tk-icons
Sivuston näkymät

Pelasta pörriäinen – pölytyspalvelut mukaan ekosysteemitilinpidon seurantaan

5.6.2020
Twitterissä: @HautakangasSami
Kuva: Aki Harju

Hyönteishotellit, pölyttäjät, mesipistiäiset, ruuantuotanto, luonnon monimuotoisuus… Ainakin nämä tulevat heti mieleeni otsikosta. Niin, ja tuohan on itse asiassa YLEn kampanja pölyttäjähyönteisten hyväksi. Hätähuuto luonnon monimuotoisuudelle ja ruuantuotannolle tuiki tarpeellisten öttiäisten puolesta.

Luonnon monimuotoisuuden – tai biodiversiteetin – hupeneminen on yksi kolmesta suuresta ympäristökatastrofista maapallolla. Tunnetuin niistä lienee ilmastonmuutos ja se kolmas on luonnonvarojen liikakäyttö. Luontoa liiallisesti hyväksikäyttävän toiminnan ennakoidaan edesauttavan jopa seuraavan maailmanlaajuisen pandemian syntyä, kun nykyisestä koronapandemiasta on pöly laskeutunut.

Mitä meidän pitäisi tehdä luonnon monimuotoisuuden hyväksi?

Hyönteishotellit? Kyllä! Kaikki voivat kantaa kortensa kekoon tarjoamalla asunnon. Myrkkyjen vähentäminen viljelyksillä? Kyllä! Annetaan pölyttäjille mahdollisuus toimia tehtävässään. Steriilien puupeltojen välttäminen metsätaloudessa? Kyllä! Se lisää eliölajien kirjoa metsissä. Nämä ja monet muut toimenpiteet edesauttavat monimuotoisen luonnon säilymistä.

Ponnistelu biodiversiteetin eteen vaatii tietoa niin nykytilasta, historiasta kuin vaihtoehtoisista tulevista kehityskuluista. Tiedon ja ymmärryksen kartuttaminen vuorostaan vaativat asioiden systemaattista havainnointia ja tutkimusta.

Nykytilan ja siihen johdattaneen kehityskulun tarkka luotaus mahdollistaa toimenpiteiden vaikutusten ennustamisen. Tulevaisuudessa samojen asioiden seuraaminen antaa tietoa muutosten suunnasta ja tietoa tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Samoin joidenkin toimenpiteiden luonnon monimuotoisuutta heikentävät vaikutukset paljastuvat, kun asioita seurataan systemaattisesti.

Maailmanlaajuisesti luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi toimiva YK:n alainen IPBES-paneeli julkaisi vuosi sitten raportin biodiversiteetin tilasta. Sen mukaan miljoona eliölajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Suomessa toimintaan osallistuvat kansallinen IPBES-työryhmä ja luontopaneeli, joka antaa kansallisia suosituksia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Minkälainen tilanne meillä on Suomessa? Miltä näyttää tulevaisuus?

Suomessa luonnon monimuotoisuuteen liittyvää systemaattista tutkimusta ja tilastointia tekevät ennen kaikkea Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Luonnonvarakeskus (Luke). Hyönteisten ja erityisesti pölyttäjien määristä on kuitenkin melko vähän pitkän aikavälin seurantatietoa.

Maatalousympäristön päiväperhoskannan kehityksestä löytyy tietoa vuosituhannen vaihteesta asti, mutta esimerkiksi kimalaisten osalta tilanne on huonompi. Onneksi asiaan on havahduttu ja kimalaisten kantojen seuranta on aloitettu.

Tilastokeskuksen ympäristötilinpidon tilastot kokoavat ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tietoja kansainvälisten standardien mukaiseen tilinpitokehikkoon. Tällä hetkellä tilastot eivät sisällä juurikaan luonnon monimuotoisuuteen liittyvää tietoa, mutta tulevaisuudessa tilanne voi muuttua.

YK:n ja EU:n vetäminä ympäristötilinpitoa halutaan nimittäin laajentaa uusilla tilastokokonaisuuksilla kuten ekosysteemitilinpidolla, jota on myös Suomessa kehitetty Syken, Luken ja Tilastokeskuksen yhteistyönä.

Kehikko ei ole pelkästään biodiversiteettitilinpitoa, mutta siinä on tarkoitus seurata systemaattisesti mm. pölyttäjien tarjoamia pölytyspalveluita. Vanhoille asioille uudet nimet! Luonto tuottaa erinäisiä palveluita – ekosysteemipalveluita – ihmisten käyttöön.

Näiden palveluiden soisi säilyvän, sillä kukaan tai mikään muukaan ei niitä pysty tuottamaan.

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen vaatii pikaisia ja jopa järeitä toimia. Niiden tueksi on oltava systemaattinen tiedontuotanto. Ja kun tietoa tuotetaan käyttöön, sitä pitää osata käyttää.

Hyvä uutinen on se, että toimenpiteitä on jo käynnissä. Ympäristöministeriö valmistelee kansallista strategiaa pörriäisten pelastamiseksi. Hyönteishotellien lisäksi uudet luovat keinot, kuten ekologiset kompensaatiot, luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi ovat tervetulleita.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen ympäristö- ja energia -vastuualueella ja kuuluu kansalliseen IPBES-työryhmään.

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
6.4.2020
Antti Hörkkö

Teollisuudessa ympäristönsuojeluinvestointien osuus pääoman bruttomuodostuksesta on vain reilu 2 prosenttia. Kun huomioidaan t&k-menojen pääomittamisen eriävät käytännöt ja ympäristönsuojeluinvestointien tarkat kriteerit, ovat investoinnit ympäristön kannalta kuitenkin myönteisempiä kuin mitä tuo investointien suhdeluku antaisi ymmärtää.

 

 

 

Blogi
27.2.2020
Niko Olsson, Heidi Pirtonen

Kiertotalousliiketoiminnan mittaristoa kehitetään parhaillaan kattavaksi indikaattorikokonaisuudeksi, jonka tavoitteena on esittäa dataa myös alueellisesta näkökulmasta. Indikaattorikokonaisuus syntyy jo olemassa olevista aineistoista. Tilastokeskuksen erityisselvitys on osa CIRCWASTE-hanketta, jonka tulokset julkaistaan vuoden 2020 loppuun mennessä.

Artikkeli
24.5.2019
Ville Vertanen

Miten yhteiskuntamme kehittyy, jos näkö­kulmana on digitaalinen talous, bio­talous, terveys, kulttuuri, turismi, kotityö tai luonnon­varat? Bruttokansan­tuotetta täydentävät ja tarkentavat taulukot tarjoavat päätöksentekijöiden käyttöön systemaattisia ja kansain­välisesti jaettuja mittareita.

Blogi
5.4.2019
Johanna Pakarinen

Amos Rexissä on parhaillaan Studio Driftin Elements -näyttelyssä esillä Materialism-sarja. Se syntyi, kun tekijät huomasivat tuotteiden olevan nykyään niin edistyneitä, ettei kuluttuja pysty erottamaan, mitä ja kuinka paljon niiden valmistukseen on käytetty.