tk-icons
Sivuston näkymät

Suomi viettää ylikulutus­päivää etuajassa

5.4.2019
Johanna Pakarinen

Amos Rexissä on parhaillaan esillä Studio Driftin Elements -näyttely. Näyttelyn veto­naula on valtava ilmassa leijuva betoni­möhkäle. Vähemmälle huomiolle on jäänyt kollektiivin Materialism-sarja.

Materialism syntyi, kun tekijät huomasivat tuotteiden olevan nykyään niin edistyneitä, ettei kuluttuja pysty erottamaan, mitä ja kuinka paljon niiden valmistukseen on käytetty. Samalla hämärtyy käsitys omasta kulutuksesta ja sen ympäristö­vaikutuksista.

Studio Drift pyrkii selkeyttämään tätä kuvaa kääntämällä valmistus­prosessin toisinpäin. Kun ostat esi­merkiksi auton, ostat todellisuudessa sekä työ­tunteja että valtavan määrän erilaisia materiaaleja.

Kollektiivin työ VW Beetle aloitettiin purkamalla vanha kupla osiin, jotka sitten lajiteltiin valmistus­materiaaleittain. Raaka-aineet puristettiin kasaan ja loppu­tuloksena saadut 42 erikokoista materiaali­blokkia ovat esillä näyttelyssä.

Studio Drift: VW Beetle 1980
Studio Drift: VW Beetle 1980
Kuva: Amos Rex

Siinä missä Studio Drift analysoi materiaali­virtoja yksittäisten esineiden mikro­tasolla, ympäristö­tilinpito tilastoi niitä koko kansan­talouden tasolla. Kansan­talouden materiaali­virrat -tilaston mukaan suomalaiset käyttivät materiaalia vuonna 2017 yhteensä 191 miljoonaa tonnia, eli noin 34 tonnia asukasta kohti[1].

Jos asukaskohtainen materiaalien käyttö esitettäisiin laatikkoina painojen suhteessa, se näyttäisi tältä:

Kotimainen materiaalien käyttö, tonnia per asukas
Kotimainen materiaalien käyttö, tonnia per asukas Lähde: Tilastokeskus
Lähde: Tilastokeskus

Suurin osa, 23 tonnia, materiaalien käytöstä oli maa-ainesta ja mineraaleja. Painavana tavarana kivi­massat dominoivat tonni­määriin perustuvaa tilastoa.

Puuta käytetään jokaista suomalaista kohti vuosittain lähes 7 tonnia ja muuta biomassaa 1,5 tonnia. Lisäksi käytetään mm. fossiilisia energian­lähteitä ja erilaisia tuonti­jalosteita.

Kaikki tämä on tietenkin pelkkää ajatus­leikkiä. Tuskin yksikään yksittäinen kansalainen käyttää vuodessa yli 20 tonnia kivi­massaa, vaan luonnon­varat tulevat käyttöömme tuotteisiin ja infra­struktuuriin sidottuna.

Puhtaasti kotimaisen materiaalien käytön perusteella Suomi on EU-maiden kärki­päätä. EU28-alueella materiaalien käyttö asukasta kohti oli keski­määrin 13 tonnia per asukas, eli noin kolmas­osa suomalaisten vastaavasta.

Ei olekaan ihme, että suomalaisten ylikulutus­päivä, eli päivä jolloin maa­pallon luonnon­varat olisi käytetty loppuun, jos jokainen kuluttaisi tavallamme, on jo 5.4. eli tänään. Se on noin neljä kuukautta koko maailman ylikulutus­päivää aiemmin. Tänä vuonna päivää kannattaa juhlistaa vaikkapa piipahtamalla Elements -näyttelyssä Amos Rexissä.

 

Kirjoittaja on yliaktuaari ympäristötilinpidon tiimissä talous- ja ympäristö­tilastot -yksikössä.

 

[1] Kotimainen materiaalin käyttö (DMC) on indikaattori, joka sisältää kotimaisten luonnonvarojen käytön lisättynä tuontitavaran painolla ja vähennettynä viennillä. DMC löytyy kansantalouden materiaalivirrat –tilastosta (https://www.stat.fi/til/kanma/index.html) ja on yksi YK:n kestävän kehityksen indikaattoreista (http://tilastokeskus.fi/tup/kestavan-kehityksen-yk-indikaattorit-agenda2030.html).

 

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit