Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Joka kolmas tehnyt etätöitä

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Timo Sirkiä on tutkija Tilastokeskuksessa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 4-5/2009.

Vielä ei voida puhua aallosta, mutta merkkejä etätyön yleistymisestä viime vuosina on nähtävissä.
______________

Työpaikan ulkopuolinen etätyöskentely tietotekniikkaa hyödyntäen on mahdollista yhä useammalle, joka käyttää työssään tietokonetta ja tietoverkkoa. Nykyään useimmissa työtehtävissä tarvitaan tietokonetta ainakin ajoittain. Tilastokeskuksen tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimuksen mukaan työpaikallaan käytti tietokonetta noin kaksi miljoonaa henkilöä eli 78 prosenttia työssä käyvistä vuonna 2008. Tietokoneen käytön yleistyminen ja pääsymahdollisuus tietoliikenneyhteyksien kautta työpaikan intranetiin parantavat etätyön edellytyksiä.

Etätyö määritellään nykyään yleensä seuraavien seikkojen mukaan: aika, paikka ja tietoteknisten välineiden käyttö. Eräissä määritelmissä kriteeriksi esitetään myös työntekijän ja työnantajan välinen sopimus (Pyöriä 2001). Etätyön yhden määritelmän mukaan se on työtä, jota tehdään tietotekniikan ja tietoliikennetekniikan avulla tarkoituksenmukaisessa paikassa (Pekkola 2005). Aikaulottuvuus tarkoittaa etätyölle ominaista riippumattomuutta kiinteistä työajoista tai ainakin työaikojen joustavuutta. Etätyötä voi toki tehdä myös käyttämättä tietotekniikkaa; aikanaan etätyö on saanut sysäyksen liikenteen aiheuttamista ympäristöpaineista.

Tilastokeskuksen tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimuksessa kysytään muutaman vuoden välein etätyön tekemisestä. Tutkimuksessa etätyö on määritelty vähintään ajoittain tehtäväksi työksi, jonka kodin ulkopuolisessa työpaikassa oleva työntekijä tekee tietokoneella kotona tietoverkkoa hyväksi käyttäen.

Kysymys vuonna 2004:
Teettekö itse tai tekeekö joku kotitaloutenne jäsen ainakin joskus etätyötä tietoverkkoa hyväksi käyttäen? Kysymys vuonna 2008: Teettekö ainakin joskus etätyötä tietoverkkoa hyväksi käyttäen? Edellytettiin, että henkilö oli ainakin joskus käyttänyt internetiä ja että kotona oli tietokone ja että työpaikka sijaitsee kodin ulkopuolella. Työsopimusta työnantajan kanssa ei edellytetty.

Asiantuntijat eniten etätyössä

Vuonna 2008 tehdyn tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimuksen haastattelun mukaan joka kolmas työssäkäyvä teki etätöitä. Vuonna 2004 joka viidennessä kotitaloudessa ainakin yksi henkilö teki etätöitä. Kysymys oli muotoiltu eri tavoin vuonna 2008 kuin vuonna 2004, joten tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia. Tutkimustulosten perusteella voi kuitenkin päätellä, että etätyö oli yleistynyt vuoden 2004 jälkeen.

Ikäluokkien välillä ei 18-64-vuotiaiden joukossa ollut juurikaan vaihtelua etätyöntekijöiden osuuksissa. Asiantuntijatehtävissä toimivista 45 prosenttia, useampi kuin missään muussa ammattiluokassa, teki etätöitä. Jos tutkimuksessa olisi kysytty säännöllisesti eikä vähintään ajoittain tehtävästä työpaikan ulkopuolisesta työskentelystä, olisi varmaankin saatu selvästi alhaisempia osuuksia.

Sivun alkuun

Usein ajoittaista

Tilastokeskuksen työolotutkimuksessa on saatu selvästi pienempiä osuuksia etätyön tekijöistä. Etätyö on määritelty haastattelussa "ansiotyöksi, jota tehdään varsinaisen työpaikan ulkopuolella niin, että siitä on sovittu työnantajan kanssa". Vuonna 2008 yhteensä 8 prosenttia palkansaajista sanoi tekevänsä etätyötä, kun vastaava osuus vuonna 1997 oli 4 prosenttia. Työolotutkimuksen mukaan 34 prosenttia palkansaajista teki päätyöhönsä liittyviä töitä kotonaan joskus tai osittain.

Näiden kahden tutkimuksen tiedoista voi päätellä, että työnantajan kanssa tehtyyn sopimukseen perustuva etätyöskentely ei ole kovinkaan yleistä toisin kuin ajoittainen ja epämuodollisesti motivoitunut etätyö. Jälkimmäisessä on varmaankin kyse työaikajoustoista ja myös palkattomasta ylityöstä.

Sivun alkuun

Tietotyössä kiinnostusta ja potentiaalia

Etätyöhön vaikuttaisi löytyvän enemmän kiinnostusta kuin mitä tähän mennessä on toteutunut. Vuonna 2006 tehdyn kyselyn (Sairinen et al. 2006) mukaan runsas neljännes niistä työssä käyvistä, jotka eivät tehneet etätyötä, oli kiinnostunut mahdollisuudesta etätyöskentelyyn. Mitä perehtyneempi vastaaja oli tieto- ja viestintäteknologiaan, sitä motivoituneempi hän oli etätyöskentelyyn.

Työsuojelurahaston vuonna 2000 teettämässä tutkimuksessa tietotyöläisistä suuri osa luonnehti työtään henkisesti raskaaksi, toisaalta heillä oli mahdollisuuksia itsenäiseen työhön ja työaikajoustoihin muita useammin. Heistä useampi teki etätöitä kuin muiden alojen työllisistä. Tietotyön kriteerinä tutkimuksessa oli atk:n käytön lisäksi työn edellyttämä suunnittelu ja ideointi sekä vähintään ylemmän keskiasteen koulutus.

Sivun alkuun

Ympäristövaikutukset toistaiseksi mitättömiä

Etätyön ekologisesti hyödyllisistä vaikutuksista on puhuttu paljon. Nykyisellä etätyön tekemisen tasolla sen ympäristöä säästävät vaikutukset lienevät melko vähäisiä. Työvoiman liikkuvuus on kasvanut entisestään ja keskimääräiset työmatkat pidentyneet, joten tältä kantilta kysyntää työmatkaliikenteen vähentämiselle olisi.

Useimmin etätyötä tekevät pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa asuvat työlliset. Enemmistöllä etätyöntekijöistä taustalla vaikuttavat ensisijaisesti muut kuin työmatkaan liittyvät tekijät, mutta yli 50 kilometrin työmatkoja tekevillä työmatka on selvitysten mukaan tärkein syy etätyön tekemiselle.

Lähteet:

Helminen, V., Ristimäki, M. & Oinonen, K. (2003) Etätyö ja työmatkat Suomessa.

Suomen Ympäristö 611. Ympäristöministeriö

Lehto, A-M. & Sutela, H. (2008) Työolojen kolme vuosikymmentä. Työolotutkimusten tuloksia 1977-2008. Tilastokeskus

Pekkola, J. (2005) Etätyön käsitteen kehitys ja tulkinta työympäristössä 1980- ja 1990-luvuilla. Työpoliittinen aikakauskirja 3/2005. Työministeriö

Pyöriä, P. (2001) Tietotyössäkö tulevaisuus? Hyvinvointikatsaus, 2001/1. Tilastokeskus. Tutkimustulokset ovat lähtöisin Työsuojelurahaston rahoittamasta tutkimushankkeesta "Tietoyhteiskunta, tietotyö ja uudet yhteiskunnalliset jaot"

Sairinen, R., Heikkinen, T. ja Hirvonen, J. (2006) Arjen kokemuksia kestävästä tietoyhteiskunnasta. Teoksessa: Arkielämän ympäristöpolitiikka. Gaudeamus: Helsinki

Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimukset 2004-2008. Tilastokeskus


Päivitetty 15.7.2009