Koulutus periytyy edelleen

  1. Koulutustaso on noussut 40 vuodessa
  2. Lasten koulutus mukailee vanhempien koulutusta
  3. Etenkin äidin koulutus vaikuttaa lasten korkeakoulututkinnon hankintaan
  4. Toiset alat periytyvät enemmän, toiset vähemmän
  5. Kodin perintö näkyy edelleen

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Pekka Myrskylä on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen Henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Hyvinvointikatsauksessa 1/2009.

Korkeasti koulutettujen lapsilla on muita suurempi todennäköisyys hankkia korkeakoulututkinto. Myös eräät koulutusalat periytyvät: esimerkiksi opettajan lapsella on muita suurempi todennäköisyys opiskella opettajaksi.

On yleinen käsitys, että perheen sosiaalinen asema, koulutustaso ja varallisuustaso heijastuvat lasten tulevaan sosiaaliseen asemaan: mitä paremmin koulutetusta perheestä lapset ovat lähtöisin, sitä korkeampi on myös lasten koulutustaso. Myös ammatin ajatellaan usein siirtyvän ikään kuin verenperintönä nuoremmille polville. Suomessa on muun muassa pappis-, lääkäri-, näyttelijä-, autoilija- tai maanviljelijäsukuja, joissa lapset valitsevat saman koulutusalan kuin heidän vanhempansa.

Suomalaisen koulutuspolitiikan pitkäaikaisena tavoitteena on ollut antaa kaikille mahdollisuus kouluttautua riippumatta vanhempien sosiaalisesta asemasta. Seuraavassa selvitetään, miten vanhempien koulutustaso vaikuttaa lasten kouluttautumiseen. Lisäksi tarkastellaan, miten vanhempien koulutusalat periytyvät lapsille.

Tutkimuksen kohdejoukoksi on valittu vuoden 2007 lopun 30-49-vuotiaat ja heidän vanhempansa. Vanhempien koulutustiedot on selvitetty riippumatta siitä, ovatko he elossa vai eivät. Lähes kaikista 30-49-vuotiaiden vanhemmista, ainakin toisesta, saadaan tiedot. (Ikärajauksesta ks. tietolaatikko.)

Koulutustaso on noussut 40 vuodessa

Väestön koulutustaso kohenee ikäluokka ikäluokalta. Koulutustason paraneminen ilmenee siten, että nykyisin 30-49-vuotiaista miehistä 17 ja naisista 7 prosenttia päättää opiskelunsa pakolliseen peruskouluun. Vuonna 1970 vain perusasteen suorittaneiden miesten osuus oli 71 ja naisten 73 prosenttia. Samanaikaisesti keskiasteen tasolle jääneiden eli lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen suorittaneiden osuus on lisääntynyt 14 prosentista 40 prosenttiin.

Alimman korke-asteen tutkinnon (esimerkiksi agrologin, hortonomin tai sairaanhoitajan tutkinnon) suorittaneita oli 30-49-vuotiaista vajaa viidennes vuonna 2007, mutta vuonna 1970 heitä oli kymmenesosa. Tämän ryhmän osuus tulee vastaisuudessa pienentymään, sillä 1990-luvun korkeakoulu-uudistuksen yhteydessä alimman korkea-asteen tutkinnoista tehtiin ammattikorkeakoulututkintoja, jolloin niistä tuli alemman korkeakouluasteen tutkintoja.

Alemman korkeakouluasteen (kandidaatin tutkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnon) suorittaa joka kymmenes kyseisestä ikäryhmästä, ja saman verran on valmistunut ylempiä korkeakoulututkintoja (maisterit ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot). Näitä tutkintoja oli vain pari prosenttia vuonna 1970. Korkeimman tason eli tutkijakoulutuksen suorittaa nykyisin yksi prosentti 30-49-vuotiaista, vuonna 1970 osuus oli vain viidesosa siitä eli 0,2 prosenttia.

Naisten koulutustaso on korkeampi kuin miesten. Tämä tarkoittaa sitä, että perus- ja keskiasteen suorittaneiden joukossa on huomattavasti vähemmän naisia kuin miehiä, ja vastaavasti korkea-asteen suorittaneissa on enemmän naisia kuin miehiä. Naisten ero miehiin on suurimmillaan alimmalla korkea-asteella, jolla naisten osuus oli 12 prosenttiyksikköä suurempi kuin miesten vuonna 2007. Alemmissa ja ylemmissä yliopistotutkinnoissa naisten osuus oli 5 prosenttiyksikköä suurempi kuin miesten. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. 30-49-vuotiaiden naisten ja miesten koulutustaso 2007. Prosenttia.

Lähde: Henkilötilastot. Tilastokeskus.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 16.3.2009

Jaa