Laatuseloste: Erityisopetus

1. Tilastotietojen relevanssi

Tilasto sisältää tietoja peruskoulun ja ammatillisen koulutuksen erityisopetuksesta. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa sekä kansainväisissä koulutustilastoissa.

Erityisopetus eroaa yleisopetuksesta siinä, että se edellyttää huomattavia erityisjärjestelyjä. Järjestelyt voivat koskea opetussuunnitelmaa, opetusmenetelmiä, oppilasarvostelua, apuvälineitä, kommunikointitapaa jne. Erityisopetusoppilaat saavat opetusta erityiskouluissa, erityisryhmissä tai yleisopetuksen yhteydessä.

Peruskoulun oppilas voidaan kunnallisen toimielimen päätöksellä ottaa tai siirtää erityisopetukseen, mikäli hänelle ei esimerkiksi vammaisuuden, sairauden, kehityksen viivästymisen tai tunne-elämän häiriön vuoksi voida muuten antaa opetusta. Otto- tai siirtopäätös edellyttää asiantuntijoiden ja vanhempien kuulemista sekä henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimista. Tarpeen vaatiessa oppiaineiden oppimääriä voidaan yksilöllistää yleisopetusta suppeammiksi. Oppivelvollisuutta voidaan myös pidentää, mikäli oppilaan ei todennäköisesti ole mahdollista saavuttaa perusopetukselle asetettuja tavoitteita yhdeksässä vuodessa.

Tiedot erityisopetukseen otetuista tai siirretyistä ovat 20.9. tilanteesta. Tiedot on ryhmitelty otto- tai siirtopäätöksen perusteen mukaan seuraavasti:
1) vaikea kehitysviivästymä
2) lievä kehitysviivästymä
3) eriasteinen aivotoiminnan häiriö, liikuntavamma tai vastaava (esim. ADHD tai CP-oireyhtymä)
4) tunne-elämän häiriö tai sosiaalinen sopeutumattomuus
5) autismiin tai Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet
6) kielen kehityksen häiriöstä (dysfasiasta) johtuvat oppimisen vaikeudet
7) näkövamma
8) kuulovamma tai
9) muu syy.

Peruskouluissa osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia. Osa-aikaista erityisopetusta saaneiksi lasketaan sekä ne ilman otto- tai siirtopäätöstä olevat oppilaat, jotka saavat ainoastaan osa-aikaista erityisopetusta, kuin myös ne erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat, jotka saavat osa-aikaista erityisopetusta muiden erityisopetusjärjestelyjensä lisäksi. Tiedot kuvaavat lukuvuoden aikana osa-aikaista erityisopetusta saaneita.

Kukin oppilas esiintyy osa-aikaista erityisopetusta kuvaavassa tilastossa vain yhteen kertaan osa-aikaisen erityisopetuksen saannin ensisijaisen syyn mukaan. Ensisijainen syy voi olla
1) puhehäiriö
2) luku- ja kirjoitushäiriö tai -vaikeudet
3) matematiikan oppimisen vaikeudet
4) vieraan kielen oppimisen vaikeudet
5) sopeutumisvaikeudet tai tunne-elämän häiriö tai
6) muut vaikeudet oppimisessa.

Ammatillisen koulutuksen erityisopetustilasto sisältää tietoja sellaisista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista, joille on ilmoitettu jokin erityisopetuksen peruste. Näille opiskelijoille on laadittu ammatillisen koulutuksen lain velvoittama henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Erityisopiskelijat on tilastoitu erityisopetuksen perusteen mukaan, joita ovat
1) kuulovamma
2) näkövamma
3) tuki- ja liikuntaelinvamma
4) pitkäaikaissairaus
5) kehityksen viivästyminen
6) vaikea kehityksen viivästyminen
7) tunne-elämän häiriö ja
8) muu syy.

Sekä peruskoulun että ammatillisen koulutuksen erityisopetustilastossa erityisopetuksen perusteet on luokiteltu opetushallinnon kanssa sovitulla tavalla. Lisäksi tilastoaineistot sisältävät Tilastokeskuksen, opetushallinnon ja kansainväliset koulutusala- ja -asteluokitukset, oppilaitosta kuvaavat luokitukset sekä erilaiset alue- ja demografiset luokitukset.

Peruskoulun erityisopetustilasto on laadittu peruskoulujen ja kuntien Tilastokeskukselle ilmoittamien tietojen perusteella. Ammatillisen koulutuksen erityisopetustilasto perustuu oppilaitosten Tilastokeskukselle ilmoittamiin tietoihin.

Tilastolain (23.4.2004/280) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (24.1.1992/48) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen työjärjestyksen (TK-00-184-03) mukaan Henkilötilastot -toimintayksikkö tuottaa kyseisiä tilastoja mm. koulutuksesta.

 

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Peruskoulun erityisopetustilasto perustuu kouluittaisiin opiskelijatietoihin, jotka Tilastokeskus on kerännyt Internet-lomakkeella peruskouluilta ja kunnilta. Ammatillisen koulutuksen erityisopetustilaston tiedot ovat Tilastokeskuksen oppilaitoksilta sähköisesti keräämiä henkilöpohjaisia tietoja. Aineistot ovat kokonaisaineistoja.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien opiskelija- ja tutkintotietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Peruskoulujen erityisopetukseen otettuja tai siirrettyjä oppilaita ja osa-aikaisen erityisopetuksen oppilaita ei voi laskea yhteen, koska tiedot ovat osittain päällekkäisiä. On myös huomattava, että tiedot kuvaavat eri ajankohtaa.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Aineisto on lopullinen ja ilmestyy vuosittain. Tiedot peruskoulun erityisopetukseen otetuista tai siirretyistä ilmestyvät noin 9 kuukautta viiteajankohdan jälkeen. Peruskoulun osa-aikaista erityisopetusta ja ammatillisen koulutuksen erityisopetusta käsittelevät tiedot valmistuvat noin vuoden kuluttua viiteajankohdasta.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tilastosta julkaistaan tietoja Tilastokeskuksen Internet-sivuilla ja Oppilaitostilastot -julkaisuissa. Tarkempia tietoja voi kysellä myös suoraan Oppilaitostilastot-vastuualueelta, jossa tilasto laaditaan. Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta erityisselvityksiä.

Lisää tietoa tilastossa käytetyistä käsitteistä löytyy Tilastokeskuksen käsitetietokannasta ja Oppilaitostilastot-julkaisuista. Tilastoissa käytetyt luokitukset (lukuun ottamatta erityisopetuksen perusteen tai syyn luokittelua) löytyvät Tilastokeskuksen Internet-sivuilta sekä painetuista luokituskäsikirjoista.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilastokeskus on tehnyt useita koulutussektoreita kattavan erityisopetustilaston lukuvuosilta 1979/80, 1981/82, 1983/84 ja 1987/88, joiden tiedot eivät ole kaikilta osin täysin vertailukelpoisia. Vuodesta 1995 alkaen Tilastokeskus on kerännyt rahoitusnäkökulmasta erityisopetustietoja peruskoulujen erityisopetukseen otetuista ja siirretyistä. Nämä tiedot ovat vertailukelpoisia mutta erityisopetuksen näkökulmasta suppeita. Ne eivät sisällä tietoa esim. osa-aikaisesta erityisopetuksesta eivätkä erityisopetuksen perusteesta.

Vuonna 1998 ja vuodesta 2001 lähtien vuosittain Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaisemman erityisopetustilaston, jossa ovat mukana sekä peruskoulun erityisopetukseen otetut ja siirretyt että osa-aikainen erityisopetus. Tilastoinnissa tapahtuneiden muutosten vuoksi vuosien 1998 ja 2001 ja lukuvuoden 2001-2001 osa-aikaisen erityisopetuksen tiedot eivät ole vertailukelpoisia. Sen sijaan lukuvuoden 2001-2002 ja sitä tuoreempia tietoja voidaan vertailla keskenään.

Tietoja ammatillisen koulutuksen erityisopetuksesta on kerätty lukuvuoden 1987/88 jälkeen vuodesta 1999 lähtien. Vuodesta 1999 alkaen tiedot ovat pääsääntöisesti vertailukelpoisia keskenään.

 

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Erityisopetustilasto on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin peruskoulun ja ammatillisen koulutuksen tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet.


Päivitetty 16.5.2005

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Erityisopetus [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-1595. 2004, Laatuseloste: Erityisopetus . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.7.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/erop/2004/erop_2004_2005-05-16_laa_001.html