Valta ja päätöksenteko

Sivulle on koottu tilastotietoja naisista ja miehistä johtajina ja päätöksentekijöinä.

Lisää tilastoja aiheesta löydät myös Naiset ja miehet Suomessa 2016 -taskutilastosta.

 

Naiset ja miehet vaaleissa

Suomessa toteutettiin ensimmäisenä maailmassa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus eduskuntavaaleissa 1907. Naisten edustus eduskunnassa on vuosikymmenten kuluessa noussut, muttei toistaiseksi ole yltänyt 50 prosenttiin edustajista.

Eduskuntavaalit ja kunnallisvaalit

Sekä eduskunta- että kunnallisvaaleissa naisten ääniosuus ja osuus ehdokkaista ja valituista on viime vuosikymmeninä pääasiassa kasvanut, mutta kasvu on viime vuosina hidastunut tai taittunut. Eduskuntavaaleissa 2015 valittiin vähemmän naiskansanedustajia kuin edellisissä vaaleissa

Lisätietoja naisista ja miehistä äänestäjinä, ehdokkaina ja valittuina löytyy vaalitilastojen kotisivuilta.

Naisten osuus ehdokkaista, äänistä ja valituista eduskuntavaaleissa 1954-2015, %

Lähde: Vaalitilastot, Tilastokeskus

Naisten osuudet ehdokkaista, äänistä ja valituista kunnallisvaaleissa 1956-2017, %

Lähde: Vaalitilastot, Tilastokeskus

 

Naiset ja miehet yritysten ylimmässä johdossa

Naisten ja miesten edustusta johtotehtävissä voi seurata alla olevista Tilastokeskuksen tasa-arvotilastojen johtajuustiedoista, joissa tarkastellaan pörssiyhtiöiden, listaamattomien yhtiöiden, valtio- sekä kuntaomisteisten yhtiöiden ylintä johtoa.

Ylimmällä johdolla viitataan tässä hallituksen jäseniin, hallituksen puheenjohtajiin ja toimitusjohtajiin.

Pörssiyhtiöiden johto

Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallitusjäsenistä oli 24,6 prosenttia vuoden 2016 lopussa. Naisten osuus hallitusjäsenistä oli keskimäärin sitä suurempi, mitä suuremmasta yhtiöstä oli kyse. Naisia oli hallituksissa selvästi enemmän vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2007, jolloin naisten osuus oli vain 11,8 prosenttia. Kasvu on kuitenkin ollut viime vuosina suhteellisen hidasta.

Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä seurantavuosina, %

Lähde: Sukupuolten tasa-arvo, Tilastokeskus; Suomen Asiakastieto Oy

Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä yhtiön markkina-arvon mukaan seurantavuosina, %

  2007 2012 2013 2015 2016
Yhteensä 11,8 21,4 22,8 22,5 24,6
Suuret pörssiyhtiöt 18,8 27,1 28,8 28,3 29,3
Keskisuuret pörssiyhtiöt 7,5 22,4 23,6 24,2 27,3
Pienet pörssiyhtiöt 7,4 16,4 17,4 17,5 18,8

Lähde: Sukupuolten tasa-arvo, Tilastokeskus; Suomen Asiakastieto Oy

Pörssiyhtiöiden hallituksissa toimi vuoden 2016 lopussa kuusi naispuheenjohtajaa.

Vuoden 2016 lopussa 128 pörssiyhtiössä oli yhteensä kuusi naistoimitusjohtajaa, mikä vastasi viittä prosenttia kaikista toimitusjohtajista.

Myös Keskuskauppakamari kerää ja julkaisee tietoja naisten ja miesten edustuksesta pörssiyhtiöiden johdossa.

Listaamattomien yhtiöiden johto

Naisten osuus suurimpien listaamattomien yhtiöiden hallituksissa oli yhteensä 20,8 prosenttia ja hallitusten puheenjohtajista 9,5 prosenttia vuoden 2016 lopussa.

Naisten osuus suurimpien listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenistä seurantavuosina, %

* 100 suurinta listaamatonta yhtiötä liikevaihdon mukaan.  Joukosta on poistettu mm. yhtiöt, joissa palkansaajia on alle 10.
** 150 suurinta listaamatonta yhtiötä liikevaihdon mukaan. Joukosta on poistettu mm. yhtiöt, joissa palkansaajia on alle 10.
*** 150 suurinta listaamatonta yhtiötä on rajattu liikevaihdon sijaan henkilöstön lukumäärän mukaan.

Lähde: Sukupuolten tasa-arvo, Tilastokeskus; Suomen Asiakastieto Oy

Listaamattomien yhtiöiden toimitusjohtajista puolestaan 14 prosenttia oli naisia vuonna 2016.

Valtio-omisteisten yhtiöiden johto

Valtio-omisteisten yhtiöiden hallitusjäsenistä yhteensä 38,5 prosenttia oli naisia vuoden 2016 lopussa. Naisten osuus oli suurin valtion kokonaan omistamien yhtiöiden hallituksissa ja vastaavasti pienin valtion vähemmistöomisteisissa pörssiyhtiöissä.

Naisten osuus hallitusjäsenistä on jonkin verran korkeampi kuin vuonna 2007, jolloin naisten osuus jäi 31,2 prosenttiin. Viime vuosina naisten osuus on kuitenkin pysytellyt alle 40 prosentissa.

Naisten osuus valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksissa seurantavuosina, %

Lähde: Sukupuolten tasa-arvo, Tilastokeskus; Suomen Asiakastieto Oy

Naisten osuus valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksissa valtion omistusosuuden mukaan seurantavuosina, %

  2007 2012 2013 2015 2016
Yhteensä 31,2 38,6 39,4 38,4 38,5
Valtion kokonaan omistama 39,0 48,1 47,8 44,8 44,0
Enemmistö, listaamaton  35,5 34,9 34,9 38,3 36,2
Vähemmistö, listaamaton  18,5 29,4 32,8 34,3 31,4
Enemmistö, pörssi 34,8 42,9 42,9 40,9 40,9
Vähemmistö, pörssi 25,0 27,8 30,7 26,6 29,4

Lähde: Sukupuolten tasa-arvo, Tilastokeskus; Suomen Asiakastieto Oy

Vuonna 2016 hallituksen puheenjohtajista naisten osuus oli 23 prosenttia.

Valtio-omisteisia yhtiöitä oli 62, joista kuudessa oli naistoimitusjohtaja (osuus 10 %).  

Kuntaomisteisten yhtiöiden johto

Tilastokeskus toteutti sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliitto ry:n tilaaman selvityksen naisten ja miesten edustuksesta kuntaomisteisten yhtiöiden ylimmässä johdossa keväällä 2017. Raportti 1716:sta kuntaomisteisesta yhtiöstä käsitteli vuoden 2015 tilannetta.

Vuonna 2015 naisia oli kuntaomisteisten osakeyhtiöiden hallitusjäsenistä 34 prosenttia, puheenjohtajista 16 prosenttia ja toimitusjohtajista 23,6 prosenttia.  Osuudet koskevat yhtiöitä, joissa on vähintään yksi työntekijä. Noin 10 prosentissa tutkittujen yritysten hallituksista ei ollut ollenkaan naisjäseniä.

Naisten osuus kuntaomisteisten osakeyhtiöiden johdossa 2015 (yhtiöt, joissa henkilökuntaa vähintään 1 htv), %

Lähde: Keski-Petäjä & Katainen 2017.

Lisätietoja:

Keskuskauppakamari kerää ja julkaisee Naisjohtajat-selvityksissään tietoja naisten ja miesten edustuksesta pörssiyhtiöiden johdossa.

Sosiaali- ja terveysministeriön Tasa-arvoa johtajien urakehitykseen (TASURI) -hankkeessa (2013–2015) tuotettiin tilastoselvitys naisten ja miesten edustuksesta yritysten ylimmässä johdossa. TASURI-hanketta seurannut valtionvarainministeriön koordinoima johtajuustilastointiverkosto jatkaa johtajuustilastoinnin kehittämistä. Verkostossa on edustettuna Tilastokeskuksen ja valtiovarainministeriön lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Tasa-arvotiedon keskus, Keskuskauppakamari, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Kuntaliitto ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK.

 

Johtotehtävät ja uralla eteneminen

Naiset ja miehet johtotehtävissä

Naiset toimivat miehiä harvemmin johtajina suurimmalla osalla sektoreista.

Naisia on selvä enemmistö lasten- ja vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon johtajista sekä henkilöstöjohtajista. Myös terveydenhuollon johtajina naisia on miehiä enemmän.

Muilla aloilla miehiä on johtajina enemmän kuin naisia. Miehillä on oli yli 80 prosenttia johtajapaikoista tieto- ja viestintätekniikan, teollisuuden tuotannon, maa-, metsä- ja kalatalouden sekä vähittäis- ja tukkukaupan aloilla.

Johtajatarkastelut pohjautuvat tässä vuoden 2010 Ammattiluokituksen luokkaan ”1 Johtajat”.

 Naisten ja miesten osuudet johtajina toimivista palkansaajista 2015

Naiset ja miehet esimiehinä

Vuoden 2013 työolotutkimuksen mukaan miespalkansaajista 43 prosenttia ilmoitti, että heidän työhönsä kuuluu esimiestehtäviä. Naisista näin kertoi 33 prosenttia. Molemmilla osuus kasvoi vuoteen 2008 asti, mutta laski hieman vuonna 2013.

Miehillä on selvästi useammin alaisia kuin naisilla eli he toimivat useammin hallinnollisina esimiehinä. Työnjohdollisissa tehtävissä ilman alaisia toimiminen on kuitenkin yhtä yleistä miehille ja naisille.

Työhön kuuluu esimiestehtäviä 1984, 1990, 1997, 2003, 2008 ja 2013, %

Lähde: Työolotutkimus, Tilastokeskus

Naisten ja miesten koetut etenemismahdollisuudet

Miehistä 15 prosenttia koki vuonna 2013, että heidän etenemismahdollisuutensa työssä olivat hyvät. Naisista näin koki 12 prosenttia. Hyviksi etenemismahdollisuutensa arvioi vuonna 2013 selvästi suurempi osuus miehistä kuin aiempina vuosina. Naisilla osuus ei ollut kasvanut vuoden 2008 jälkeen.

Työolotutkimuksen mukaan harva naisista ja miehistä piti uralla etenemistä erittäin tärkeänä, mutta naiset pitivät omassa työssä kehittymistä  useammin erittäin tärkeänä kuin miehet.

Etenemismahdollisuudet työssä, "hyvät mahdollisuudet"-vastaukset,  1977, 1984, 1990, 1997, 2003, 2008 ja 2013, %

Lähde: Työolotutkimus, Tilastokeskus

Päivitetty 13.12.2017