Rahoitustilinpidon laadintaperiaatteet

Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT95) mukaisessa rahoitustilinpidossa tilastoidaan Suomen kansantalouden sektorien sekä Suomen ja ulkomaiden välisiä rahoitussaamisia ja velkoja vuoden lopussa (varantoja) sekä niihin vuoden aikana kohdistuvia rahoitustaloustoimia ja muita virtoja. Rahoitustilinpito on osa kansantalouden tilinpidon sektoritilijärjestelmää ja se muodostuu rahoitustilistä, rahoitusvarojen muiden muutosten tilistä sekä rahoitustaseista.

Rahoitustili kuvaa rahoitustaloustoimia, jotka kertovat kuka rahoittaa, ketä rahoitetaan, minkä rahoitusvaateen muodossa ja kuinka paljon. Vuoden aikaiset rahoitustaloustoimet kuvastavat yleensä suhdanteiden mukaan vaihtelevaa eri sektorien nettoluotonottoa (tai -antoa) toisilta kansantalouden sektoreilta ja ulkomailta. Rahoitustaloustoimet voivat joko liittyä reaalitaloustoimiin tai niiden vastinkirjaus on toinen rahoitustaloustoimi.

Rahoitustaseissa kuvataan vakaampia, kansantalouden sektorikohtaisia saamis-velka-suhteita. Taseista ilmenee, mille sektorille ollaan velkaa, mihin on tehty sijoituksia ja kuinka paljon. Rahoitustaseen muutoksiin vaikuttavat muutkin virrat kuin rahoitustaloustoimet. Ne kirjataan muiden muutosten tilillä.

Rahoitustilinpito on myös osa EKT95:n mukaista varallisuustilinpitoa. Suomessa kattavia varallisuustaseita ei toistaiseksi laadita.

Rahoitustaseiden laadinta

Rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Tilaston laadinnassa hyödynnetään paitsi rahoitustilastoja, myös muita, sektorikohtaisia tase- ja virtatietoja sisältäviä tilastoja ja aineistoja, kuten tilinpäätöstietoja.

Rahoitustaseiden laadinnan aluksi kootaan tiedot kunkin sektorin omista tietolähteistä. Seuraavassa vaiheessa nämä tiedot sovitetaan yhteen. Yhden sektorin saaminen on toisen sektorin velka ja yhteensovitus tehdään vastinsektoreittain erä erältä.

Rahoitustaseet muodostavat on umpeen menevän tilastojärjestelmän. Primääritietojen poikkeavuudesta ei seuraa tilastollista eroa vaan poikkeavat tiedot sovitetaan yhteen. Laadintaprosessi on työläs ja kukin tieto arvioidaan erikseen. Perusaineisto analysoidaan samalla tarkasti ja mahdolliset yhteensopimattomuudet tulevat esiin. Käsiteltäessä rahoitustaseita kokonaisuutena otetaan sektorikohtaisten rajojen lisäksi huomioon myös vaadekohtaisia rajoja.

Lopullisen tiedon valinnassa painotetaan luotettavuutta ja systemaattista tietolähteiden käyttöä sekä varsinkin vaateen "muut saamiset ja velat" kohdalla sektorin rahoitustaseen kokonaisuutta (rahoitusvarojen tai velkojen yhteissummia).

Kotitaloussektorin taseet syntyvät epäsuorista tietolähteistä (vastinsektoritiedoista). Yrityssektorin päälähde on yritysten tilinpäätöstilasto, mutta sektorin laskennassa hyödynnetään myös epäsuoria lähteitä. Yrityssektorin tietoja joudutaan tyypillisesti sopeuttamaan yhteenveto- ja tasapainotusvaiheessa.

Rahoitusvirtojen laadinta

Rahoitustaloustoimet kuvataan kansantalouden tilinpitojärjestelmän rahoitustilillä. Rahoitustaloustoimet kuvaavat rahoitusvarojen ja velkojen hankintoja sekä varojen myyntejä ja velkojen kuoletuksia. Tilastoinnin lähtökohta on monien rahoitusvaateiden kohdalla kahden peräkkäisen vuoden rahoitustaseiden erotus. Usein tasetieto muuttuukin vuodesta toiseen vain rahoitustaloustoimien seurauksena, ja silloin taseiden erotus kuvaa täsmälleen tilastoitavia nettorahoitusvirtoja. Todellisia tietoja rahoitustaloustoimista hyödynnetään aina kun niitä on saatavilla. Erityisesti arvopaperien osalta pyritään aina käyttämään todellisia tietoja hankinnoista ja myynneistä.

Rahoitustaseen muutoksiin vaikuttavat muutkin virrat kuin rahoitustaloustoimet. Merkittävimpiä muita virtoja ovat arvonmuutostilillä kirjattavat valuuttakurssimuutokset ja arvopaperien hallussapitovoitot ja -tappiot sekä muiden volyymin muutosten tilillä kirjattavat luottotappiot ja luokitusmuutokset. Myös tilastoyksikköjen sulautumiset ja lopetukset kirjataan muiden volyymin muutosten tilillä.

Arvostus ja nettoutus

EKT95:n mukaan rahoitustaseet tulee kirjata markkina-arvoon silloin kuin sellainen on määriteltävissä. Näin menetellään noteerattujen osakkeiden, rahasto-osuuksien, joukkovelkakirjojen ja johdannaisten kohdalla. Noteeraamattomat osakkeet ja osuudet arvotetaan pääsääntöisesti tasearvoon (oman pääoman kirjanpitoarvoon). Muut kuin arvopaperimuotoiset rahoitusvaateet, kuten lainat ja talletukset, kirjataan nimellisarvoon. Vuoden aikana suoriteperusteisesti kertyneet mutta maksamatta olevat korot lisätään vaateen arvoon eli maksamaton korko pääomitetaan. Valuuttamääräiset tase-erät on arvotettu taseen tilastointiajankohdan (31.12.) keskikurssilla.

Rahoitustaloustoimet eli virrat esitetään nettomääräisinä, ts. rahoitusvarojen ja velkojen nettohankintoina sektoreittain. Lisäyksiä ja vähennyksiä ei näytetä erikseen. Ulkomaisiin johdannaissopimuksiin kohdistuvat rahoitustaloustoimet kuvataan ainoastaan velkojen nettohankinnassa.

Sulautus

Rahoitustilinpidossa kaikkien institutionaalisten yksiköiden väliset saamiset ja velat sekä niihin liittyvät taloustoimet pyritään kirjaamaan täysimääräisesti. Poikkeuksena kotitaloudet, joiden välisiä eriä ei kirjata lähdetietojen puuttuessa. Lisäksi yhtenä institutionaalisena yksikkönä käsiteltävän valtiosektorin sisäiset erät eliminoidaan lähtökohtaisesti. Kaikkien sektorien tiedot voidaan esittää myös sulautettuina, jolloin samaan sektoriin kuuluvien yksiköiden väliset saamiset, velat ja niihin liittyvät virrat eliminoidaan sektorin tiedoista. Sulautetut tiedot kuvaavat sektorin asemaa suhteessa muihin sektoreihin. Sulautus ei vaikuta sektorin nettovarallisuuteen tai nettoluotonantoon.

Julkaistuissa tiedoissa kuvataan vain sulauttamattomia rahoitusvaroja. Vastinsektoritietojen kautta saadaan kuitenkin esille sektorin sisäiset erät, jotka vähentämällä voidaan tarkastella sulautettuja tietoja.


Päivitetty 11.2.2010

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rahoitustilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-4886. 2008, Rahoitustilinpidon laadintaperiaatteet . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.11.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/rtp/2008/rtp_2008_2010-02-11_men_001.html