tk-icons
Sivuston näkymät

Satelliitit laajentavat kansan­talouden tilin­pidon kuvaus­aluetta

24.5.2019
Ville Vertanen
Kuva: shutterstock

Miten yhteiskuntamme kehittyy, jos näkö­kulmana on digitaalinen talous, bio­talous, terveys, kulttuuri, turismi, kotityö tai luonnon­varat? Bruttokansan­tuotetta täydentävät ja tarkentavat taulukot tarjoavat päätöksentekijöiden käyttöön systemaattisia ja kansain­välisesti jaettuja mittareita.

Kansan­talouden tilin­pidon asian­tuntijat törmäävät usein kysymykseen tarkemmasta tilastosta tai nykyisen kuvaus­alueen ulko­puolella olevaa ilmiötä kuvaavasta tiedosta. Tietoa kaivataan, jotta voimme vastata yhä moni­mutkaisempiin kysymyksiin, joita nousee liike-elämässä, politiikka­valmistelussa tai muussa päätöksen­teon valmistelussa.

Kansantalouden tilinpito on hyvä kehikko ja sisältää laajasti mittareita, joita voidaan tarkentaa tai laajentaa myös uusiin tarpeisiin. Tilinpito sisältää lukuisia mittareita kuten arvon­lisäys, investoinnit, työllisyys, käytettävissä oleva tulo, koti­talouksien todellinen kulutus, jne.

Tunnetuin mittareista on brutto­kansantuote, joka mittaa kansan­talouden tuotannon arvoa ja volyymia. Se ei ole hyvin­voinnin mittari, vaikka sitä sellaisena usein käytetäänkin.

Onko mittaristo riittävä, vai peräti rikki?

Kansainvälisesti ja myös kansallisesti käydään keskustelua siitä, onko bkt vielä ajan­tasainen mittari? Ovatko digitalisaatio ja globalisaatio rikkoneet talouden mittariston?

Digitalisaatio ja teknologinen kehitys on tuonut uusia, ilmaisia digitaalisia palveluita, ja esimerkiksi terveyden­huolto on kehittynyt. Näkyykö positiivinen kehitys talous­tilastoissa, kysellään.

Vastaavasti kansantalouden tilinpidon kehikkoa kritisoidaan siitä, että se ei ota huomioon kestävää kehitystä. Tämä voi tarkoittaa ympäristön lisäksi myös sosiaalista eri­arvoistumista.

Keskustelu lähti isosti liikkeelle vuonna 2008, kun Ranskan presidentti kutsui joukon nimekkäitä tutkijoita arvioimaan bkt:n rajoja ja kehittämään uusia mittareita talouden suoritus­kyvyn ja yhteis­kunnan edistyksen indikaattoreiksi.

Komitean puheenjohtaja oli Joseph Stigliz ja pääneuvon­antaja Amartya Sen, molemmat talous­tieteen nobelisteja. Ryhmä tunnisti raportissaan hyvinvoinnin ja onnellisuuden moniulotteisuuden ja sen, että tähän mittaamiseen tarvitaan useita erilaisia indikaattoreita, yksi ei riitä.

Rajat hämärtyvät, tarkennukset tarpeen

Kansantalouden tilinpito on moni­puolinen mittari, mutta se ei aina riitä. Tietoa pitää tarkentaa, uudelleen paketoida, täsmentää tai laajentaa, jotta se vastaa politiikka­tarpeita.

Yksi tapa laajentaa kansan­talouden tilinpidon kehikkoa ovat niin sanotut satelliitti­tilinpidot. Näillä tarkoitetaan kansan­talouden tilin­pitoa täydentäviä tai laajentavia tilasto­taulukoita.

Tilinpitoa voidaan tarkentaa esimerkiksi kuvaamaan maataloutta, laajentaa kuvaamaan energian fyysistä tarjontaa ja kulutusta tai laajentaa kansan­talouden fyysisten materiaali­virtojen kuvaamiseen, kuten kuviossa 1 ja 2.

Kuviot 1 ja 2. Luonnonvarojen kokonaiskäyttö sekä indeksoitu materiaalien kokonaiskäyttö
Kuviot 1 ja 2. Luonnonvarojen kokonaiskäyttö sekä indeksoitu materiaalien kokonaiskäyttö Kuvioiden lähteet: Tilastokeskus, Kansantalouden materiaalivirrat ja Ympäristötilinpidon avainluvut
Kuvioiden lähteet: Tilastokeskus, Kansantalouden materiaalivirrat ja Ympäristötilinpidon avainluvut

Kansantalouden tilinpidon kuvausalue on määritelty YK:n yllä­pitämässä suosituksessa1. EU on tarkentanut suositusta ja vahvistanut sen asetukseksi Euroopan Kansan­talouden tilinpito­järjestelmästä2. Nämä järjestelmät määrittävät, mitä kuuluu laskea brutto­kansantuotteeseen.

Rajanveto on tärkeää, koska sen avulla tiedämme maailman muuttuessakin, mitä mittaamme tai mitä mittari kuvaa. Esimerkiksi digitalisaation myötä yrityksissä ja koti­talouksissa tehtävän työn raja on hämärtynyt.

Pääsääntöisesti kotitalouksien tekemää työtä ei lasketa tilin­pitoon. Tämä tarkoittaa myös sitä, että tuotannon siirtyessä koti­talouksille bkt pienenee.3

Satelliitteja on jo kymmeniä

Kuviossa 3 on sinisellä alustalla kansan­talouden tilin­pidon kuvaus­alue eli tuotanto­raja ja sen ympärillä laajennukset. Liikettä tuotanto­rajan ympärillä on molempiin suuntiin.

Matkatoimistopalveluiden tai pankki­palveluiden siirtyminen palvelu­pisteistä netti­alustoille tai sovelluksiin pienentää bkt:ta, kun taas kotitalous­vähennyksen myötä kotisiivous­palveluiden ostaminen kasvattaa bkt:ta.

Liikehdinnän kokonaisvaikutus on tähän mennessä ollut pientä, mutta on esitetty arvioita, että digitalisaatio ja globalisaatio voivat tulevaisuudessa kasvattaa liikehdintää kansan­talouden tilin­pidon tuotanto­rajan ympärillä.

Kuvio 3. Kansantalouden tilinpitoa tarkentavat ja laajentavat satelliitti­taulukot
Kuvio 3. Kansantalouden tilinpitoa tarkentavat ja laajentavat satelliitti­taulukot Lähde: Tilastokeskus
Lähde: Tilastokeskus

Tilinpitoa tarkentavia tai laajentavia taulukoita (ns. satelliitti­tilipito) on määritelty jo kymmeniä. Tilasto­keskuksen viimeisin laajennus oli kotitalous­tuotannon arvo, ja tämän vuoden lopulla julkistamme maatalouden talous­tilit kansan­talouden tilin­pitoa tarkemmalla tasolla.

Mika Malirannan ja Marita Laukkasen Yritystuet ja kilpailukyky -tutkimus kertoo, että ”bkt:n ja hyvin­voinnin välillä on vahva tilastollinen yhteys sekä tasojen (korrelaatio­kerroin on 0,98) että muutosten (korrelaatio­kerroin 0,97) suhteen. Bkt siis ennustaa kansa­kuntien hyvin­voinnin tasoa ja kehitystä erin­omaisesti, vaikka bkt ei sinänsä ole tarkoitettu hyvin­voinnin mittaamiseen.”

Kun hyvinvoinnista halutaan tarkempaa tietoa, voidaan sitä tuottaa laajentamalla tilin­pitoa esimerkiksi terveyden, ympäristön, koulutuksen, vapaaehtois­työn tai taloudellisen epätasa-arvoisuuden näkö­kulmasta. Riippuen siitä, mitä hyvin­voinnissa painotetaan.

Tietoa riittää, jäsennyksessä tehtävää

Maailma on globalisaation, digitalisaation ja ilmaston lämpenemisen vuoksi poikkeuksellisen rajussa muutoksessa. Päätöksen­teon tueksi kaivataan uuden­laista tietoa, tietoa uudesta näkö­kulmasta tai tietoa tarkemmalla tasolla.

Digitalisoituvassa maailmassa tietoa on valtavasti tarjolla, tilasto­tieteilijöiden tärkeänä tehtävänä on jäsentää tietoa sellaiseen muotoon, että se palvelee päätöksen­tekoa. Kansan­talouden tilin­pitoa tarkentavat ja laajentavat taulukot ovat tähän työhön systemaattinen ja kansain­välisesti jaettu väline.

 

Ville Vertanen on tilasto­johtaja Tilasto­keskuksen talous- ja ympäristö­tilastot -yksikössä.

 

1 Kansantalouden tilinpidon suositus, System of National Accounts, SNA ja sen tuorein painos SNA 2008

2 Euroopan Kansantalouden tilinpitojärjestelmä, European System of Accounts, ESA ja sen tuorein painos ESA 2010

3 Tilastokeskus ja Suomen Pankki (2017), Digitalisaatio ja BKT – miten digitalisaatio näkyy taloustilastoissa

 

 

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
3.1.2019
Satu Elho, Paula Paavilainen

Yritysten alati muuttuva ja globaali toimintaympäristö aiheuttaa päänvaivaa niin tilastojen käyttäjille kuin niiden tekijöillekin. Miten pysyä ajan tasalla ja kuvata talouden toimintaa riittävän nopeasti ja kattavasti?

Blogi
24.10.2018
Tuomas Rothovius

Bruttokansantuotteesta kertovien tietojen laadinta on tasapainoilua tietojen tarkkuuden ja nopeuden välillä. Yleiskuva talouden kehityksestä saadaan nopeasti, mutta tarkkoja tietoja joudutaan odottamaan.

Blogi
12.7.2018
Tuomas Rothovius

Kansantalouden tilin­pidon uusin tieto vuoden 2017 b­kt:n kasvusta tarkentui 2,8 prosenttiin aiemmasta 2,6 prosentin ennakkotiedosta. Rahassa ero tarkoittaa ainoastaan 321 miljoonaa euroa. Onko laskentaan käytetty kymmenien ihmisten työ­panos ollut turhaa?

Artikkeli
15.6.2018
Juha Martikainen

Aineettomiin varallisuus­eriin perustuva tehtaaton tuotanto on sisältänyt tulkintaa palvelu­kaupan ja tavara­kaupan välillä. Viimeisin tilinpidon laskenta­järjestelmän uudistus pyrkii huomioimaan paremmin yritysten globaalien toimintojen vaikutuksia.

Blogi
23.3.2018
Olli Savela

Varhaisin tilastomuistoni on 1960-luvun alusta, kun olin kansakoulu­ikäinen. Seisoin serkku­poikani kanssa vasta­valmistuneen kolmos­tien ylittävällä sillalla Hyvinkäällä. Seurasimme ohi­kulkevia autoja, jotka olivat matkalla Helsinkiin, oli Eläin­tarhan ajot.

Blogi
14.11.2017
Ida Peltonen

Kirjoitin elokuussa 2016 blogikirjoituksen tuotannon suhdannekuvaajan ylöspäin suuntautuvista revisioista. Nämä liittyivät erityisesti talouden suunnan käännökseen ja siihen, että pienet yritykset selvisivät taantumasta paremmin kuin suuret vienti­yritykset.