Tämän tilaston uudet tiedot julkaistaan Alueellinen yritystoimintatilasto -tilaston sivuilla.

Teollisuus toimialoittain ja alueittain 2009

1.1. Palkatun henkilöstön määrä väheni teollisuudessa yli 9 prosenttia

Palkatun henkilöstön määrä teollisuudessa (C) oli lähes 340 000 henkilöä vuonna 2009. Henkilöstömäärä supistui yli 9 prosenttia vuotta aiemmasta. Kaivostoiminnassa ja louhinnassa (B) palkatun henkilöstön määrä oli noin 4 600 henkilöä. Vähennystä edellisvuoteen verrattuna oli 0,3 prosenttia. Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa (D) palkatun henkilöstön määrä väheni yli 13 prosenttia. Alalla työskenteli vajaat 11 000 henkilöä vuonna 2009. Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto sekä jätehuolto (E) työllisti vajaat 7 000 henkilöä. Palkatun henkilöstön määrä pieneni alalla 25,5 prosenttia vuotta aiemmasta.

Palkatun henkilöstön määrä supistui kaikissa teollisuuden pääryhmissä. Eniten henkilöstön määrä väheni tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuudessa, yli 16 prosenttia, metsäteollisuudessa 14,5 prosenttia, muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistuksessa yli 12 prosenttia sekä kone- ja metallituoteteollisuudessa vajaat 10 prosenttia. Myös painamisessa ja tallenteiden jäljentämisessä henkilöstön määrä supistui lähes 8 prosenttia, kemianteollisuudessa runsaat 7 prosenttia sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa lähes 7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Kuvio 1. Palkatun henkilöstön määrä 2008–2009 (1000 henkilöä)

Kuvio 1. Palkatun henkilöstön määrä 2008–2009 (1000 henkilöä)

Palkattuun henkilöstöön luetaan kaikki henkilöt, jotka työskentelevät toimipaikassa tai toimipaikan lukuun.

1.2. Tuotannon jalostusarvo laski teollisuudessa runsaat 30 prosenttia

Teollisuuden (C) jalostusarvo laski runsaat 30 prosenttia ja oli 22,3 miljardia euroa vuonna 2009. Kaivostoiminnassa ja louhinnassa jalostusarvo supistui myös lähes 11 prosenttia. Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa jalostusarvo sen sijaan kasvoi lähes 7 prosenttia. Vesihuollossa, viemäri- ja jätevesihuollossa sekä jätehuollossa jalostusarvo kasvoi 4,5 prosenttia.

Teollisuuden jalostusarvo laski lähes kaikilla teollisuuden päätoimialoilla. Eniten jalostusarvo pieneni metallien jalostuksessa vajaat 71 prosenttia, sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa 51 prosenttia, muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistuksessa 30,5 prosenttia, metsäteollisuudessa 27,5 prosenttia sekä kone-ja metallituoteteollisuudessa reilut 25 prosenttia. Myös tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuuden jalostusarvo väheni 25 prosenttia sekä painamisen ja tallenteiden jäljentämisen 13 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Elintarviketeollisuuden tuotannon jalostusarvo sen sijaan kasvoi yli prosentin edellisvuoteen verrattuna.

Kuvio 2. Jalostusarvon muutos toimialoittain

Kuvio 2. Jalostusarvon muutos toimialoittain

Jalostusarvo mittaa toimipaikan varsinaisessa tuotantotoiminnassa eri tuotannontekijöiden tuottamaa yhteenlaskettua arvonlisäystä. Jalostusarvo lasketaan tuotantotoiminnasta saatujen tuottojen ja toiminnasta aiheutuneiden kustannusten erotuksena. Tuottoihin sisältyy myös toimipaikan toimitukset yrityksen toisille toimipaikoille ja kustannuksiin hankinnat yrityksen toisilta toimipaikoilta. Määritelmän mukaan kustannuksiin ei sisällytetä toimipaikan työvoimasta aiheutuvia kustannuksia.

1.3. Investoinnit vähenivät teollisuudessa yli 24 prosenttia

Käyttöomaisuuden investoinnit vähenivät teollisuudessa yli 24 prosenttia vuonna 2009. Teollisuuden yhteenlasketut investoinnit käyttöomaisuuteen olivat noin 2,5 miljardia euroa. Kaivostoiminnassa ja louhinnassa investoinnit supistuivat merkittävästi vuoteen 2008 verrattuna, yli 54 prosenttia. Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa investoinnit käyttöomaisuuteen pienenivät 0,5 prosenttia. Vesihuollossa, viemäri- ja jätevesihuollossa sekä jätehuoltossa investoinnit supistuivat lähes 14 prosenttia.

Teollisuudessa investoinnit olivat merkittävästi edellisvuotta pienemmät tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuudessa, vähennystä oli vajaat 83 prosenttia. Metsäteollisuudessa investoinnit vähenivät 69 prosenttia sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa lähes 42 prosenttia. Myös painamisessa ja tallenteiden jäljentämisessä investoinnit supistuivat runsaat 34 prosenttia, muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistuksessa yli 24 prosenttia ja elintarviketeollisuudessa yli 18 prosenttia. Myös kone- ja metallituoteteollisuudessa investoinnit vähenivät 10,5 prosenttia. Käyttöomaisuuden investoinnit lisääntyivät sen sijaan kemianteollisuudessa lähes 26 prosenttia ja metallien jalostuksessa vajaan prosentin vuotta aiempaan verrattuna.

Kuvio 3. Käyttöomaisuuden investoinnit toimialoittain 2008–2009

Kuvio 3. Käyttöomaisuuden investoinnit toimialoittain 2008–2009

Käyttöomaisuuden investoinnit käsittävät aineellisen käyttöomaisuuden hankinnat ja perusparannukset, joista on vähennetty käyttöomaisuuden myynnit. Aineelliseen käyttöomaisuuteen kuuluvat koneet, kalusto ja kuljetusvälineet, rakennukset ja rakennelmat, maa- ja vesialueet sekä muu aineellinen käyttöomaisuus. Muuhun aineelliseen käyttöomaisuuteen sisältyvät sora-, malmi-, turve- yms. luonnonvarat ja aineelliset oikeudet. Käyttöomaisuuden investoinnit käsittävät myös rakennusten ja rakennelmien ennakkomaksujen lisäykset, joista on vähennetty ennakkomaksujen vähennykset. Ennakkomaksuja koneisiin ja laitteisiin ei sen sijaan sisällytetä käyttöomaisuuden investointeihin.

1.4. Itä-Uusimaa oli teollistunein maakunta vuonna 2009

Teollistunein maakunta oli edelleen Itä-Uusimaa, jossa jalostusarvon kertymä asukasta kohti oli 13 100 euroa. Pohjanmaalla jalostusarvoa kertyi asukasta kohti 9 500 euroa ja Satakunnassa 7 300 euroa. Vähiten jalostusarvoa asukasta kohti kertyi Kainuun maakunnassa, 2 600 euroa. Koko maan keskiarvo koko teollisuuden jalostusarvon kertymässä asukasta kohti oli 5 100 euroa vuonna 2009, kun se vuotta aiemmin oli 6 800.

Kuvio 4. Maakunnan jalostusarvo jaettuna maakunnan asukasluvulla koko teollisuudessa (B,C,D,E) 2009

Kuvio 4. Maakunnan jalostusarvo jaettuna maakunnan asukasluvulla koko teollisuudessa (B,C,D,E) 2009

1.5. Loviisan seutukunta tuottavuusvertailun kärjessä vuonna 2009

Työn tuottavuus koko teollisuudessa jalostusarvo/henkilöstö yhteensä seutukunnittain (20 tuottavinta) vuonna 2009. Tuottavuuden tasoa seutukunnassa selittää eniten toimiala. Tuottavuusvertailun kärjessä oli Loviisan seutukunta (181 100), jonka tärkein toimiala on sähköhuolto. Kemianteollisuus on tärkein toimiala Porvoon seutukunnassa. Jämsän seutukunnassa suurin osa jalostusarvosta muodostuu metsäteollisuudesta.

Vaasan seutukunnassa jalostuarvoa muodostuu eniten kone- ja metallituoteteollisuudesta sekä elektroniikka- ja sähköteollisuudesta. Metsäteollisuus ja sähköhuolto ovat taas tärkeimmät toimialat Imatran seutukunnassa. Oulun seutukunnassa jalostusarvoa muodostuu eniten elektroniikka- ja sähköteollisuudesta sekä elintarviketeollisuudesta. Koko maan jalostusarvo työntekijää kohden oli 74 100 euroa vuonna 2009, kun se vuotta aiemmin oli 90 600 euroa.

Kuvio 5. Tuottavuus koko teollisuudessa (B,C,D,E) seutukunnittain 2009 (TOP 20)

Kuvio 5. Tuottavuus koko teollisuudessa (B,C,D,E) seutukunnittain 2009 (TOP 20)

1.6. Työn tuottavuus toimialoittain vuonna 2009

Jalostusarvo / henkilöstö

Työn tuottavuutta mitattiin jakamalla jalostusarvo palkatun henkilöstön lukumäärällä. Työn tuottavuus oli vuonna 2009 keskimääräistä selvästi suurempaa sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa, 322 000 euroa. Työn tuottavuus lisääntyi alalla lähes 23 prosenttia. Kaivostoiminnassa ja louhinnassa työn tuottavuus väheni 10,5 prosenttia. Vesihuollossa, viemäri- ja jätevesihuollossa sekä jätehuoltossa työn tuottavuus sen sijaan lisääntyi yli 40 prosenttia vuotta aiemmasta. Teollisuudessa (C) jalostusarvo palkattua henkilöä kohden oli 65 800 euroa tuottavuuden vähentyessä runsaat 23 prosenttia edellisvuodesta.

Metallien jalostuksessa työn tuottavuus (36 600) väheni merkittävästi, yli 69 prosenttia edellisvuodesta. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa jalostusarvo palkattua henkilöä kohden oli 74 700 euroa tuottavuuden vähentyessä runsaat 47 prosenttia. Metsäteollisuudessa työn tuottavuus pieneni yli 15 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna. Elintarviketeollisuudessa työn tuottavuus sen sijaan lisääntyi 4,5 prosenttia vuonna 2009.

Kuvio 6. Jalostusarvo jaettuna palkatun henkilöstön lukumäärällä 2009

Kuvio 6. Jalostusarvo jaettuna palkatun henkilöstön lukumäärällä 2009
Henkilöstökulujen osuus jalostusarvosta

Henkilöstökulujen osuus jalostusarvosta oli teollisuudessa (C) 75 prosenttia vuonna 2009, kun se vuotta aiemmin oli 57 prosenttia. Suurimmat henkilöstökulujen osuudet jalostusarvosta olivat työvoimavaltaisilla aloilla kuten metallien jalostuksessa, elektroniikka- ja sähköteollisuudessa, tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa sekä kone- ja metallituoteteollisuudessa. Metallien jalostuksessa henkilöstökulujen osuus (127 %) jalostusarvosta lisääntyi merkittävästi, 82 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Myös elektroniikka- ja sähköteollisuudessa henkilöstökulujen osuus (86 %) jalostusarvosta kasvoi 43 prosenttiyksikköä vuotta aiemmasta.

Henkilöstökulujen osuus jalostusarvosta oli keskimääräistä vähäisempää pääomaintensiivisillä toimialoilla kuten kemianteollisuudessa, 49 prosenttia. Pienintä henkilöstökulujen osuus jalostusarvosta oli sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa, 21 prosenttia vuonna 2009.

Kuvio 7. Henkilöstökulujen osuus jalostusarvosta koko teollisuudessa 2009

Kuvio 7. Henkilöstökulujen osuus jalostusarvosta koko teollisuudessa 2009

Työvoimavaltaisilla toimialoilla tarkoitetaan toimialoja, joilla kiinteää pääomaa on vähän suhteessa työvoimakuluihin. Pääomavaltaisilla toimialoilla tarkoitetaan toimialoja, joilla kiinteää pääomaa on runsaasti suhteessa työvoimakuluihin.

Tuottavuus suuruusluokittain

Teollisuuden (C) suurten, vähintään 750 henkilöä työllistävien toimipaikkojen tuottavuus supistui merkittävästi vuonna 2009. Suurten toimipaikkojen tuottavuus pieneni runsaat 42 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, kun henkilöstön määrä väheni lähes 13 prosenttia. Näiden toimipaikkojen henkilöä kohden laskettu jalostusarvo oli 84 700 euroa, kun se minitoimipaikoissa eli alle 20 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa oli 65 300 euroa. Minitoimipaikkojen henkilöä kohden laskettu jalostusarvo väheni myös reilut 7 prosenttia, kun henkilöstön määrä väheni 2,5 prosenttia.

500–749 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa tuottavuus supistui vajaat 25 prosenttia, kun henkilöstön määrä lisääntyi lähes 3 prosenttia. 250–499 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa tuottavuus pieneni 19 prosenttia ja henkilöstön määrä väheni 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.100–249 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa tuottavuus väheni 17,5 prosenttia ja henkilöstön määrä pieneni runsaat 15 prosenttia. 50–99 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa tuottavuus supistui myös lähes 16 prosenttia, kun henkilöstön määrä väheni lähes 9 prosenttia. 20–49 henkilön toimipaikoissa tuottavuus pieneni vajaat 11 prosenttia, kun henkilöstön määrä väheni yli 7 prosenttia.

Kuvio 8. Teollisuuden (C) toimipaikkojen tuottavuus suuruusluokittain 2008–2009

Kuvio 8. Teollisuuden (C) toimipaikkojen tuottavuus suuruusluokittain 2008–2009

Kuviossa tuottavuus = jalostusarvo / palkattu henkilöstö

Suuret toimipaikat = vähintään 750 henkilöä työllistävät

Minitoimipaikat = alle 20 henkilöä työllistävät


Lähde: Teollisuuden alue- ja toimialatilasto 2009. Tilastokeskus

Lisätietoja: Riitta Savolainen (09) 1734 3259, rakenne.tilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds


Päivitetty 3.3.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Teollisuuden alue- ja toimialatilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-4747. 2009, Teollisuus toimialoittain ja alueittain 2009 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.12.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/atoi/2009/atoi_2009_2011-03-03_kat_001_fi.html

Jaa