tk-icons
Sivuston näkymät

Yliopistoyhteistyö kasvattaa yritysten tietopohjaa ja ruokkii aktiivista innovaatiotoimintaa

7.6.2019
Kuva: Shutterstock

Innovaatioiden yhteiskehittäminen on kasvussa, mutta yliopistoyhteistyön toimialakohtaiset erot ovat suuret, kertoo yritysten innovaatiotoimintaa kartoittanut kyselytutkimus. Ulkomaisten yliopistojen kanssa innovaatioyhteistyötä tekevät eniten kaivannaisalan sekä kemian- ja lääketeollisuuden yritykset.

Yhteiskunnalliset murrokset, teknologian kehitys ja kilpailutalous luovat paineita yritystoiminnalle ja sen uudistumiselle. Esimerkiksi OECD (2019) arvioi, että akateemisten tutkimustulosten hyödyntämisellä on yhä keskeisempi merkitys yritysten liiketoiminnan uudistumiselle ja monimutkaisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisulle. Yritysyhteistyö tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa kehittää tutkimuksen vaikuttavuutta ja parantaa opiskelijoiden työllisyyttä, ja näin pitkällä aikavälillä lisää hyvinvointia ja työpaikkoja.

Millainen merkitys yliopistoyhteistyöllä on suomalaisille yrityksille ja miten ne kokevat yhteistyön muuttuneen vuosien aikana?

Vuonna 2017 toteutetussa yritysten innovaatiotoimintaa käsitelleessä kyselyssä selvitettiin ensimmäistä kertaa yksityiskohtaisemmin yritysten yliopistoyhteistyön sisältöjä. Kuvaan tässä artikkelissa yliopistoyhteistyön sisältöjä ja muutoksia vuosina 2014–2016 sekä tarkastelen innovaatioiden yleisyyttä yliopistoyhteistyötä tekevissä yrityksissä.

Suomessa yritykset ovat perinteisesti tehneet paljon yhteistyötä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa, mutta 2000-luvulla yhteistyötä ja akateemista tiedonsiirtoa edistävät rakenteet ovat heikentyneet.

Viimeisen 10 vuoden aikana suomalaisyritysten innovaatioyhteistyö korkeakoulujen kanssa on vähentynyt 13 prosenttia (Kuvio 1). Vaikka Suomessa yritysten ja korkeakoulujen välinen yhteistyö on EU-jäsenmaihin verrattuna yhä huomattavaa, yhteistyön määrä on pienentynyt merkittävästi.

Kuvio 1. Korkeakouluyhteistyötä tehneet innovaatiotoimintaa harjoittaneet yritykset vuosina 2006–2016, prosenttia
Kuvio 1. Korkeakouluyhteistyötä tehneiden innovaatiotoimintaa harjoittaneiden yritysten määrä vuosina 2006–2016
Lähde: Eurostat
 

Joka viides kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti tehneensä yhteistyötä suomalaisen tai ulkomaisen yliopiston kanssa.

247 yritystä kertoi harjoittavansa innovaatioyhteistyöstä ulkomaisen yliopiston kanssa ja 895 yritystä raportoi tehneensä innovaatioyhteistyötä ainoastaan kotimaisen yliopiston kanssa. Vastaajista 490 teki vain muuta kuin innovaatioyhteistyötä yliopiston kanssa. Valtaosa vastaajista (6 860) ei ilmoittanut tehneensä mitään yliopistoyhteistyötä.

Yhteistyö ulkomaisen yliopiston kanssa merkityksellisempää

Ulkomaisen yliopiston kanssa innovaatioyhteistyötä tekevät yritykset arvioivat yhteistyön merkityksellisemmäksi kaikilla osa-alueilla verrattuna suomalaisen yliopiston kanssa innovaatioyhteistyötä tekeviin yrityksiin. (Taulukko 1).

Taulukko 1. Yliopistoyhteistyön tulokset tai odotetut tulokset vuoden 2018 loppuun mennessä, prosenttia
Yhteistyön
tulokset
Merkitys Innovaatio-
yhteistyötä
ulkomaisen
yliopiston
kanssa,
%
Innovaatio-
yhteistyötä
vain kotimaisen
yliopiston
kanssa, %
Vain muuta
yliopisto-
yhteistyötä,
%
Tietopohjan ja
osaamisen
vahvistuminen
Suuri 42,1 18,4 12,1
  Kohtalainen 42,3 57,2 48,4
  Vähäinen 14,4 20,2 25,1
  Ei koske yritystämme 1,3 4,2 14,5
Uuden teknologian,
menetelmän
tai laitteen
käyttöönotto
Suuri 23,2 17,5 5,3
  Kohtalainen 39,1 39,2 15
  Vähäinen 31,9 32,7 42,5
  Ei koske yritystämme 5,8 10,6 37,2
Patentti
(hakemus
tai jo saatu
patentti)
Suuri 8,4 3,2 2,1
  Kohtalainen 20,6 13,2 3
  Vähäinen 36 36,7 20,8
  Ei koske yritystämme 35,0 46,9 74,2

Lähde: Yritysten innovaatiotoiminta -tilasto, Tilastokeskus

Ulkomaisen yliopiston kanssa innovaatioyhteistyötä tekeville yrityksille yhteistyön suurin merkitys on yrityksen tietopohjan ja osaamisen vahvistumisella; sen merkityksen arvioi suureksi vajaa puolet vastaajista.

Ulkomaisten yliopistojen kanssa tehdään yhteistyötä ehkä juuri niiltä saatavien sellaisten tietojen ja taitojen vuoksi, mitä kotimaisista yliopistoista ei ole saatavilla. Tiedon vaikeamman saavutettavuuden seurauksena yritykset voivat kokea ulkomailta saadun tiedon merkityksellisempänä.

Uudet patentit tai patenttihakemusten laitto vireille eivät ole yliopistoyhteistyön keskiössä. Ulkomaisten yliopistojen kanssa innovaatioyhteistyötä tekevistä yrityksistä patentoinnin merkityksen arvioi suureksi vain vajaa kymmenes vastaajista ja kohtalaiseksi noin viidennes.

Kuitenkin joka neljäs ulkomaisen yliopiston kanssa innovaatioyhteistyötä tekevistä yrityksistä arvioi yhteistyön tuloksissa suureksi uuden teknologian, menetelmän tai laitteen käyttöönoton.

Yliopistoyhteistyössä patentoitavia innovaatioita tärkeämpää saattaakin olla korkeakoulussa tai korkeakouluyhteistyössä kehitetyn tuotteen tai menetelmän käyttöönotto, joka uudistaa yrityksen liiketoimintaa tai jo toiminnassa olevia prosesseja. Innovaatioyhteistyö siis harvemmin johtaa sellaisiin innovaatioihin, joita suojellaan IPR-oikeuksin, vaan uudistukset ovat lähinnä inkrementaalisia parannuksia.

Muuta kuin innovaatioyhteistyötä yliopistojen kanssa tekevät yritykset eivät koe yhteistyön tuloksia merkitykseltään varsin suuriksi verrattuna innovaatioyhteistyötä tekeviin yrityksiin ja monet ryhmän vastaajista kokevat useat yhteistyön merkitykset vähäisiksi tai epärelevanteiksi tekemälleen yliopistoyhteistyölle.

Ulkomaisen yliopiston kanssa innovaatioyhteistyötä tehneet yritykset raportoivat yhteistyömuotojen kehityksestä useammin kuin kotimaisen yliopistojen kanssa innovaatioyhteistyötä tehneet (Taulukko 2).

Taulukko 2. Yliopistoyhteistyön muotojen ja merkityksen kehitys vuosina 2014-2016 verrattuna aiempaan, prosenttia
Yhteistyön
sisällön
muutokset
Merkitys Innovaatio-
yhteistyötä
ulkomaisen
yliopiston
kanssa, %
Innovaatio-
yhteistyötä
kotimaisen
yliopiston
kanssa, %
Vain muuta
yliopisto-
yhteistyötä,
%
Innovaatioihin
tähtäävä
yhteis-
kehittäminen
Kasvanut 26,6 17,7 5,4
  Pysynyt
entisellään
56,4 59,8 28,5
  Vähentynyt 8,2 7 4,5
  Ei yhteistyötä 8,8 15,5 61,6
Yliopiston
tutkimus-
infrastruktuurin
käyttö
Kasvanut 23,2 10,2 8,5
  Pysynyt
entisellään
44,5 46,8 28,6
  Vähentynyt 17,1 11,7 4,1
  Ei yhteistyötä 15,3 31,4 58,8
Osaajien
rekrytointi
yliopistoista
Kasvanut 20 18,1 15,5
  Pysynyt
entisellään
56,7 46,6 39,3
  Vähentynyt 8,7 10,5 3,7
  Ei yhteistyötä 14,6 24,8 41,4

Lähde: Yritysten innovaatiotoiminta -tilasto, Tilastokeskus

Suurinta kasvua yritykset arvioivat tapahtuneen innovaatioiden yhteiskehittämisessä, mistä ulkomaisen yliopiston kanssa innovaatioyhteistyötä tehneistä yrityksistä raportoi joka neljäs, ja kotimaisen yliopiston kanssa yhteistyötä tehneistä noin viidennes.

Lähes joka neljäs ulkomaisen yliopiston kanssa yhteistyötä tehnyt yritys arvioi yliopiston tutkimusinfrastruktuurin käytön kasvaneen vuosina 2014–2016 verrattuna aiempaan.  Jos infrankäyttömahdollisuudet puuttuvat kotimaasta, yritykset saattavat siirtyä kehittämään ja testaamaan tuotteitaan ulkomaisten yliopistojen laboratorioihin.

Noin joka viides kotimaisen yliopiston kanssa innovaatioyhteistyötä tehneistä yrityksistä sekä muuta yliopistoyhteistyötä tehneistä yrityksistä arvioivat rekrytointien kasvaneen. Positiivinen kausi taloudessa on voinut heijastua yrityksissä rekrytointitarpeiden lisääntymisenä, mikä on lisännyt yliopistoyhteistyötä.

Muuta kuin innovaatioyhteistyötä tekevien yritysten ryhmässä lähes puolet vastaajista kokivat yhteistyön sisällöt epärelevanteiksi tekemälleen yliopistoyhteistyölle. Innovaatiotutkimuksen aineiston perusteella ei saada selkeää kuvaa siitä, millaista muu kuin innovaatioyhteistyö yliopistojen kanssa on tai miten se on muuttunut.

Kotimainen innovaatioyhteistyö yleisintä elektroniikka- ja sähkölaitteita valmistavissa yrityksissä

Yliopistoyhteistyön määrä ja innovaatioyhteistyö kotimaisen ja ulkomaisen yliopiston kanssa vaihtelee toimialojen välillä merkittävästi (Taulukot 3 ja 4).

Taulukko 3. Aineiston jakauma ja yliopistoyhteistyön yleisyys teollisuudessa, prosenttia
Toimiala Osuus
aineiston
yrityksistä,
%
Innovaatio-
yhteistyötä
ulkomaisen
yliopiston
kanssa
Innovaatio-
yhteistyötä
vain kotimaisen
yliopiston
kanssa
Vain
muuta
yliopisto-
yhteistyötä
Ei mitään
yliopisto-
yhteistyötä
Kaivannaiset (TOL 05-09) 1,1 13,6 5,6 2,8 78,1
Elintarvikkeet (TOL 10-11) 3,5 0,9 13,9 7,1 78,1
Tekstiilien ja nahkatuotteiden valmistus (TOL 13-15) 1,6 1,1 3,2 6,9 88,8
Puu-, sahatavara ja tallenteet (TOL 16-18) 5,9 2,4 8 4 85,7
Kemian- ja lääketeollisuus (TOL 19-22) 5,1 9,8 18,4 6,3 65,6
Metallit ja kulkuneuvot (TOL 24-25, 28-30) 16,1 3,7 12,6 6,6 77,1
Elektroniikka ja sähkölaitteet (TOL 26-27) 4,3 8,2 31,7 9,2 50,9
Muu valmistus ja huolto (TOL23, 31-33) 6,3 3,1 6,3 2,2 88,5
Infrastruktuuri (TOL 35-39) 4,8 3,3 30,7 4,7 61,3

Lähde: Yritysten innovaatiotoiminta -tilasto, Tilastokeskus

Taulukko 4. Aineiston jakauma ja yliopistoyhteistyön yleisyys palvelualoilla, prosenttia
Toimiala Osuus
aineiston
yrityksistä,
%
Innovaatio-
yhteistyötä
ulkomaisen
yliopiston
kanssa
Innovaatio-
yhteistyötä
vain kotimaisen
yliopiston
kanssa
Vain
muuta
yliopisto-
yhteistyötä
Ei mitään
yliopisto-
yhteistyötä
Tukkukauppa (TOL 46) 12,7 1,3 4 5 89,6
Liikenne- ja kuljetuspalvelut (TOL 49-53) 13,4 0 2,6 1,9 95,4
Audiovisuaaliset palvelut ja kustantaminen (TOL 58-61) 4,2 1,2 10,9 4,4 83,5
Ohjelmistot ja konsultointi (TOL 62-63) 6,9 7,3 16,6 10,3 65,8
Rahoitus ja vakuutus (TOL 64-66) 5,3 0,6 5,6 12 81,8
Insinööri- ja arkkitehtuuri-palvelut (TOL 71) 6,1 2,7 15,5 8,9 72,9
Tutkimus- ja markkinointi- toiminta (TOL 72-73) 2,7 3,8 8,1 5,3 82,8

Lähde: Yritysten innovaatiotoiminta -tilasto, Tilastokeskus

Ulkomaisten yliopistojen kanssa tehtävästä innovaatioyhteistyöstä raportoitiin useimmiten kaivannaisalan yrityksissä sekä kemian- ja lääketeollisuuden yrityksissä. Innovaatioiden kehittäminen on keskeinen osa kemian- ja lääketeollisuuden toimintaa, mikä selittää innovaatioyhteistyön laajuutta toimialalla. Kaivannaisalan yritysten määrä tutkimusotoksessa on pieni, joten tulokseen on hyvä suhtautua varauksella.

Kotimaisten yliopistojen kanssa tehtävästä innovaatioyhteistyöstä raportoitiin useimmiten elektroniikka- ja sähkölaitteita valmistavissa yrityksissä, sekä infrastruktuuritoimia – kuten vesi- ja jätehuoltotoimintaa – harjoittavissa yrityksissä. Elektroniikkatuotteiden kehitys ja valmistus on perinteisesti ollut tärkeä toimiala Suomessa, mikä voi selittää yliopistoyhteistyön laajuutta toimialalla.

Muusta yliopistoyhteistyöstä raportoitiin useimmiten rahoitus- ja vakuutusalan, konsultointi- ja ohjelmointialan, insinööri- ja arkkitehtuurialan yrityksissä sekä elektroniikka- ja sähkölaitteita valmistavissa yrityksissä. Muuta kuin innovaatioyhteistyötä voivat olla esimerkiksi opiskelijoiden harjoittelut, opinnäytteiden tekeminen tai koulutusyhteistyö.

Yliopistoyhteistyö on harvinaisinta liikenne- ja kuljetusalan yrityksissä, tukkukaupassa, tekstiili- ja nahkatuotteiden valmistuksessa ja muuta valmistusta tai tuotehuoltoa tekevissä yrityksissä. Kyseisillä toimialoilla tutkimus- ja kehitystoiminta ei ole niin keskeistä, eivätkä monet työtehtävät vaadi korkea-asteen koulutusta.

Yliopistoyhteistyötä tekevät yritykset innovatiivisempia

Yliopistoyhteistyötä tekevät yritykset ovat innovatiivisempia verrattuna niihin yrityksiin, jotka eivät ilmoittaneet yliopistoyhteistyöstä.

Uusista tuoteinnovaatioista ilmoitti 85 prosenttia ulkomaisen yliopiston kanssa innovaatioyhteistyötä harjoittaneista yrityksistä ja 77 prosenttia kotimaisen yliopiston kanssa innovaatioyhteistyötä tehneistä yrityksistä (Kuvio 2). Yritykset, jotka eivät tehneet yliopistoyhteistyötä, ilmoittivat kaikista innovaatioista harvemmin kuin yliopistoyhteistyötä tekevät yritykset.

Vaikka aineiston perusteella ei ole mahdollista selvittää, johtuuko innovaatioiden yleisyys yliopistoyhteistyöstä vai ei, yliopistoyhteistyötä tekevät yritykset ovat aktiivisempia kehittämään uusia tuoteinnovaatioita, parantamaan tuotantoprosesseja ja edistämään organisaationsa toimintaa.

Yliopistojen kanssa tehtävässä innovaatioyhteistyössä merkityksellisimpänä mainittiin juuri yrityksen tietopohjan ja osaamisen laajentuminen, mikä antaa yritykselle uusia valmiuksia oman toiminnan kehittämiseen. Näin yliopistoyhteistyö voi toimia kimmokkeena uusien innovaatioiden kehittämiselle ja yritystoiminnan uudistamiselle, mikä auttaa yritystä selviytymään yhteiskunnan muutoksessa.

Kuvio 2. Innovaatioiden yleisyys yrityksissä vuosina 2014–2016, prosenttia
Kuvio 2. Innovaatioiden yleisyys yrityksissä vuosina 2014–2016, prosenttia
Lähde: Yritysten innovaatiotoiminta -tilasto, Tilastokeskus

Enemmistö arvioi yhteistyön jatkuvan, korkeakoulun näkemyskin painaa

Suurin osa yliopistoyhteistyötä tekevistä yrityksistä uskoi yhteistyön jatkuvan lähivuosina (Kuvio 3). Toisin sanoen yliopistoyhteistyötä tekevät yritykset mitä ilmeisimmin kokevat yhteistyön hyödylliseksi ja kannattavaksi.

Aineiston reilusta 6 800 yrityksestä, joissa ei tehty yliopistoyhteistyötä vuosina 2014–2016, vain 10 prosenttia ilmoitti tekevänsä sitä jatkossa. Kaikkia yrityksiä yhteistyö yliopiston kanssa ei siis kiinnosta, mutta syitä siihen ei tässä kyselytutkimuksessa selvitetty.

Kuvio 3. Vastaajien arviot yliopistoyhteistyön jatkamisesta vuosina 2017–2018, prosenttia yrityksistä
Kuvio 3. Vastaajien arviot yliopistoyhteistyön jatkamisesta vuosina 2017–2018, prosenttia yrityksistä
Lähde: Yritysten innovaatiotoiminta -tilasto, Tilastokeskus

Yritysten korkeakouluyhteistyössä merkityksellistä on myös yhteistyökumppanin eli korkeakoulun toimijoiden näkökulma ja kokemus yritysyhteistyöstä. Korkeakoulujen tutkijoiden ja henkilökunnan näkemyksiä yritysyhteistyöstä ja tutkimustulosten kaupallistamisesta ovat selvittäneet esimerkiksi Davey et al. (2018) ja Kotilainen & Tahvanainen (2018).

Tutkimuksissa on todettu, että monelta tutkijalta puuttuvat suhteet yritysmaailmaan, mikä vaikeuttaa kaupallistamispotentiaalia omaavan tutkimuslöydöksen kehittämistä. Kuitenkin yritysyhteistyötä tekevät tutkijat kokevat hyötyvänsä siitä esimerkiksi saamalla yritysmaailmasta uusia tutkimusideoita ja -rahoitusta. Näin ollen olisi tärkeää luoda yhteyksiä yritysten ja tutkijoiden välille, jolloin yhteiskehittämisen ja tutkimustulosten kaupallistaminen olisi helpompaa.

Tulosten valossa yhteistyö yliopistojen kanssa näyttäytyy yrityksille hyödyllisenä, mutta toimialakohtaisesti jakautuneelta. Tiettyjen toimialojen yritykset tekevät paljon yhteistyötä ja osa ei juuri ollenkaan.

Korkeakouluyhteistyö tuo yrityksille kuitenkin etuja ja osaamista, josta yhteistyötä tekemättömät yritykset todennäköisesti myös hyötyisivät. Yrityksillä on tärkeä rooli monimutkaisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisussa, kuten ilmastonmuutoksen torjumisessa. Tutkimustuloksia hyödyntämällä toimivia ratkaisuja voidaan löytää tehokkaammin – ja parhaassa tapauksessa uutta liiketoimintaa ja markkinoita luoden.

 

Kirjoittaja työskenteli kevään 2019 Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteisenä harjoittelijana. Nykyisin hän työskentelee työ- ja elinkeinoministeriössä yritysten korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyöhön liittyvän selvitystyön parissa.

 

Lähteet:

Davey, T., Meerman, A., Korpela, M., Pienonen, T., Orazbayeva, B., Galán-Muros, V., Troutt, M. & Melonari, M. 2018. State of University-Business Cooperation in Finland – University perspective. Study of the cooperation between higher education institutions and public and private organizations.

Yritysten innovaatiotoiminta -tilasto, Tilastokeskus

Kotiranta, A. & Tahvanainen, A. 2018. Tutkimustiedon hyödyntäminen kestävän hyvinvoinnin lähteenä – Tuloksia yliopistomaailman valmiuksista edistää löydöksien käyttöönottoa. Etla raportit No. 80

OECD. 2019. University-Industry Collaboration. New Evidence and Policy Options. OECD publishing

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit

Lue samasta aiheesta: