Talouden tilannekuva

Talouden tilannekuva luo katsauksen koronakriisin vaikutuksista Suomen talouteen tilastojen valossa. Koronan vaikutuksia tarkastellaan koko kansantalouden, yritysten, työllisyyden, kuluttajien ja julkisen talouden näkökulmista. Lopussa kurkistetaan talousnäkymiin barometrien ja ennakollisten tilastojen avulla. Katsauksen ovat kirjoittaneet Tilastokeskuksen asiantuntijat ja se on julkaistu 28.8.2020.
 
  1. Kansantalous
  2. Yritykset
  3. Työllisyys ja palkat
  4. Kuluttajat
  5. Julkinen talous
  6. Talousnäkymät

Koronan ensivaiheen vaikutukset talouteen

Suomen talouden kasvuvauhti hiipui jo vuoden 2019 lopulla neljän kasvuvuoden jälkeen. Tämän vuoden alussa koronapandemian tuoma talousshokki johti Suomen talouden taantumaan. Suomi on selvinnyt koronakriisistä toistaiseksi kuitenkin selvästi Euroopan muita maita vähemmällä, kuten Eurostatin ennakollisesta julkistuksesta voi huomata. Syytä tähän on etsitty taloutemme rakenteesta, väestötiheydestä, tehokkaasta terveydenhuoltojärjestelmästä ja etätyöt mahdollistavasta digitalisaation asteesta.

Kaikki mainitut syyt ovat vaikuttaneet varmasti osaltaan siihen, että Suomen bruttokansantuote väheni vuoden 2020 toisella neljänneksellä vain 6,4 % verrattuna vuoden takaiseen. EU-maiden yhteenlaskettu bruttokansantuote supistui samalla ajanjaksolla 14,1%. Suomen talous on kuitenkin vahvasti riippuvainen ulkomaisista yrityksistä arvoketjujen ja ulkomaankaupan kautta, minkä vuoksi muidenkin maiden tilannetta kannattaa seurata.  


Bruttokansantuote vuosineljänneksittäin, volyymisarja, viitevuosi 2010 (mrd. euroa)

Kuviossa näkyy bruttokansantuotteen kehitys vuosina 2013-2020. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Kansantalouden neljännesvuositilinpito

Koko talouden kohtuullisen hyvä kehitys voi hämätä. Todellisuudessa koronakriisi koettelee rajusti tiettyjen toimialojen yrityksiä ja niissä työskenteleviä henkilöitä. Toimialoista koronan vaikutuksista kärsivät eniten palvelualat, joissa yritysten työpäiväkorjattu tuotannon määrä supistui kesäkuussa 10,9 % vuoden takaisesta. Toimialoista huonoiten meni odotetusti majoitus- ja ravitsemistoiminnalla. Sen työpäiväkorjattu tuotanto laski toisella neljänneksellä 55 % vuoden 2019 vastaavasta neljänneksestä. Myös koko teollisuuden tuotannon lasku syveni kesäkuussa lähes seitsemään prosenttiin. Toiset toimialat taas hyötyvät tilanteesta. Korona-aika on kasvattanut selvästi peli- sekä ohjelmistoalojen yritysten liiketoimintaa ja vaikkapa päivittäistavarakauppaa. Myös monet erikoiskaupat ovat hyötyneet poikkeusajoista. Esimerkiksi kodintekniikkaan, puutarha-alalle ja rautakauppaan erikoistuneiden yritysten myynti kasvoi hyvin toisella neljänneksellä.

Pelättyä yritysten konkurssiaaltoa ei ole toistaiseksi näkynyt. Tammi–heinäkuussa pantiin vireille 1 549 konkurssia, mikä on kuusi prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Konkurssiin haetuissa yrityksissä työskenteli kaikkiaan 8 100 henkeä.

Jo useamman vuoden jatkunut hyvä työllisyyskehitys kääntyi vuoden 2020 alussa laskuun. Työllisiä oli heinäkuussa 50 000 vähemmän ja työttömiä 47 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan työttömien määrä kasvoi heinäkuussa 119 000 henkilöllä vuoden takaisesta. Koronakriisin vaikutukset näkyvät erityisesti nuorten työllisyydessä. Tehtyjen työtuntien määrä väheni toisella neljänneksellä 6,4 %, mikä vastaa hyvin kansantalouden kokonaistuotannon muutosta.

Kuluttajien luottamus talouteen romahti keväällä, ja kuluttaminen väheni voimakkaasti koronapandemian alkuvaiheessa. Tilannetta normalisoi nopeasti liiketoiminnan rajoitusten osittainen poistaminen kesän alussa sekä kuluttajien luottamuksen palautuminen. Mökkikauppa vilkastui jo keväällä, ja autokaupan myyntimäärätkin parantuivat kesän mittaan. Myös kotimaanmatkailu oli kesällä suosiossa, mikä vaikutti positiivisesti usean toimialan yritysten liikevaihtoon.

Julkisen talouden kestävyyttä koronapandemia koettelee rankasti. Menot kasvavat ja samaan aikaan tulot vähenevät. Alijäämän rahoittaminen näkyy velan kasvuna. Muutokset näkyvät jo Veron ja Valtiokonttorin kokoamissa kuukausitiedoissa. Tilastokeskuksen julkisen talouden toisen vuosineljänneksen tilastot julkaistaan syyskuun lopulla, ja tiedot päivitetään silloin myös tähän katsaukseen.

Talousnäkymät ovat kaksijakoiset. Kuluttajien ja yritysten luottamuksessa on nähtävissä kohentumista kevään pohjalukemista. Toisaalta teollisuusyritysten saamien uusien tilausten ja myönnettyjen rakennuslupien määrät ovat laskussa. Kun lisäksi osa liiketoimintaa supistavista rajoituksista on edelleen voimassa, ja ulkomaankauppakin näyttää hiipuvan, niin talouden loppuvuoden kehityksen näkymät eivät vaikuta kovin lupaavilta.

Kansantalous

Bruttokansantuote supistui 6,4 % toisella neljänneksellä

  • Suomen talous ajautui koronakriisin myötä taantumaan, ja bruttokansantuote on supistunut nyt kolmena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Vuoden 2019 toiseen neljännekseen verrattuna työpäiväkorjattu bruttokansantuote pieneni 6,4 %. Edelliseen vuosineljännekseen nähden bruttokansantuote pieneni huhti–kesäkuussa 4,5 %.
  • Eri tuotteiden ja palvelujen kysynnän kehityksessä on suuria eroja. Kaikkiaan kotitalouksien kulutus laski 11 % vuoden takaisesta ja 7 % edellisestä neljänneksestä.
  • Tilastokeskuksen ja OECD:n tuoreen tutkimuksen mukaan yhteensä noin 500 000 suomalaista työpaikkaa on riippuvaisia joko suoraan tai epäsuorasti viennistä. Suomen viennin arvo laski toisella neljänneksellä 17 % ja tuonnin arvo 19 % vuoden takaisesta.


Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2020 vuoden takaisesta (työpäiväkorjattuna, %)

Kuviossa näkyy toimialojen arvonlisäyksen muutos edellisen vuoden samaan ajanjaksoon verrattuna. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Kansantalouden neljännesvuositilinpito


Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutos 2. neljänneksellä 2020 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, %)

Kuviossa näkyy tarjonnan ja kysynnän pääerien muutos edellisen vuoden samaan ajanjaksoon verrattuna. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Kansantalouden neljännesvuositilinpito

Yritykset

Koronakevät käänsi tuotannon laskuun usealla toimialalla

  • Korona on koetellut kevään aikana eri alojen yrityksiä hyvin vaihtelevasti. Kriisin vaikutuksista kärsivät eniten palvelualat, jotka muodostavat nykyisin lähes 40 % yritysten tuotannosta jalostusarvolla mitattuna. Myös seuraavaksi suurimmalla toimialalla eli koko teollisuudessa korona nakersi erityisesti tärkeiden vientitoimialojen tuotantoa. Suurin osa korona-ajan voittajista löytyy kaupan toimialoilta.
  • Palvelualoilla pahin notkahdus nähtiin huhti–toukokuussa. Toisella neljänneksellä työpäiväkorjattu palvelutuotanto laski 13,1 % edellisvuodesta, mutta kesäkuussa koronarajoitusten helpotuttua tuotannon määrä supistui jo hieman maltillisemmin, 10,9 %. Palvelualojen toimialoista heikoiten kehittyi majoitus- ja ravitsemistoiminta, jossa työpäiväkorjattu tuotanto laski toisella neljänneksellä 55 % edellisvuoden vastaavasta jaksosta. Myös palvelualojen suurimman toimialan eli kuljetuksen ja varastoinnin työpäiväkorjattu tuotanto oli samaan aikaan 24,4 %:n laskussa.
  • Yritystoiminnan kehitys on polarisoitunut koronan myötä sekä palvelualojen välillä että toimialojen sisällä. Pelifirmojen ja ohjelmistoalan yritysten liiketoiminta on kasvanut selkeästi, kun taas tapahtumajärjestäjien ja hotellien toiminta on saattanut olla kokonaan jäissä rajoitustoimien vuoksi. Ravintola-alalla ovat pärjänneet hyvin ne yritykset, joiden liiketoiminta pohjautuu vaikkapa sairaaloiden ja laitosten ruokapalvelutoimintaan.
  • Koko teollisuuden tuotannon lasku syveni kesäkuussa jo lähes seitsemään prosenttiin. Suomen teollinen tuotanto on kuitenkin toistaiseksi pärjännyt esimerkiksi Saksaa ja Ruotsia paremmin. Tuotanto väheni toisella neljänneksellä voimakkaimmin tekstiiliteollisuudessa (-12,2 %) ja elintarviketeollisuudessa (-8,6 %) edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Merkittävillä vientialoilla kuten metsäteollisuudessa tuotanto supistui samaan aikaan 7,3 % edellisvuodesta ja kemianteollisuudessa 4,6 %. Metalliteollisuudessa tuotanto laski toisella neljänneksellä 2,6 % ja alan toimialoista kasvoi enää sähkö- ja elektroniikkateollisuus, kaikkiaan 3,7 %:n verran.
  • Kaupan toimialalla myynnin lasku alkoi huhtikuussa, ja yritysten myynnin määrä supistui toisella neljänneksellä 2,3 %. Vaihtelu toimialojen välillä oli kuitenkin suurta. Tilanteesta kärsi eniten autokauppa, jonka työpäiväkorjattu myynnin määrä supistui toisella neljänneksellä 15 %. Samaan aikaan vähittäiskaupan myynnin määrä taas kasvoi viime vuoden takaiseen verrattuna 4,8 %. Vähittäiskaupan alalla eniten kasvoi kodintekniikan vähittäiskauppa (18,6 %), puutarha-ala (16,5 %), rautakauppa (13,2 %), urheiluvälineiden vähittäiskauppa (9,1%) ja päivittäistavarakauppa (7,3 %). Korona-ajan kotiin jäännistä kärsivät eniten vähittäiskaupassa optinen ala (-47,4 %), kultasepän liikkeet (-25,6%) sekä vaatteiden ja jalkineiden kauppa (-39,1%).
  • Rakentamisen toimialalla työpäiväkorjattu myynnin määrä kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 2,5 % edellisvuodesta. Kasvu hidastui alkuvuodesta, jolloin toimialalla yllettiin vielä lähes viiden prosentin kasvuun. Toisella neljänneksellä positiivista kehitystä ylläpitivät sekä talonrakentamisen että maa- ja vesirakentamisen yritykset.


Toimialojen työpäiväkorjatun tuotannon vuosimuutos

Kuviossa näkyy koko teollisuuden, rakentamisen, ja palveluiden toimialojen tuotannon muutos aikavälillä tammikuu 2019 – kesäkuu 2020. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähteet: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi,  Kaupan liikevaihtokuvaaja, Palvelualojen liikevaihtokuvaaja, Rakentamisen liikevaihtokuvaaja

Ulkomaankauppa väheni selvästi vuoden 2020 toisella neljänneksellä

  • Viennillä on suuri merkitys Suomen talouden kehitykseen, ja maailman talouden taantuma heijastuu näin ollen myös kotimaan talouteen. Muiden maiden taloustilanteen heikkeneminen alkoi vaikuttaa vuoden vaihteessa ulkomaankauppaan, ja vuoden ensimmäisellä neljänneksellä tavaroiden ja palveluiden vienti kääntyi laskuun.
  • Ulkomaankaupasta kertyi Suomelle ylijäämää toisella neljänneksellä 0,3 miljardia euroa. Viennin arvo oli 19,7 miljardia euroa ja tuonnin arvo 19,4 miljardia euroa. Viennin arvo laski 17 % ja tuonnin arvo 19 % vuoden takaiseen verrattuna.
  • Tavarakauppa hiipui laaja-alaisesti, ja erityisesti öljytuotteiden sekä koneiden ja laitteiden kaupan arvo väheni merkittävästi. Ulkomaankaupan supistuminen näkyi palveluiden toimialalla erityisesti matkailuun ja kuljetukseen liittyvien palvelujen viennin ja tuonnin laskuna.


Tavaroiden ja palveluiden viennin ja tuonnin neljännesvuosimuutos

Kuviossa näkyy tavaroiden ja palveluiden viennin ja tuonnin muutos neljännesvuosittain esitettynä vuoden 2019 tammikuusta alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa

Yritysten investoinnit painuivat ensimmäisellä neljänneksellä lähes joka toimialalla

  • Yritysten tekemät investoinnit ovat laskeneet jo muutaman vuoden ajan. Koronavirus vaikuttanee negatiivisesti investointeihin myös kuluvan vuoden aikana. Ensimmäisellä neljänneksellä ne laskivat 16,1 % vuoden takaiseen verrattuna.
  • Investoinnit kasvoivat vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä eniten rakentamisen alalla, kaikkiaan 11,7 % vuoden takaiseen verrattuna. Investoinnit laskivat eniten informaation ja viestinnän toimialalla, kaikkiaan 56,3 %. Teollisuuden investoinnit laskivat 7,5 %. Merkittävistä teollisuuden vientialoista investoinnit laskivat eniten sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa (29,5 %) sekä metalliteollisuudessa, jossa investointien määrä väheni 10,8 % vuotta aiemmasta.


Investointien vuosimuutokset toimialoittain I/2020 (%)

Kuviossa esitetään investointien muutokset toimialoittain edellisen vuoden samaan ajanjaksoon verrattuna. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Yritysten investoinnit, kokeellinen tilasto

Konkurssien määrä edellisvuotta pienempi, mutta konkurssiyritysten henkilöstömäärä suurempi

  • Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi reippaasti finanssikriisin seurauksena vuosina 2008–2009. Vuonna 2008 konkurssien määrä kasvoi noin 16 %, ja vuonna 2009 konkursseja pantiin vireille jopa neljännes edellisvuotta enemmän. Aiempien kokemusten perusteella myös koronakeväälle odotettiin suurta konkurssiaaltoa.
  • Kuluvan vuoden tammi–heinäkuussa pantiin vireille 1 459 konkurssia, mikä on noin kuusi prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Konkurssiin haettujen yritysten henkilöstömäärä oli kuitenkin alkuvuonna 2020 edellisvuotta suurempi. Yhteensä konkurssiin haetuissa yrityksissä työskenteli 8 100 henkilöä, mikä on 700 henkilöä enemmän kuin edellisvuonna.
  • Tämän hetken tietojen valossa näyttää siltä, että konkurssiaallolta on vältytty toistaiseksi. Syyksi tähän on arveltu muun muassa yritysten selviämisen helpottamiseksi tehtyjä toimenpiteitä, kuten erilaisia yrityksille maksettuja tukia sekä verottajan myöntämiä helpotuksia maksuihin ja ilmoituksiin.


Vireille pannut konkurssit ja henkilöstön määrä yrityksissä

Kuviossa näkyy konkurssiin hakeutuneiden yritysten lukumäärä ja yrityksissä työskennelleen henkilöstön lukumäärä kuukausittain vuoden 2019 alusta alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Konkurssit

  • Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi teollisuuden ja kaivostoiminnan sekä palveluiden toimialoilla. Määrä kasvoi eniten palveluiden toimialalla.
  • Konkurssien määrä väheni maa-, metsä- ja kalatalouden, rakentamisen, kaupan sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit vähenivät rakennustoiminnan ja kaupan toimialoilla. Rakennustoiminnassa pantiin vireille 285 ja kaupassa 259 konkurssia, kun vuotta aiemmin molemmilla toimialoilla pantiin vireille 42 konkurssia enemmän.  
  • Vaikka pandemia onkin vaikuttanut voimakkaasti majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihtoon ja työllisyyteen, niin toimialan konkurssien määrä jäi tammi–heinäkuussa edellisvuoden tasolle.


Vireille pannut konkurssit tammi–heinäkuussa eri toimialoilla

Kuviossa näkyy konkurssiin hakeutuneet yritykset toimialoittain aikajakson tammikuu–heinäkuu välillä vuosina 2019 ja 2020. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Konkurssit

Työllisyys ja palkat

Työllisyys laski ja työttömyys nousi selvästi kesä- ja heinäkuussa

  • Työllisten määrä nousi vasta vuoden 2018 aikana finanssikriisiä edeltäneelle tasolle. Positiivinen kehitys jatkui sen jälkeen, mutta kääntyi laskuun vuoden 2020 alkupuolella.
  • Koronan vaikutukset näkyivät työllisten määrässä selvästi. Vuoden 2020 toisella neljänneksellä työllisiä oli keskimäärin 2 514 000, mikä on 79 000 henkeä vähemmän kuin vuoden 2019 vastaavana aikana. Työllisten määrä väheni eniten tukku- ja vähittäiskaupassa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa.
  • Työllisten määrä pieneni toisella neljänneksellä kolme prosenttia vuoden takaisesta ja tehdyt työtunnit vähenivät jopa kuusi prosenttia. Viimeisimpien kuukausien tilastot kertovat, että kesäkuussa työllisiä oli 87 000 ja heinäkuussa 50 000 vähemmän kuin vastaavina ajanjaksoina vuonna 2019.
  • Työttömiä oli vuoden 2020 toisella neljänneksellä keskimäärin 245 000 eli 30 000 enemmän kuin vuoden 2019 huhti-kesäkuussa. Vuoden 2020 toisen neljänneksen työttömyysaste oli 8,9 %, mikä oli 1,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2019 vastaavana aikana.
  • Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli heinäkuun 2020 lopussa kaikkiaan 387 500 työtöntä työnhakijaa, mikä on 118 500 enemmän kuin edellisen vuoden heinäkuussa.
  • Viimeisten kuukausien tilastojen mukaan työttömiä oli sekä kesäkuussa että heinäkuussa 47 000 enemmän kuin samaan aikaan viime vuonna. Työllisyysasteen trendiluku oli heinäkuussa 2020 71,9 % ja työttömyysasteen trendiluku 7,0 %.
  • Kokonaisuudessaan koronan vaikutukset näyttävät kohdistuneen enemmän naisten työllisyyteen ja työtuntien määrään. Lisäksi koronasta kärsivät nuoret. Kesäkuussa 15–24-vuotiaita työllisiä oli 31 000 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2019. Myös 25–34-vuotiaiden työllisten määrä laski ja ikäluokassa oli 24 000 työllistä vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Vuoden takaiseen verrattuna 15–24-vuotiaita työllisiä oli heinäkuussa 27 000 vähemmän ja 25–34-vuotiaita 13 000 vähemmän.


Työllisyysaste ja työllisyysasteen trendi, 15–64-vuotiaat

Kuviossa esitetään työllisyysasteen ja työllisyysasteen trendin kehitys huhtikuusta 2010 alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Työvoimatutkimus


15–24- ja 25–34-vuotiaiden työllisyysasteen muutos (%-yksikköä) sukupuolen mukaan 7/2019–7/2020

Kuviossa on alle 34-vuotiaiden työllisten määrät kesäkuussa 2019 ja 2020. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Työvoimatutkimus

Lomautettujen määrä lähti kasvuun maaliskuussa ja kasvu taittui toukokuussa

  • Lomautettujen määrä lähti voimakkaaseen kasvuun heti kriisin puhjettua maaliskuussa. Maaliskuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoittautui 65 000 kokoaikaisesti lomautettua. Määrä oli kolminkertainen helmikuuhun verrattuna ja 50 000 enemmän verrattuna vuoden takaiseen.
  • Lomautettujen määrä oli suurimmillaan huhtikuussa, kun kokoaikaisesti lomautettuja oli kaikkiaan 164 000. Toukokuussa lomautettujen määrä pieneni, ja heinäkuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoittautuneita kokoaikaisesti lomautettuja oli 82 000, mikä oli 71 000 enemmän kuin vuosi sitten. Kokoaikaisesti lomautettuja oli heinäkuussa 35 000 vähemmän kuin kesäkuussa. Lyhennettyä työviikkoa teki 18 000 työnhakijaa, mikä on 13 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.


Kokoaikaisesti lomautetut ja lyhennettyä työviikkoa tekevät työnhakijat työ- ja elinkeinotoimistoissa

Kuviossa on kuvattu kokonaan lomautettujen ja lyhennettyä työviikkoa tekevien työnhakijoiden määrän muutos heinäkuusta 2019 heinäkuuhun 2020 välisenä aikana. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: TEM, työllisyyskatsaus

Avoimia työpaikkoja toisella vuosineljänneksellä vähemmän kuin vuosi sitten

  • Koronakriisi on heijastunut myös avoimien työpaikkojen määrään. Avoimia työpaikkoja oli vuoden 2020 toisella neljänneksellä 35 400, kun vuotta aiemmin haettavana oli 50 900 työpaikkaa. Avoimet työpaikat vähenivät etenkin Helsinki-Uudenmaan suuralueella. Suurinta pudotus (- 6 600 työpaikkaa) oli ryhmässä kauppa, kuljetus ja varastointi, majoitus- ja ravitsemistoiminta. Tiedot kuvaavat kesäkuun ensimmäisen päivän tilannetta ja ne on kerätty työnantajilta otostutkimuksena.
  • Kaikista avoimista työpaikoista 40 % oli määräaikaisia toisella vuosineljänneksellä, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 33 %. Avoimista työpaikoista 16 % oli osa-aikaisia. Työantajan arvion mukaan avoimista työpaikoista 44 % oli vaikeasti täytettäviä, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 60 %. Työnantajien kokemat rekrytointivaikeudet vähenivät vuoden takaiseen verrattuna etenkin kaupan ja teollisuuden toimialoilla. Vaikeasti täytettäviksi koettuja työpaikkoja oli edelleen paljon esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluissa.


Avoimien työpaikkojen määrä vuosineljänneksittäin

Kuviossa on kerrottu avoimien työpaikkojen, osa-aikaisten työpaikkojen, määräaikaisten työpaikkojen ja vaikeasti täytettävien avoimena olevien työpaikkojen määrä vuoden 2018 alusta alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Avoimet työpaikat

Palkkasumma väheni huhti–kesäkuussa 4,4 % vuoden takaisesta

  • Työllisten määrän vähentyminen vaikutti myös palkkasummaan, joka lähti laskuun huhtikuussa. Edellisen kerran palkkasummat ovat laskeneet näin paljon finanssikriisin aikaan vuonna 2009.
  • Koko talouden palkkasumma laski vuoden toisella neljänneksellä 4,4 % viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Kesäkuussa koko talouden palkkasumma väheni 2,9 % edellisvuodesta, kun vuosi sitten vastaavaan aikaan palkkasumma kasvoi 3,9 %.
  • Palkkasumma kasvoi toisella neljänneksellä vain rahoitustoiminnan toimialalla, 2,4 %. Eniten palkkasumma laski irtisanomisten ja lomautusten myötä muiden palveluiden toimialalla (-9,0 %) sekä kaupan (-6,2 %) ja teollisuuden (-6,0 %) yrityksissä.
  • Korona-ajan haasteiden vaikutus näkyy erityisesti yksityisen sektorin palkkasummassa, siellä maksetut palkat laskivat toisella neljänneksellä 6,4 % vuoden takaisesta. Julkisen sektorin palkkasumma oli puolestaan 1,8 % suurempi kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin.


Palkkasumman vuosimuutokset toimialoittain vuosien 2019 ja 2020 toisella neljänneksellä (%)

Kuviosta näkyy eri toimialojen palkkasummien muutokset vuosien 2019 ja 2020 välillä toisella vuosineljänneksellä. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Palkkasummakuvaajat

Kuluttajat

Kuluttajien luottamus heikkeni elokuussa

  • Pessimismi valtasi kuluttajien odotukset nopeasti koronarajoitusten astuttua voimaan, ja huhtikuussa kuluttajien luottamus Suomen talouden kehitykseen (-13,9) oli mittaushistorian 1995–2020 synkin. Omaan talouteen huonompia aikoja ennakoivien kuluttajien osuus tuplaantui kerralla, mikä on ainutlaatuista kuluttajien luottamus -tilaston koko historiassa.
  • Kuluttajien luottamusindikaattori oli elokuussa -5,1 ja jäi alle pitkän aikavälin keskiarvon (-1,8). Viime vuoden elokuussa luottamusindikaattori sai arvon -4,5. Heinäkuussa luottamusindikaattori oli -1,6 ja kesäkuussa -3,9. Luottamus talouteen oli vahvinta pääkaupunkiseudulla (luottamusindikaattori -2,7) ja heikointa Itä-Suomessa (-9,6). Väestöryhmistä opiskelijat olivat selvästi optimistisimpia (3,8). Pessimistisimmin talouskehitystä arvioivat yrittäjät (-14,0).
  • Kuluttajien luottamusindikaattorin kaikki neljä osatekijää heikkenivät elokuussa heinäkuuhun verrattuna. Viime vuoden elokuuhun nähden odotukset omasta taloudesta olivat kuitenkin hieman paremmat ja kulutusaikeet olivat suunnilleen samalla tasolla. Sen sijaan näkemykset oman talouden nykytilasta sekä odotukset Suomen talouskehityksestä olivat elokuussa huonommat kuin vuosi sitten.


Kuluttajien luottamusindikaattorin kehitys 2007–2020

Kuviossa näkyy kuluttajien luottamusindikaattorin kehitys vuodesta 2007 lähtien. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Kuluttajien luottamus

Inflaatio on pysynyt maltillisena kesän aikana

  • Koronaviruksen taloudelliset vaikutukset eivät näytä nostaneen juurikaan hintoja, vaikka ruoan hintojen nousu onkin hieman kiihtynyt. Koronan aikainen kysynnän lasku näyttää ainakin lyhyellä aikavälillä hidastaneen inflaatiota. Maltillinen inflaatio on pitänyt osaltaan yllä kuluttajien ostovoimaa kesän aikana. Ostovoima on kuitenkin hieman heikentynyt palkkasummien laskettua.
  • Inflaatio hidastui voimakkaasti kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Kehitykseen vaikutti erityisesti öljyn hinnan lasku. Heinäkuussa kuluttajahintojen vuosimuutos oli 0,6 %. Tällöin kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten savukkeiden, rahapelien ja korvattavien reseptilääkkeiden kallistuminen. Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten polttonesteiden ja hotellihuoneiden halpeneminen sekä asuntolainojen keskikoron lasku.
  • Inflaatio ilman ruokaa ja energiaa eli niin kutsuttu ydininflaatio oli heinäkuussa 0,8 %. Ruoan (sis. alkoholittomat juomat) inflaatio oli heinäkuussa 2,9 % ja energian (sis. polttoaineet, sähkö, bensiini) inflaatio -6,2 %.


Kuluttajahintaindeksin ja pääerien kehitys

Kuviossa näkyy kuluttajahintaindeksin ja pääerien kehitys vuoden 2016 alusta alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Kuluttajahintaindeksi

Asuntokauppa normalisoitui kesällä

  • Asuntokauppojen määrä notkahti huhti–toukokuussa kolmanneksella koronarajoitusten vuoksi. Tammi–kesäkuussa myytiin yhteensä 36 100 vanhaa asuntoa eli noin 4 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.
  • Kesä–heinäkuussa kiinteistönvälittäjien kautta tehdyt kaupat kuitenkin lisääntyivät. Vanhojen kerrostaloasuntojen kauppa oli heinäkuussa viime vuoden tasolla ja rivitaloasuntojen myynti kasvoi yli 6 %. Kiinteistönvälitysalan keskusliiton mukaan omakotitaloja myytiin heinäkuussa lähes viime vuoden tahtiin, mutta uudiskohteita myytiin noin 14 % viime vuotta vähemmän.
  • Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla heinäkuussa 3,4 % vuoden 2019 kesäkuuhun verrattuna Muualla maassa hinnat laskivat 1,3 %. Uusien osakeasuntojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla noin kaksi prosenttia vuoden 2020 toisella neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja muualla Suomessa viisi prosenttia. 
  • Suomen Pankin julkaisemien tietojen mukaan uusia asuntolainoja nostettiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla vain hieman vähemmän (0,4 %) kuin vuoden 2019 vastaavana aikana. Kasvuvauhtia on ylläpitänyt osaltaan lyhennysvapaiden laaja käyttö. Uusia mökkilainoja nostettiin sen sijaan kesäkuussa enemmän kuin koskaan aikaisemmin eli 154 miljoonan euron verran. Vapaa-ajanasuntolainakanta kasvoi 3,9 miljardiin euroon, ja kanta kasvoi (6 %) kesäkuussa nopeinta vauhtia sitten vuoden 2013 elokuun.


Asuntokauppojen kokonaismäärät Suomessa

Kuviossa näkyy vanhojen ja uusien omakotitalojen, vanhojen kerros- ja rivitalojen sekä uusien kerros- ja rivitalojen hintojen kehitys vuosina 2015–2020. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähteet: Osakeasuntojen hinnat, Kiinteistövälitysalan keskusliitto

Julkinen talous

Julkisen talouden kestävyys kovilla

  • Koronapandemia koettelee rankasti julkisen talouden kestävyyttä. Julkisen talouden menot kasvavat ja tulot vähenevät. Alijäämää rahoitetaan ottamalla lisää velkaa. 
  • Verohallinto keräsi tammi–heinäkuussa 2020 veroja yhteensä 41,4 miljardia euroa, mikä on 3,8 % vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2019. Yhteisöjen maksamien tuloverojen ja arvonlisäverojen kertymissä on havaittavissa selvää laskua.
  • Valtion velkaantuminen on ollut selvässä kasvussa maaliskuusta lähtien. Valtion velka oli Valtiokonttorin tietojen mukaan heinäkuun lopussa yhteensä 123,9 miljardia euroa. Asukasta kohden velkaa oli 22 371 euroa.
  • Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon tiedot vuoden 2020 toisen neljänneksen julkisyhteisöjen tuloista, menoista ja velkaantumisesta julkaistaan syyskuussa (18.9. ja 25.9). Tätä katsausta päivitetään näiden tietojen osalta 25.9.2020. Kansantalouden tilinpidon vero- ja velkakäsitteet poikkeavat jonkin verran Valtiokonttorin ja Verohallinnon käsitteistä. Tilastokeskus laatii julkisen talouden luvut Eurostatin ohjeistuksen mukaisesti kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla.


Verotulojen kehitys verolajeittain, kumulatiivinen kuukausikertymä 1–7/2019 ja 1–7/2020 (miljoonaa euroa)

Kuviossa näkyy valtion verotulojen kumulatiivinen kertymä verolajeittain esitettynä aikavälillä tammikuu–heinäkuu 2019 ja tammikuu–heinäkuu 2020. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Verohallinto, verotulojen kehitys


Valtion velka kuukausittain

Kuviossa näkyy valtion pitkäaikaisen ja lyhytaikaisen velan kertyminen kuukausittain tammikuusta 2015 alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Valtiokonttori, tilastoja valtionvelasta

Talousnäkymät

Tuotannossa ei näkyvissä nopeaa nousua – kuluttajat kuitenkin luottavaisia

  • Koronakriisi hiljensi Suomen taloutta, mutta toistaiseksi kotimaassa on selvitty kriisiajasta monia muita maita paremmin. Viennin merkitys Suomen taloudelle on kuitenkin suuri, ja tästä syystä Suomi seuraa useimmiten suhdannekäänteissä muita talouksia. Tulevia talouden näkymiä voi pyrkiä ennakoimaan erilaisten ennakollisten tilastojen ja barometrien avulla.

Kokeellisen pikaestimaatin mukaan tuotannon lasku tasaantui heinäkuussa

  • Tuotannon suhdannekuvaajan seuraavan kuun lukua ennakoiva koko talouden pikaestimaatti osoittaa, että heinäkuun kausitasoitettu tuotanto olisi kääntymässä hienoiseen kasvuun kesäkuuhun verrattuna. Tuotanto laski kuitenkin edelleen viime vuoden heinäkuuhun verrattuna 4,2 %.
  • Rekkaliikenteeseen perustuvan talouden pikaennakon mukaan samankaltainen kehitys jatkuisi myös elokuussa, jolloin työpäiväkorjatun tuotannon ennustetaan laskevan 4,8 prosenttia edellisvuoden vastaavasta kuukaudesta.


Tuotannon työpäiväkorjattu vuosimuutos

Kuviossa näkyy työpäiväkorjatun tuotannon muutos kuukausittain edellisvuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Koko talouden pikaestimaatti, kokeellinen tilasto

Teollisuuden uudet tilaukset laskussa koko alkuvuoden

  • Teollisuuden uudet tilaukset ovat olleet laskussa tammikuusta alkaen, mikä ei ennakoi hyvää syksyä ajatellen. Teollisuuden saamat uudet tilaukset vähenivät tammi–kesäkuun aikana kaikkiaan 11,3 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kesäkuussa uusien tilauksien määrä väheni 11,8 %. Tilaukset vähenivät kaikilla teollisuuden toimialoilla.
  • Kesäkuussa tilaukset laskivat eniten paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksen toimialalla (22,6 %) ja toimialan tilaukset ovat näin olleet laskussa yhtäjaksoisesti jo keväästä 2019 alkaen. Kemianteollisuudessa tilaukset laskivat 11,6 % ja metalliteollisuudessa 8,3 % edellisvuoden kesäkuusta.


Teollisuuden uusien tilausten vuosimuutos

Kuviossa näkyy teollisuuden saamien uusien tilausten vuosimuutokset kuukausittain kesäkuusta 2019 lähtien. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Teollisuuden uudet tilaukset

Rakennuslupia haettu edelleen verkkaisesti

  • Rakennuslupien kehitys on ollut laskusuunnassa jo pitkään. Uusimpien lukujen perusteella erityisesti tilavuudeltaan isompien hankkeiden lupakuutioiden määrä on pienentynyt, mutta myös asuinrakentamiseen myönnetty kuutiomäärä vähenee kovaa vauhtia.
  • Vuoden 2020 toisella neljänneksellä rakennuslupia myönnettiin 10,9 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 31,2 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Asuinrakentamiseen myönnetty kuutiomäärä väheni samaan aikaan 22,2 % ja muuhun kuin asuinrakentamiseen myönnetty kuutiomäärä 34,7 %. Kuutiomäärät vähenivät kaikissa talotyypeissä vuoden takaisesta, ja eniten väheni liike- ja toimistorakentamiseen myönnetty kuutiomäärä, jopa 46,3 %.


Myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennushankkeet 2001 alkaen (milj. m3, liukuva vuosisumma)

Kuviossa näkyy myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennushankkeet vuodesta 2001 alkaen. Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.

Lähde: Rakennus- ja asuntotuotanto

Yritysten luottamus palautuu hitaasti

  • Elinkeinoelämän keskusliiton elokuussa julkaiseman luottamusindikaattorin mukaan teollisuuden ja rakentamisen alan yritykset näkevät syksyn vaikeana. Palvelualoilla luottamuksen palautuminen jatkui, ja vähittäiskaupassa luottamusindikaattorin saldoluku nousi pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolelle. Sen sijaan teollisuusyritysten, rakennusalan ja palvelualan luottamus pysyi elokuussa yhä selvästi pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella.


Elinkeinoelämän luottamusindikaattorit Suomessa

Kuviossa on elinkeinoelämän julkaiseman toimialoittaisen luottamusindikaattorin muutos vuodesta 2018 alkaen.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto, luottamusindikaattorit

Kuluttajien odotukset lähitulevaisuudesta melko valoisia

  • Kuluttajien kuva Suomen talouskehityksestä heikentyi elokuussa. Arviot myös oman talouden nykytilasta olivat vaisut, mutta odotukset lähitulevaisuudesta kuitenkin melko valoisat.
  • Elokuussa peräti 86 % kuluttajista arvioi Suomen talouden tilan tällä hetkellä vuoden takaista huonommaksi. Kuluttajista 46 % arvioi Suomen talouden heikkenevän seuraavan vuoden aikana. Taloustilanteen paranemiseen uskoi 23 % kuluttajista.
  • Oman taloutensa kohentumiseen luotti elokuussa 29 prosenttia kuluttajista ja 14 prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa.


Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua

Kuluttajien luottamus omaan ja Suomen talouteen saldolukuna 8/2019–8/2020

Lähde: Kuluttajien luottamus

Lisätietoja

Tilannekuvan on koonnut Reetta Moilanen p. 029 551 2709, kehittämispäällikkö Kristian Taskinen p. 029 551 2238 ja kehittämispäällikkö Kaija Ruotsalainen p. 029 551 3599.

Koronavirus – ajankohtaista tilastotietoa
Kysy lisää asiantuntijoiltamme

Päivitetty 31.8.2020