1. Katsaus rangaistuksiin 2010

1.1. Alioikeustuomiot vähenivät

Vuonna 2010 annettiin 63 000 alioikeustuomiota, 211 000 rangaistusmääräyssakkoa ja 291 000 rikesakkoa. Yhteismäärä oli 3 prosenttia suurempi kuin vuonna 2009. Rangaistusmääräyksiä määrättiin prosentti ja rikesakkoja 6 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Hovioikeuksissa ensimmäisenä oikeusasteena tuomittiin 2 henkilöä.

1.2. Rikesakot

Rikesakko on euromäärältään kiinteä, sakkoa lievempi varallisuusrangaistus. Sen käyttöalasta säädetään rikoslaissa ja eri rikkomuksista määrättävän rikesakon suuruudesta valtioneuvoston asetuksella. Rikesakon suuruus oli vuonna 2010 yhdeksänportaisesti 10, 20, 35, 50, 60, 70, 85, 100 tai 115 euroa. Vuonna 2010 rikesakko voitiin määrätä tieliikennelain, ajoneuvolain tai vesiliikennelain lievimmistä rikkomuksista, vesikulkuneuvorikkomuksesta, jätelain jäterikkomuksesta, kalastuslain kalastusrikkomuksesta, järjestyslain järjestysrikkomuksesta ja alkoholilain lievimmistä rikkomuksista. Rikesakkoa voitiin myös määrätä vähäisestä rikoslain 41 luvun 6 §:ssä säädetystä toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapidosta ja vähäisestä rikoslain 41 luvun 7 §:ssä tarkoitetusta toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen luovuttamisesta alaikäiselle.

Rikesakko oli eniten käytetty rangaistus vuonna 2010. Rikesakkoja ajoneuvoa pysäyttämättä määrättiin noin 151 000 kappaletta, joka oli lähes prosentin vähemmän kuin vuonna 2009. Eniten määrättiin 85:n euron rikesakkoja, 30 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Toiseksi yleisin oli 70:n euron rikesakko, myös niiden määrä lisääntyi vuodesta 2009. Rikesakko, jonka suuruus on 85 euroa, voidaan määrätä muulle moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle kuin mopoilijalle enintään 15 kilometrin ylinopeudesta, jos nopeusrajoitus on enintään 60 kilometriä tunnissa. 70:n euron rikesakko voidaan vastaavasti määrätä enintään 15 kilometrin ylinopeudesta, jos nopeusrajoitus on yli 60 kilometriä tunnissa.

Kuvio 1. Rikesakot suuruuden mukaan 2009 ja 2010

Kuvio 1. Rikesakot suuruuden mukaan 2009 ja 2010

Rikesakoista suurin osa määrättiin autoilijoille, 95 prosenttia (276 000). Mopoilijoille määrättiin yli 5 000, moottoripyöräilijöille lähes 2 500 ja polkupyöräilijöille 1 100 rikesakkoa.

1.3. Sakot

Päiväsakon rahamäärä lasketaan sakotettavan nettotulojen mukaan.

  • Päiväsakon rahamäärä lasketaan verotustietojen perusteella nettokuukausitulosta, josta on ensin vähennetty 255 euron peruskulutusvähennys. Yksi päiväsakko on 1/60 kuukausitulosta. Elatusvelvollisuus vähentää rahamäärää 3 euroa elätettävää kohti. Päiväsakon vähin rahamäärä on 6 euroa.

  • Päiväsakkojen lukumäärä vahvistetaan rikoksen moitittavuuden perusteella rajoissa 1–120 päiväsakkoa. Kuitenkin jos joku olisi tuomittava samalla kertaa vähintään kahdesta rikoksesta sakkorangaistukseen, hänet tuomitaan yhteiseen sakkorangaistukseen, joka saa olla enintään 240 päiväsakkoa. Rikoksesta ennen tuomiota mahdollisesti johtunut vähintään yhden vuorokauden yhtäjaksoinen vapaudenmenetys otetaan huomioon vähennyksenä päiväsakkojen lukumäärästä.

  • Sakon kokonaisrahamäärä on päiväsakkojen lukumäärä kerrottuna päiväsakon rahamäärällä, mutta ylinopeussakon on oltava aina vähintään yhtä suuri kuin ylinopeudesta määrättävä korkein rikesakko, joka on 115 euroa.

Rangaistusmääräyksellä tuomittujen päiväsakkojen keskilukumäärä oli 14, päiväsakon rahamäärä oli keskimäärin 15,2 euroa ja sakon kokonaisrahamäärä keskimäärin 204,1 euroa. Oikeudenkäynnin sakkotuomioissa päiväsakkojen keskilukumäärä oli 37, päiväsakon rahamäärä oli keskimäärin 12,7 euroa ja sakon kokonaisrahamäärä keskimäärin 445,2 euroa. Oheissakkotuomioissa vastaavat keskiarvot olivat 33 kappaletta sekä 13,3 ja 441,9 euroa. Sakoista lähes 50 prosenttia oli päiväsakon rahamäärältään kuuden euron minimihintaisia sakkoja.

Taulukko 1. Sakot ja rikesakot 2010

Lukumäärä tai
rahamäärä
Tuomiot ja rangaistus-
määräykset yhteensä
Tuomiot  Rangaistus-
määräykset  
Rikesakot  
Liikenne-
rikokset   
Muut   Päärikos
Liikenne-
rikokset  
Muut   Liikenne-
rikokset  
Muut   Liikenne-
rikokset  
Muut 
Päiväsakkojen lukumäärä
– keskimäärin
17 20 39 36 14 14 . .
Päiväsakon rahamäärä
– keskimäärin, euroa
17,53 9,50 15,60 10,47 17,79 9,15 . .
– enimmillään, euroa  9 200  740 9 200 470 1 629 740 . .
Sakon kokonaisrahamäärä
– keskimäärin, euroa
276,81 184,94 533,25 361,01 240,77 120,77 77,54 25,80
– enimmillään, euroa  81 540 16 700 81 540 16 700 32 256 7 400 115 60
– sakkokertymä, milj.euroa 46,2 16,3 11,0 8,5 35,3 7,8 22,2 0,1
– luokitus euroa, %
1–40 euroa, % 2,0 10,3 0,4 0,6 2,3 13,8 12,1 91,1
41–60 euroa, % 6,9 17,3 1,7 4,7 7,7 21,9 4,5 8,9
61–80 euroa, % 4,1 6,1 1,1 1,1 4,5 7,9 28,4
81–100 euroa, % 3,7 12,1 3,0 6,5 3,8 14,1 44,0
101–150 euroa, %  24,5 17,1 8,2 15,1 26,8 17,8 11,0
151–200 euroa, % 11,6 12,0 8,3 12,6 12,1 11,8
201–300 euroa, % 18,7 11,9 23,9 24,2 17,9 7,5
301–400 euroa, %  10,7 4,6 12,8 10,1 10,4 2,6
401–500 euroa, % 6,0 3,1 8,9 8,3 5,6 1,2
501–1 000 euroa, % 9,0 3,9 18,9 11,1 7,6 1,2
1 001–2 000 euroa, % 2,2 1,4 10,7 4,8 1,1 0,2
2 001–3 000 euroa, % 0,3 0,2 1,4 0,7 0,1 0,0
3 001–euroa, % 0,1 0,1 0,7 0,3 0,1 0,0
Yhteensä 99,8 100,1 100,0 100,1 100,0 99,9 100,1 100,0
Lukumäärä 167 076 87 898 20 589 23 479 146 487 64 419 286 223 4 605

Kuvio 2. Sakot ja sakkokertymä 1995–2010

Kuvio 2. Sakot ja sakkokertymä 1995–2010

Taulukossa 1 liikennerikoksilla tarkoitetaan seuraavia rikoksia (rikkomuksia): liikenneturvallisuuden vaarantaminen, törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, rattijuopumus, törkeä rattijuopumus, vesiliikennejuopumus, ilmaliikennejuopumus, junaliikennejuopumus, kulkuneuvon luovuttaminen juopuneelle, liikennejuopumus moottorittomalla ajoneuvolla, kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta, liikennepako tieliikenteessä, liikenteen häirintä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen ja ajoneuvorikkomus.

1.4. 28 Yhteisösakkoa tuomittiin

Vuoden 1995 syyskuusta lähtien myös oikeushenkilö eli yhtiö, yhdistys, säätiö tms. voidaan tuomita rangaistukseen sen toiminnassa tapahtuneen rikoksen johdosta. Oikeushenkilö voidaan tuomita yhteisösakkoon, jos sen lakimääräiseen toimielimeen tai muuhun johtoon kuuluva on ollut osallinen rikokseen tai sallinut rikoksen tekemisen taikka jos oikeushenkilön toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi. Yhteisösakko tuomitaan euromääräisenä. Alin rahamäärä on 850 ja ylin 850 000 euroa. Oikeushenkilön rangaistusvastuu voi vuonna 2010 seurata seuraavista rikoksista: (törkeä) lahjuksen antaminen, lahjuksen antaminen kansanedustajalle, järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen, (törkeä) laittoman maahantulon järjestäminen, eläinsuojelurikos, uhkapelin järjestäminen, väkivaltakuvauksen levittäminen, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen, törkeä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittäminen, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito, sukupuolisiveellisyyttä loukkaava markkinointi, (törkeä) paritus, (törkeä) ihmiskauppa, (törkeä) veropetos (eräiltä osin), (törkeä) avustuspetos, avustuksen väärinkäyttö, markkinointirikos, alkoholijuoman markkinointirikos, kilpailumenettelyrikos, yritysvakoilu, yrityssalaisuuden väärinkäyttö, lahjominen elinkeinotoiminnassa, lahjuksen ottaminen elinkeinotoiminnassa, (törkeä) kätkemisrikos, ammattimainen kätkemisrikos, (törkeä rahanpesu), (törkeä) väärennys, väärennysaineiston hallussapito, ydinräjähderikos, yleisvaarallisen rikoksen valmistelu (eräiltä osin), vaaran aiheuttaminen tietojenkäsittelylle, kaikki terrorismirikokset, (törkeä) vahingonteko (eräiltä osin), (törkeä) petos (eräiltä osin), (törkeä, lievä) rahanväärennys, rahanväärennyksen valmistelu, väärän rahan käyttö, (törkeä) maksuvälinepetos, maksuvälinepetoksen valmistelu, (törkeä) viestintäsalaisuuden loukkaus, (törkeä) tietoliikenteen häirintä, (törkeä) tietojärjestelmän häirintä, (törkeä) tietomurto, (törkeä) säännöstelyrikos, salakuljetus, törkeä tulliselvitysrikos, puolustustarvikkeiden maastavientirikos, työturvallisuusrikos, kaikki ympäristörikokset ja arvopaperimarkkinarikokset, tekijänoikeusrikos, (törkeä) huumausainerikos, huumausainerikoksen valmistelu ja (törkeä) huumausainerikoksen edistäminen, (törkeä) alkoholirikos, ydinenergian käyttörikos, räjähderikos ja varomaton käsittely.

Vuonna 2010 käräjäoikeuksissa tuomittiin 28 yhteisösakkoa, 9 vähemmän kuin edellisvuonna. Yhteisösakkoa tuomittiin yrityssalaisuuden väärinkäytöstä (2), kätkemisrikoksesta (1), työturvallisuusrikoksista (22), sisäpiiritiedon väärinkäytöstä (1) ja ympäristön turmelemisesta (2). Keskimääräinen yhteisösakko oli 12 821 euroa ja mediaani 10 000 euroa.

1.5. Vankeus ja yhdyskuntapalvelu

Ehdottomaan vankeuteen tuomittiin 6 300 kertaa, lähes 6 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Yhdyskuntapalvelua tuomittiin 2 700 kertaa, 8 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2009. Näiden lisäksi noin 362 tapauksessa aikaisempi ehdoton vankeus tai yhdyskuntapalvelu katsottiin nyt riittäväksi seuraamukseksi. Ehdollisia vankeustuomioita annettiin 15 000, jossa on vähennystä edellisvuodesta 3 prosenttia. Viisivuotisjaksolla 1996–2000 tuomittiin yhteensä 40 elinkautisrangaistusta. Edellä mainittuun jaksoon verrattuna vuosina 2006–2010 määrä nousi, jolloin elinkautisia vankeusrangaistuksia tuomittiin 76 kappaletta. Vuonna 2010 alioikeuksissa tuomittiin 25 elinkautista, kun vuonna 2009 elinkautisia vankeusrangaistuksia tuomittiin 13 kappaletta.

Kuvio 3. Vankeus- ja yhdyskuntapalvelutuomiot 1970-2010

Kuvio 3. Vankeus- ja yhdyskuntapalvelutuomiot 1970-2010

Yhdyskuntapalvelu on enintään kahdeksan kuukauden pituisen ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta tuomittava rangaistus. Lisäksi edellytetään, että rikoksentekijä on antanut suostumuksensa palvelun suorittamiseen ja että voidaan olettaa hänen suoriutuvan palvelusta. Se käsittää 20–200 tuntia valvonnan alaisena tehtävää säännöllistä, palkatonta työtä. Enintään kymmenen tuntia rangaistuksesta voidaan kuitenkin suorittaa osallistumalla uusintarikollisuuden vähentämistä tukeviin toimintaohjelmiin tai käyttämällä päihdeongelmien vähentämiseen tarkoitettuja palveluja. Asevelvollisuudesta tai siviilipalveluksesta kieltäytymisestä ja siviilipalvelusrikoksesta ei saa tuomita yhdyskuntapalvelua.

Yhdyskuntapalvelun vakinaistuttua vuoden 1997 alusta laissa säädetään aiempaa tarkemmin, milloin tuomioistuimen on tuomittava yhdyskuntapalvelua ja milloin vankilarangaistus. Edellä mainittujen muodollisten edellytysten täyttyessä yhdyskuntapalveluun tuomitseminen on aina pääsääntö. Laissa on kolme perustetta, jotka tuomioistuimen harkinnan mukaan voivat johtaa pääsäännöstä poikkeamiseen eli vankilarangaistuksen tuomitsemiseen. Perusteina voivat olla ehdottomat vankeusrangaistukset tai aiemmat yhdyskuntapalvelurangaistukset. Kolmantena mainitaan muut painavat syyt, jotka voivat liittyä esimerkiksi rikoksen laatuun tai tekohetkeen.

Yhdyskuntapalvelun käyttöaste vuonna 2010 oli 37 prosenttia (yhdyskuntapalveluun tuomittujen osuus sellaisista ehdottomista vankeusrangaistuksista, jotka rangaistuksen pituuden ja rikoksen puolesta oli muunnettavissa yhdyskuntapalveluksi). Käyttö oli samalla tasolla kuin edellisvuonna. Selvästi eniten yhdyskuntapalvelua käytettiin rattijuopumuksesta tuomittaessa, jolloin sen käyttöaste oli 50 (2009:50) prosenttia. Pahoinpitelystä tuomittaessa käyttöaste oli 40 (2009:39) prosenttia ja varkaustuomioissa 21 (2009:21) prosenttia. Rattijuoppoja tuomittiin yhdyskuntapalveluun 55 (2009:57) prosenttia kaikista yhdyskuntapalveluun tuomituista. Rattijuopumuksesta tuomittujen osuus muuntokelpoisista tuomioista oli vain 41 (2009:43) prosenttia.

Kuvio 4. Yhdyskuntapalvelun käyttö eri rikoksissa 2005–2010

Kuvio 4. Yhdyskuntapalvelun käyttö eri rikoksissa 2005–2010

Naisilla yhdyskuntapalvelun käyttöaste oli 45 ja miehillä 37 prosenttia. Naisilla käyttöaste väheni 3 prosenttiyksikköä ja miehillä käyttöaste pysyi lähes samalla tasolla verrattuna vuoteen 2009. Ikäryhmittäin tarkasteltuna käyttöaste oli korkein ikäluokissa 18–20 ja yli 65 vuotiaat.

Kuvio 5. Yhdyskuntapalvelun käyttö tuomitun sukupuolen ja iän mukaan 2010

Kuvio 5. Yhdyskuntapalvelun käyttö tuomitun sukupuolen ja iän mukaan 2010

Hovioikeuspiireittäin tarkasteltuna yhdyskuntapalvelun käyttöaste oli suurin Itä-Suomen hovioikeuspiirin käräjäoikeuksissa ja pienin Helsingin hovioikeuspiirin alueella. Käräjäoikeuden mukaan jaotellut tiedot löytyvät tilaston kotisivun ensimmäisestä tietokantataulusta.

Taulukko 2. Yhdyskuntapalveluun tuomitut alioikeuksissa hovioikeuspiireittäin 2010

Hovioikeuspiiri Muuntokelpoisia
yhteensä  
niistä muunnettu
yhteensä  
Käyttöaste
yhteensä,
%  
Käyttöaste törkeissä
rattijuopumuksissa,
%  
Itä–Suomi 887 405 45,7 56,5
Vaasa 1 303 551 42,3 55,2
Rovaniemi 681 281 41,3 49,7
Koko maa 7 184 2 676 37,2 53,9
Turku 1 855 674 36,3 54,0
Kouvola 894 319 35,7 51,1
Helsinki 1 564 446 28,5 54,4

Yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano on aloitettava viipymättä, ja palvelu on pääsääntöisesti suoritettava loppuun vuoden kuluessa siitä, kun tuomio on tullut täytäntöönpanokelpoiseksi. Toimeenpanosta vastaa Rikosseuraamuslaitos. Jos tuomittu epäonnistuu yhdyskuntapalvelun suorittamisessa, rangaistus muunnetaan ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi, jonka vähimmäisaika on neljä päivää. Yhdyskuntapalvelun suorittamisen laiminlyönnin tai palveluehtojen muun törkeän rikkomisen vuoksi päätöksiä, joissa suorittamatta oleva osa muunnettiin takaisin ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi, annettiin 472 vuonna 2010. Tuomioistuin pidensi palvelun täytäntöönpanoaikaa 162 kertaa. Uuden vankeustuomion yhteydessä aiemman yhdyskuntapalvelun aloittaminen tai jatkaminen kiellettiin 11 kertaa. Syyttäjän vaatimus yhteiskuntapalvelun takaisinmuunnosta vankeudeksi hylättiin, peruutettiin syyttäjän toimesta tai raukesi 64 tapauksessa.

Enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi, jollei rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys tai tekijän aikaisempi rikollisuus edellytä ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista. Jos ehdollista vankeutta yksinään on pidettävä riittämättömänä rangaistuksena rikoksesta, voidaan sen ohessa tuomita sakkoa tai, jos ehdollinen vankeus on vuotta pidempi, 20–90 tuntia yhdyskuntapalvelua. Rikoksen alle 21–vuotiaana tehnyt voidaan tuomita ehdollisen vankeuden tehosteeksi koeajaksi valvontaan, milloin tätä on pidettävä perusteltuna tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi sekä uusien rikosten ehkäisemiseksi. Alle 21–vuotiaana tehdystä rikoksesta tuomittiin ehdolliseen vankeuteen lähes 2 600 henkilöä. Heistä 31 prosenttia määrättiin koeajaksi valvontaan

Enintään kahden vuoden vankeusrangaistuksista määrättiin ehdolliseksi 65 prosenttia vuonna 2010. Oheissakon sai maksettavakseen 50 prosenttia ehdolliseen vankeuteen tuomituista. Yhdeksän kymmenestä oheissakosta määrättiin törkeästä rattijuopumuksesta tuomituille. Yli vuoden pituisia ehdollisia vankeuksia tuomittiin 697 kappaletta, joista 171 tapauksessa tuomittiin lisäksi yhdyskuntapalvelua.

Kaikista vankeustuomioista yli 42 prosenttia tuomittiin ensisijassa (päärikos) rattijuopumuksista (RL 23:3–4 §), 15 prosenttia pahoinpitelyistä (RL 21:5–6 §) ja 9 prosenttia varkauksista (RL 28:1–2 §). Ehdottomista vankeuksista ja yhdyskuntapalveluista lähes 34 prosenttia tuomittiin rattijuopumuksista, 16 prosenttia pahoinpitelyistä ja 13 prosenttia varkauksista. Ehdoton (määräaikainen) vankeus oli vuonna 2010 keskimäärin 9,8 kuukautta, yhdyskuntapalveluksi muunnettu vankeus keskimäärin 3,2 ja ehdollinen keskimäärin 3,7 kuukautta. Tämän tilaston kotisivulla tietokantataulukoissa on tietoja eri rikoksista tuomittujen keskimääräisistä ja mediaanirangaistuksista.

Taulukko 3. Eräiden rikosten vankilarangaistukset käräjäoikeuksissa 2006–2010

Tuomion päärikos Vuosi Vankilarangaistus
Keskipituus
kuukautta
% kaikista
rikoksen
rangaistuksista
% kaikista
vankila-
rangaistuksista
Vankila-
tuomioiden
lukumäärä
Tuomioiden
lukumäärä
yhteensä
Törkeä
rattijuopumus
2006 3,8 15,4 25,5 1 948 12 672
2007 3,9 13,6 25,5 1 779 13 100
2008 3,9 13,8 25,1 1 724 12 496
2009 3,7 13,3 21,8 1 449 10 902
2010 3,7 12,4 19,8 1 244 10 066
Törkeä
pahoinpitely
2006 23,9 58,4 4,5 343 587
2007 24,2 58,0 4,9 350 603
2008 24,6 55,7 5,4 371 666
2009 24,8 55,2 5,4 359 650
2010 24,4 54,2 5,0 313 578
Törkeä
huumausainerikos
2006  44,3 74,9 3,0 230 307
2007 38,7 80,3 3,5 249 310
2008 47,2 71,1 3,2 219 308
2009 42,4 79,2 3,9 259 327
2010 36,8 69,8 4,6 289 414
Tappo 2006 111,1 92,9 0,7 52 56
2007 111,7 93,7 0,8 59 63
2008 115,3 94,5 1,0 69 73
2009 110,9 90,0 0,7 45 50
2010 117,3 87,5 0,7 42 48
Tapon yritys 2006 43,2 89,2 1,1 83 93
2007 47,2 88,0 1,2 88 100
2008 46,4 93,3 1,4 97 104
2009 46,6 94,2 1,5 97 103
2010 47,7 94,1 1,5 95 101

Kuvio 6. Eräistä rikoksista tuomittujen vankeusrangaistusten keskipituus alioikeuksissa 2010

Kuvio 6. Eräistä rikoksista tuomittujen vankeusrangaistusten keskipituus alioikeuksissa 2010

1.6. Painavia syitä 24 nuoren tuomiossa

Alle 18–vuotiaana tehdystä rikoksesta ei saa tuomita ehdottomaan vankeusrangaistukseen, elleivät painavat syyt sitä vaadi. Vuonna 2010 alioikeuksien mielestä painavia syitä löytyi 24:n kohdalla (2009: 39). Yhdyskuntapalveluun tuomittiin 8 (2009:7) nuorta ja 18 (2009:4) tapauksessa katsottiin aikaisempi rangaistus sellaisenaan riittäväksi seuraamukseksi myöhemmin käsiteltäväksi tulleesta rikoksesta. Ehdollisia vankeusrangaistuksia tuomittiin alle 18-vuotiaille 590, joka oli 13 enemmän kuin vuonna 2009. Kaikista tuomituista (rikesakot mukaan lukien) oli 15–17-vuotiaita yli 4 prosenttia ja 18–20-vuotiaita lähes 8 prosenttia. Oikeudessa tuomituista näiden ikäluokkien yhteinen osuus oli 18 prosenttia. Naisia tuomituista oli 22 prosenttia vuonna 2010. Vuonna 1980 naisten osuus oli 9, vuonna 1990 13 ja vuonna 2000 16 prosenttia.

Kuvio 7. Oikeudessa tuomittujen, rangaistusmääräyksen tai rikesakon saaneiden ikäryhmittäiset osuudet vuosina 2009 ja 2010

Kuvio 7. Oikeudessa tuomittujen, rangaistusmääräyksen tai rikesakon saaneiden ikäryhmittäiset osuudet vuosina 2009 ja 2010

1.7. Tuomioistuimissa rangaistukseen tuomituista lähes 10 prosenttia oli ulkomaalaisia

Ulkomaan kansalaisia tuomittiin rangaistukseen yhteensä 36 000 vuonna 2010. Vastaava luku vuonna 2009 oli 32 000. Tuomioistuimissa ulkomaalaisia tuomittiin 6 200 henkilöä, mikä on lähes 10 prosenttia kaikista tuomioistuimissa tuomituista. Rangaistusmääräyssakkoja määrättiin 22 000 ulkomaalaiselle henkilölle, mikä oli 22 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Rikesakkoja sai 8 200 ulkomaalaista henkilöä, 5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Ulkomaalaisia, joilla ei ole vakinaista asuin paikkaa Suomessa, tuomittiin tuomioistuimissa noin 3 000 eli noin 5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vastaavasti rangaistusmääräysten saaneita oli melkein 13 000, noin 25 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Rangaistujen ulkomaalaisten joukossa oli 150:n eri valtion kansalaisia. Eniten rangaistuksia määrättiin Viron kansalaisille.

Kuvio 8. Ulkomaalaisten osuus tuomituista 2005–2010

Kuvio 8. Ulkomaalaisten osuus tuomituista 2005–2010

1.8. Nuorisorangaistuksista

Vuoden 2005 alusta nuorisorangaistus on ollut käytettävissä koko maassa. Rangaistuksen kokeilu aloitettiin helmikuussa 1997. Nuorisorangaistukseen voidaan tuomita alle 18–vuotiaana tehdystä rikoksesta, jos sakko on rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys ja tekijän aikaisemmat rikokset huomioon ottaen riittämätön rangaistus eivätkä painavat syyt vaadi ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemista. Lisäksi tuomitsemista on pidettävä perusteltuna tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi ja uusien rikosten ehkäisemiseksi.

Nuorisorangaistusta tuomitaan neljästä kuukaudesta yhteen vuoteen. Tuomittu on valvonnassa rangaistuksen ajan. Nuorisorangaistus sisältää valvontatapaamisia, valvonnan alaisena suoritettavia sosiaalista toimintakykyä edistäviä tehtäviä ja ohjelmia sekä niiden yhteydessä annettavaa tukea ja ohjausta. Nuorisorangaistus sisältää myös valvonnassa tapahtuvaa työelämään ja työn tekemiseen perehtymistä, jollei sitä ole pidettävä ilmeisen tarpeettomana tai se ole erityisen vaikeasti järjestettävissä.

Nuorisorangaistuksia tuomittiin käräjäoikeuksissa 21 kappaletta vuonna 2010. Kesto oli keskimäärin 8,9 kuukautta. Tuomituista suurin osa (18) oli miehiä.

1.9. Vapauttavia tuomioita 3 100

Varsinaisessa oikeudenkäynnissä jätettiin tuomitsematta rangaistukseen 657 syylliseksi todettua. Yleisimmät perusteet olivat rikoksen vähäisyys ja tekijän nuoruus. Syyntakeettomana jätettiin tuomitsematta 51 henkilöä. Vapauttavan tuomion sai noin 3 100 vastaajaa, mikä on lähes 5 prosenttia kaikista syytetyistä. Lisäksi 1 100:n osalta syyte jätettiin sillensä.

1.10. Valitusprosentti 12

Vastaaja valitti 10 prosentissa, syyttäjä 2 prosentissa ja muu asianosainen 2 prosentissa päätöksistä. Selvästi eniten muutosta haettiin vankilatuomioihin (58 prosenttia). Myös syytteen hylkäävissä päätöksissä valittaminen oli keskimääräistä yleisempää (15 prosenttia). Suhteellisesti vähiten muutosta haettiin silloin, kun rangaistuksena oli sakko (6 prosenttia).

Kuvio 9. Valittaminen alioikeuksien rikostuomioista 2008–2009

Kuvio 9. Valittaminen alioikeuksien rikostuomioista 2008–2009

1.11. Keskeiset muutokset rikosluokituksessa vuonna 2010

Rikoslain 11 lukuun lisättiin uusi 9 a pykälä 1.1.2010 kidutus ja kidutuksen yritys. Vuonna 2010 muutettiin myös rikoslain 17 luvun 16 a, 16 b ja 16 c pykäliä. Muutoksilla lisättiin rahapelitoiminnan yhteydessä tehdyille arpajaisrikokselle oma ankarammin rangaistava tekomuoto, rahapelirikos.

Rikoslain ulkopuolisiin lakeihin tuli myös useita muutoksia ja uusia rangaistussäännöksiä. Voimaan 1.1.2010 tullut laki taksinkuljettajien ammattipätevyydestä sisälsi kaksi uutta rikos-nimikettä, kuljettajan ammattipätevyyssäännösten rikkominen ja luvaton taksinkuljettajan ammattipätevyyskoulutustoiminta. Laki matkustaja-aluksen henkilöluetteloista tuli voimaan 1.1.2010. Laki sisältää yhden uuden rangaistussäännöksen, henkilöluettelorikkomus matkustaja-aluksella. Tammikuun 2010 alusta tuli voimaan laki rautatiejärjestelmän liikenne turvallisuustehtävistä, joka sisältää yhden uuden rangaistussäännöksen, huumaavaan aineen käyttäminen rautatieliikenteessä. Myös tammikuun 2010 alusta voimaan tullut laki aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä sisältää uuden rangaistussäännöksen, merenkulkurikkomus. Uusi rangaistussäännös, lentoliikenteen päästökaupparikkomus, lentoliikenteen päästökauppa laissa tuli voimaan 1.2.2010. Muita uusia rikoslain ulkopuolisia vuonna 2010 voimaan tulleita rangaistussäännöksiä olivat eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain rikkominen, maksulaitosrikos ja luotonantajarikos. Tupakkalakiin tuli myös muutoksia. Rikosnimike tupakan myyntirikkomus korvattiin tupakan myyntirikoksella, jossa on myös säädetty myös ankarampi rangaistus.

Päivitetty rikosnimikkeistö on saatavissa Tilastokeskuksesta.

1.12. Tuomioistuin muutokset vuonna 2010

Käräjäoikeuksien toimialueet muuttuivat 1.1.2010. Tuolloin aloitti toimintansa 27 käräjäoikeutta aiemman 51 sijaan. Osa vanhoista käräjäoikeuksista säilyi ennallaan, mutta suurimmassa osassa sekä nimi että toimialue muuttuivat. Uudet käräjäoikeuksien toimialueet noudattavat pääasiassa maakuntarajoja. Uudet käräjäoikeudet on lueteltu laissa käräjäoikeuslain muuttamisesta ( 1751/2009 ).

Tilastokeskuksen Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset tilaston kotisivun tietokanta taulukossa aikasarja uudella käräjäoikeusluokituksella alkaa vuodesta 2009. Vanhalla käräjäoikeusluokituksella on mahdollista saada tietoja vuosilta 2002-2009.


Lähde: Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2010, Tilastokeskus

Lisätietoja: Salla-Tuulia Koivuoja (09) 1734 3242, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 30.11.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6680. 2010, 1. Katsaus rangaistuksiin 2010 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.4.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/syyttr/2010/syyttr_2010_2011-11-30_kat_001_fi.html