Valokuvauksen talous digimurroksen jälkeen

  1. Klusterin sisällä muutoksia
  2. Kamerakauppa siirtynyt yleisliikkeisiin
  3. Valokuvaamot vahvassa kasvussa
  4. Pienyritysten ja matalan kynnyksen ala
  5. Koulukuvaus vakaata liiketoimintaa
  6. Ilmakuvauksessa ulkomaisia yrittäjiä
  7. Mainoskuvaus murroksessa
  8. Lehtikuvia ja lukijakuvia
  9. Valokuvataide kehittymässä myös taloudellisesti
  10. Järkkäristä joululahjahitti?

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Lehtikuvia ja lukijakuvia

Lehtikuvaajat on jaettavissa kolmeen lohkoon: lehtikuvatoimistojen työntekijöihin, kuvaamoalan freelancereihin ja lehtien omiin kuvaajiin.

Lehtikuvaamiseen erikoistuneet yhtiöt edustavat liikevaihdoltaan kymmenesosaa mutta henkilöstöltään pienempää osuutta koko kuvaamotoiminnasta. Sanoma-konserni myi suurimman lehtikuvaajan Lehtikuvan eri mediayhtiöiden yhdessä omistamalle STT:lle tänä vuonna. Muut lehtikuviin erikoistuneet toimistot ovat selvästi pienempiä.

Suurimmilla lehdillä on omat palkkasuhteessa olevat valokuvaajansa. Kokonaismäärää on vaikea arvioida, mutta se lienee aikakauslehdet mukaan lukien noin 100–200 hengen luokkaa. Lehdet hankkivat puolet kuvistaan kuvatoimistojen sekä koti- että ulkomaisten kuvapankkien kautta.

Suomessa, kuten muuallakin, lehdet ovat vähentäneet omia kuvaajia. Digitalisoinnin aiheuttamat suurimmat muutokset lienevät kuitenkin lehtikuvaamisessa jo tapahtuneet.

Uusi haaste lehtikuvaajille ovat lukijakuvat. On syntymässä kokonaan uusi 'ammattiryhmä', joka ajaa jopa taksilla tai mopolla kohteiden perässä ja seuraa vaikkapa hätäkeskusten tiedonantoja. Kuvien myynnissä on kahdenlaista taktiikkaa: joko kilpailutetaan lehtiä tai sitten myydään sama kuva kaikille halukkaille.

Uutiskuvissa lehtien kannalta nopeus ja aitous ovat kuvan laatuakin tärkeämpiä tekijöitä. Lukijakuvat uhkaavat eniten freelancer-kuvaajien asemaa. Lehtien kannalta freelance-kuvaajat ovat liian kalliita myös kuvapankkeihin verrattuna.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 22.12.2010