suomessa

Kuviossa näkyy vanhojen ja uusien omakotitalojen, vanhojen kerros- ja rivitalojen sekä uusien kerros- ja rivitalojen hintojen kehitys vuosina 2017–2020. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä

Lähteet: Osakeasuntojen hinnat, Kiinteistövälistysalan keskusliitto

Julkinen talous (päivitetty 18.12.)

 Kuvassa kolme julkisen talouden indikaattoria ja jokaisen kohdalla tieto, onko tilanne heikkenemässä, ennallaan vai kohenemassa: 1. Julkisyhteisöjen tulot vähenivät kolmannella neljänneksellä 0,6 miljardia euroa edellisvuodesta, heikkenee. 2.  Julkisyhteisöjen menot kasvoivat kolmannella neljänneksellä 2,3 miljardia euroa edellisvuodesta, heikkenee. 3. Julkisyhteisöjen velka väheni kolmannella neljänneksellä 4,7 miljardia euroa edellisestä neljänneksestä, kohenee.

  • Koronapandemia koettelee rankasti julkisen talouden kestävyyttä. Julkisen talouden menot kasvavat ja tulot vähenevät. Alijäämää rahoitetaan ottamalla lisää velkaa.

Verohallinnon ja Valtiokonttorin tiedot: Verotulot vähenivät hieman, velan kasvu tasaantui

  • Verohallinto keräsi tammi–lokakuussa 2020 yhteensä 57,6 miljardia euroa veroja, mikä on 2,9 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2019. Selvää laskua on havaittavissa yhteisöjen maksamien tuloverojen ja arvonlisäverojen kertymissä.
  • Valtion velan määrä on tasaantunut alkuvuoden nopean kasvun jälkeen. Valtion velka oli Valtiokonttorin tietojen mukaan lokakuun lopussa yhteensä 123,3 miljardia euroa. Asukasta kohden velkaa oli 22 244 euroa.
  • Eduskunnan joulukuussa 2019 hyväksymässä valtion vuoden 2020 talousarviossa nettolainanoton tarpeeksi arvioitin 2,2 miljardiin euroa. Seitsemännen lisätalousarvioesityksen (29.10.2020) mukaan tarve on kasvanut noin 19,7 miljardiin euroon.    
  • Kansantalouden tilinpidon vero- ja velkakäsitteet poikkeavat jonkin verran Valtiokonttorin ja Verohallinnon käsitteistä. Tilastokeskus laatii julkisen talouden luvut Eurostatin ohjeistuksen mukaisesti kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla.

Verotulojen kehitys verolajeittain, kumulatiivinen kuukausikertymä 1–10/2019 ja 1–10/2020 (miljoonaa euroa)

Kuviossa näkyy valtion verotulojen kumulatiivinen kertymä verolajeittain esitettynä aikavälillä tammikuu–lokakuu 2019 ja tammikuu–lokakuu 2020. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Vero

Valtion velka kuukausittain 1/2015 alkaen

Kuviossa näkyy valtion pitkäaikaisen ja lyhytaikaisen velan kertyminen kuukausittain tammikuusta 2015 alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Valtiokonttori

Tilastokeskuksen tiedot (päivitetty 18.12.)

  • Koronapandemia koettelee rankasti julkisen talouden kestävyyttä. Julkisyhteisöjen rahoitusasema sekä rahoitusaseman suhde bruttokansantuotteeseen heikkenivät selvästi vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä edellisvuodesta. Tulot tippuivat 0,6 miljardia euroa ja menot kasvoivat 2,3 miljardia euroa. Kausitasoitetut tulot pienenivät vähemmän kuin kausitasoitetut menot eli julkisyhteisöjen rahoitusasema ei enää huonontunut vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä edellisestä neljänneksestä.
  • Edellisvuodesta pienenivät eniten vero- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaaliturvamaksut. Vastaavasti menoja kasvattivat eniten maksetut tukipalkkiot sekä rahamääräiset sosiaalietuudet. Rahamääräisiä sosiaalietuuksia ovat esimerkiksi eläkkeet ja työttömyysturva. Tukipalkkioita ovat esimerkiksi koronatuet. Valtio lisäsi julkisyhteisöjen sisäisiä tulonsiirtoja ja pyrki näin rahoittamaan kuntien sekä muiden sosiaaliturvarahastojen kasvaneita menoja. Valtion rahoitusaseman heikentymistä rahoitetaan ottamalla lisää velkaa.
  • Pääosa julkisen talouden menoista rahoitetaan verovaroilla. Kolmannella neljänneksellä tuotannosta ja tuonnista kerättyjen verojen trendi ei muuttunut edellisestä neljänneksestä. Saatujen tulo-, varallisuus- ja muiden välittömien verojen (pl. pääomaverot) trendi laski edellisestä neljänneksestä 0,3 prosenttia. Muutos johtui valtaosin veronpalautusten maksuaikataulusta.
  • Julkisyhteisöt velkaantuivat reilusti vuoden 2020 ensimmäisellä vuosipuoliskolla, mutta kolmannella vuosineljänneksellä julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka laski 4,7 miljardia euroa edellisestä neljänneksestä. Erityisesti kolmannella vuosineljänneksellä pieneni valtionhallinnon velka, joka laski 3,9 miljardin euron verran. Vuoden 2020 kolmannen vuosineljänneksen lopussa julkisyhteisöjen velka oli yhteensä 159,2 miljardia euroa, joka on 16,5 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2019 lopussa. Kasvusta suurin osa johtuu valtionhallinnon velasta, joka oli kolmannella vuosineljänneksellä 13,3 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2019 lopussa. Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on kasvanut kolmessa vuosineljänneksessä 7,8 prosenttiyksiköllä 67,1 prosenttiin, mikä on kuitenkin 1,7 prosenttiyksikköä matalampi kuin edellisen vuosineljänneksen lopussa. Väestön määrälle jaettuna velkaa on noin 28 770 euroa henkilöä kohden. Velkasumma on kasvanut vuoden 2019 lopusta noin 2 952 euroa ja 12 vuoden takaiseen finanssikriisin verrattuna (2008/Q2) noin 17 062 euroa henkilöä kohden.
  • Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat laskivat vuoden 2020 ensimmäisellä vuosineljänneksellä 30,3 miljardia euroa. Lasku johtui suurimmaksi osaksi arvopaperisijoitusten hallussapitotappioista, jotka aiheutuivat rahoitusmarkkinoiden epäsuotuisasta kehityksestä. Toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä rahoitusmarkkinat ovat kehittyneet parempaan suuntaan, ja nettorahoitusvarat ovat kasvaneet puolessa vuodessa yhteensä 15,5 miljardilla eurolla 136,8 miljardiin euroon. Kolmannella vuosineljänneksellä julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat nousivat 4,9 miljardia euroa, mikä johtuu suurimmaksi osaksi työeläkelaitosten sekä valtionhallinnon arvopaperisijoitusten hallussapitovoitoista. Valtionhallinto vähensi rahoitustilinpidonmukaisia markkinahintaisia velkojaan kolmannella vuosineljänneksellä nettomääräisesti 4,7 miljardin euron verran. Samaan aikaan sen aiemman velanoton myötä suureksi kertynyt talletuskanta pieneni 8,1 miljardilla eurolla. Kolmannen vuosineljänneksen lopussa julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat olivat 14,9 miljardia euroa pienemmät kuin vuoden 2019 lopussa.

Julkisyhteisöjen neljännesvuosittainen rahoitusasema sektoreittain ja rahoitusaseman suhde bruttokansantuotteeseen 1999–2020 (trendisarjat)

Kuviossa esitetään julkisyhteisöjen eri sektoreiden rahoitusaseman suhde bruttokansantuotteeseen vuodesta 1999 vuoteen 2020. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittainNeljännesvuositilinpito

Julkisyhteisöjen EDP-velan muutos sektoreittain ja EDP-velka yhteensä neljännesvuosittain 2016–2020 (miljardia euroa)

Kuviossa näkyy julkisyhteisöjen eri sektoreiden EDP-velan muutos sekä EDP-velka yhteensä neljännesvuosittain vuodesta 2016 vuoteen 2020. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen EDP-velka neljännesvuosittain ja suhteessa bruttokansantuotteeseen vuodesta 2000 alkaen

Kuviossa näkyy julkisyhteisöjen EDP-velan kehitys vuodesta 2000 vuoteen 2020 neljännesvuosittain sekä velan suhde bruttokansantuotteeseen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittainNeljännesvuositilinpito

Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat sektoreittain vuodesta 2005 alkaen (miljardia euroa)

Kuviossa näkyy julkisyhteisöjen eri sektoreiden nettorahoitusvarat sektoreittain vuodesta 2005 alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito

Julkisyhteisöjen verotulojen trendisarjat, I/2002–III/2020 (miljoonaa euroa)

Kuviossa näkyy julkisyhteisöjen saamat verotulot trendisarjana vuodesta 2002 alkaen vuoden 2020 kolmanteen neljännekseen saakka. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Sektoritilit neljännesvuosittain

Talousnäkymät

 Kuvassa kolme talouden näkymien indikaattoria ja jokaisen kohdalla tieto, onko tilanne heikkenemässä, ennallaan vai kohenemassa: 1. Kuluttajien luottamusindikaattori oli marraskuussa -4,8, kun se lokakuussa oli -6,9, kohenee. 2. Teollisuuden uusien tilauksien arvo laski syyskuussa 10,9 % vuoden takaisesta, heikkenee. 3. Talouden pikaestimaatin mukaan tuotanto kasvoi 0,3 % lokakuussa edelliskuukaudesta, kohenee.

Tuotannossa ei näkyvissä nopeaa nousua ja kuluttajat edelleen pessimistisiä

  • Koronakriisi hiljensi Suomen taloutta, mutta toistaiseksi kotimaassa on selvitty kriisiajasta monia muita maita paremmin. Viennin merkitys Suomen taloudelle on kuitenkin suuri, ja tästä syystä Suomi seuraa useimmiten suhdannekäänteissä muita talouksia. Tulevia talouden näkymiä voi pyrkiä ennakoimaan erilaisten ennakollisten tilastojen ja barometrien avulla.

Tuotanto kolmen prosentin laskussa vuoden viimeiselläkin neljänneksellä

  • Tuotannon suhdannekuvaajaa ennakoivan koko talouden pikaestimaatin mukaan lokakuun kausitasoitettu tuotanto kasvaisi hieman syyskuuhun verrattuna. Tuotanto laski kuitenkin viime vuoden lokakuuhun nähden 2,8 prosenttia.
  • Rekkaliikenteeseen perustuvan talouden pikaennakon mukaan samankaltainen kehitys näyttäisi jatkuvan myös marraskuussa. Sen mukaan työpäiväkorjattu tuotanto laskisi 3,0 prosenttia edellisvuoden vastaavasta kuukaudesta.


Tuotannon työpäiväkorjattu vuosimuutos

Kuviossa näkyy työpäiväkorjatun tuotannon muutos kuukausittain edellisvuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Koko talouden pikaestimaatti, kokeellinen tilasto

Teollisuuden uudet tilaukset jatkoivat laskuaan syksyllä

  • Teollisuuden uudet tilaukset ovat laskeneet tammikuusta alkaen. Tilaukset vähenivät tammi–syyskuussa kaikkiaan 14,2 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Syyskuussa lasku kuitenkin hidastui 10,9 prosenttiin.
  • Yritykset saivat syyskuussa uusia tilauksia vuoden takaista enemmän kemianteollisuudessa, jossa tilaukset kasvoivat 14,4 prosenttia. Muilla teollisuuden aloilla tilaukset laskivat edelleen. Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksen toimialalla tilaukset laskivat vuodentakaisesta 12,0 prosenttia ja metalliteollisuudessa 15,3 prosenttia.

Teollisuuden uusien tilausten vuosimuutos (%)

Kuviossa näkyy teollisuuden saamien uusien tilausten vuosimuutokset kuukausittain syyskuusta 2019 lähtien. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Teollisuuden uudet tilaukset

Rakennuslupien määrä edelleen laskussa

  • Rakentamisen yleisnäkymät ovat heikentyneet selvästi alkuvuodesta, ja myönnettyjen rakennuslupien määrä on kääntynyt selvään laskuun. Mikäli haettujen ja myönnettyjen lupien määrä ei käänny nousuun, voidaan myös aloitusten odottaa hiipuvan, kun entiset lupavarannot tyhjenevät. Aloitetut hankkeet taas näkyvät viiveellä rakentamisen volyymissa ja liikevaihdossa.
  • Vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä rakennuslupia myönnettiin 7,7 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 11,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Asuinrakentaminen kannatteli lupakehitystä, sillä asuntojen rakentamiseen myönnetty kuutiomäärä kasvoi 13,1 prosenttia. Muuhun kuin asuinrakentamiseen myönnetty kuutiomäärä väheni vuoden takaisesta 19,6 prosenttia. Julkisissa palvelurakennuksissa kuutiomäärät kasvoivat 14,8 prosenttia, ja muiden rakennustyyppien kuutiomäärät vähenivät. Eniten vuoden takaisesta väheni liike- ja toimistorakentamiseen myönnetty kuutiomäärä, jopa -48,2 prosenttia.

Myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennushankkeet 2008 alkaen (milj. m3, liukuva vuosisumma)

Kuviossa näkyy myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennushankkeet vuodesta 2008 alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Rakennus- ja asuntotuotanto

Yritykset näkevät loppuvuoden haasteellisena

  • Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) lokakuussa julkaisemien luottamusindikaattorien mukaan yritykset ennakoivat tuotannon yhä vähenevän. Teollisuudessa luottamus kohosi hivenen syyskuusta, mutta palvelualoilla luottamus pysyi edelleen vaisuna. Lisäksi rakentamisen ja vähittäiskaupan yritysten luottamus heikkeni. Kaikilla toimialoilla yritysten luottamus pysyi lokakuussa yhä selvästi pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella.
  • EK:n marraskuussa toteuttaman yrityskyselyn mukaan yritysten tilanne on uudelleen vaikeutumassa, ja yli neljännes yrityksistä on joutunut lomauttamaan henkilöstöään kuluneen kuukauden aikana. Kyselyyn osallistuneista yrityksistä 46 prosenttia arvioi, että Euroopan tiukat koronarajoitukset haittaavat niiden yritystoimintaa. Kaiken kaikkiaan 64 prosenttia yrityksistä aikoo hakea joulukuussa avautuvaa kustannustukea, vaikka vain kolmasosa uskoo täyttävänsä rahoituskriteerit.

Elinkeinoelämän luottamusindikaattorit Suomessa

Kuviossa on elinkeinoelämän julkaiseman toimialoittaisen luottamusindikaattorin muutos vuodesta 2018 alkaen.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto, luottamusindikaattorit

Kuluttajien odotukset lähitulevaisuudesta melko pessimistisiä

  • Kuluttajien kuva Suomen talouskehityksestä oli marraskuussa edelleen synkkä. Myös arvio oman talouden nykytilasta oli heikko, mutta odotus sen lähikuukausista jo pitkän ajan keskimääräisellä tasolla.
  • Marraskuussa peräti 84 prosenttia kuluttajista arvioi Suomen talouden tilan tällä hetkellä vuoden takaista huonommaksi. Lisäksi 43 prosenttia arvioi Suomen talouden heikkenevän seuraavan vuoden aikana. Taloustilanteen paranemiseen uskoi 25 prosenttia kuluttajista.
  • Oman taloutensa kohentumiseen luotti marraskuussa 25 prosenttia kuluttajista ja 13 prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa.

Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua

Kuluttajien luottamus omaan ja Suomen talouteen saldolukuna 11/2019–11/2020.

Lähde: Kuluttajien luottamus

Lisätietoja

Tilannekuvan ovat koonneet tilastopäällikkö Reetta Moilanen p. 029 551 2709, kehittämispäällikkö Kristian Taskinen p. 029 551 2238 ja kehittämispäällikkö Kaija Ruotsalainen p. 029 551 3599.

Koronavirus – ajankohtaista tilastotietoa
Kysy lisää asiantuntijoiltamme

Päivitetty 18.12.2020