Ulkomainen raha pyörittää kolmannesta Suomen viennistä

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittajat: Timo Koskimäki on Tullihallituksen tilastojohtaja ja Mirjami Rajala tulliylitarkastaja. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 4-5/2010.

Ulkomaankauppaa käyvien yritysten omistuspohjaa on Tullihallituksen tilastoinnissa seurattu 2000-luvun alusta lähtien. Kuluneen vuosikymmenen kehitys yritysten omistuspohjassa kertoo oman tarinansa globalisaatiosta: ulkomainen raha pyörittää noin kolmannesta Suomen tavaraviennin arvosta.

______________

Talouspolitiikassa keskustellaan aika-ajoin yritysten omistuksen sijainnin merkityksestä. Asiassa on aiemmin nähty lähinnä peikkoja, puhuttu tytäryhtiötaloudesta ja pelätty tärkeiden toimintojen siirtymistä pois Suomesta. Keskustelun valtavirta on kuitenkin kääntynyt, nyt pikemminkin haikaillaan ulkomaisia investointeja eli juuri omistuksen siirtymistä pois Suomesta. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama selvitysmies professori Vesa Puttonen jopa ehdottaa, että ulkomaisia pääomasijoittajia suosittaisiin helpottamalla niiden verokohtelua. Tavoitteena olisi lisätä yritysten kansainvälistymistä.

Tullihallituksen tilastoinnissa ulkomaankauppaa käyvien yritysten omistuspohjaa on seurattu 2000-luvun alusta lähtien. Kuluneen vuosikymmenen kehitys yritysten omistuspohjassa kertoo oman tarinansa globalisaatiosta: ulkomainen raha pyörittää noin kolmannesta Suomen tavaraviennin arvosta.

Kuvio 1. Ulkomaankaupan jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2000-2009, osuus arvosta


Lähde: Tullihallitus, tilastoyksikkö

Ulkomaalaisomisteisten osuus viennistä kasvanut 2000-luvulla

Ulkomaalaisomisteiset yritykset ovat kasvattaneet osuuttaan ulkomaankaupasta sekä viennissä että tuonnissa (kuvio 1). Vuonna 2000 ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus oli vajaa viidennes viennin kokonaisarvosta, vuonna 2009 osuus oli jo kolmannes. Samaan aikaan erityisesti yksityisten kotimaisten yritysten osuus ulkomaankaupasta on pienentynyt. Vuonna 2000 yksityisten kotimaisten yritysten osuus viennin kokonaisarvosta oli 73 prosenttia. Vuoteen 2009 tultaessa osuus oli enää 60 prosenttia.

Ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus tuonnin arvosta on ollut koko 2000-luvun korkeampi kuin niiden osuus viennin arvosta. Vuonna 2000 ulkomaalaisomisteiset yritykset toivat tavaraa 32 prosenttia tuonnin kokonaisarvosta, vuonna 2009 niiden osuus oli noussut 39 prosenttiin. Yksityiset kotimaiset yritykset toivat tavaraa vuonna 2000 yli puolet, 54 prosenttia, tuonnin kokonaisarvosta. Vuonna 2009 niiden osuus tuonnin kokonaisarvosta oli laskenut 45 prosenttiin.

Kuvio 2. Vienti omistajatyypeittäin eri toimialoilla vuonna 2009
(TOL 2008)


Lähde: Tullihallitus, tilastoyksikkö

Kuvio 3. omistajatyypeittäin eri toimialoilla vuonna 2009
(TOL 2008)


Lähde: Tullihallitus, tilastoyksikkö

Sivun alkuun

Tukku- ja vähittäiskaupassa yli puolet ulkomaankaupasta ulkomaalaisomisteisten hallussa

Vuonna 2009 tavaraviennin kokonaisarvosta lähes 90 prosenttia tuli teollisuustoimialoilta ja noin 10 prosenttia tukku- ja vähittäiskaupasta. Tuonnissa teollisuustoimialojen osuus arvosta oli vajaat puolet, tukku- ja vähittäiskaupan osuus samoin vajaat puolet. Tukku- ja vähittäiskauppa on selvästi ulkomaalaisvaltaisempi kuin koko teollisuustoimiala: tukku- ja vähittäiskaupassa ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus viennistä oli 65 prosenttia. Myös tukku- ja vähittäiskaupan tuonnista niiden osuus oli yli puolet. Teollisuudessa ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus oli sekä viennistä että tuonnista noin 30 prosenttia.

Teollisuustoimialoittain tarkasteltuna ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus viennistä oli tärkeimmillä teollisuustoimialoilla suurin kulkuneuvojen valmistuksessa, 81 prosenttia (Kuviot 2 ja 3). Myös kemianteollisuudessa niiden viennin osuus oli suuri, 39 prosenttia toimialan viennin arvosta.

Yksityisten kotimaisten yritysten osuus oli suurin metsäteollisuudessa, 94 prosenttia. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa yksityisten kotimaisten yritysten osuus oli 69 prosenttia alan viennistä.

Tuonnin osalta ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus oli tärkeimmillä teollisuustoimialoilla vahvinta kulkuneuvojen valmistuksen sekä metalli- ja metallituoteteollisuuden toimialoilla. Kulkuneuvojen valmistuksessa ne kattoivat 68 prosenttia koko toimialan tuonnista, kun taas metalli- ja metallituoteteollisuudessa osuus oli 44 prosenttia.

Yksityisten kotimaisten yritysten keskeisiä tuontitoimialoja olivat samat toimialat kuin viennissä, metsäteollisuus sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuus. Metsäteollisuudessa yksityiset kotimaiset yritykset toivat 87 prosenttia koko toimialan kokonaisarvosta. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa niiden osuus kattoi 75 prosenttia koko toimialan tuonnin arvosta.

Sivun alkuun

Ulkomaalaisomisteiset yritykset selvisivät taantumasta paremmin

Vuonna 2009 taantuman vaikutukset ulkomaalaisomisteisten yritysten ulkomaankaupalle olivat selvästi lievempiä kuin yksityisille kotimaisille yrityksille. Ulkomaalaisomisteisten yritysten vienti oli 14,7 miljardia euroa supistuen 28 prosenttia edellisvuodesta, kun taas yksityisten kotimaisten yritysten vienti supistui 33 prosenttia 26,9 miljardiin euroon.

Myös tuonnin kohdalla taantumasta aiheutunut lasku oli vuonna 2009 ulkomaalaisomisteisille yrityksille pienempi. Niiden tuonti kaventui 29 prosenttia, yksityisten kotimaisten yritysten tuonti puolestaan 33 prosenttia.

Sivun alkuun

Taustalla talouden globalisaation eri muodot ja vaiheet

Ulkomaalaisomisteisten yritysten kasvava merkitys juontuu yritysten kansainvälistymisprosessista - sen eri muodoista ja vaiheista. Talouden kansainvälistymisessä voi vientiyritysten toiminnan kannalta erottaa eräitä perustyyppejä. Kansainvälistymisen perusmuoto on raaka-aineiden tai itse valmistettujen lopputuotteiden vienti maailmanmarkkinoille - tästä esimerkkinä mainittakoon Suomen puu- ja paperiteollisuus, joka alkuvaiheessaan kansainvälistyi juuri tällä tavoin.

Toinen muoto on yritysten kasvu ja hakeutuminen lähemmäksi markkinoita ostamalla samalla toimialalla toimivia yrityksiä muista maista. Tästä varhaisena suomalaisena esimerkkinä on Kone Oy:n kasvu kansainväliseksi yritykseksi 1970-luvulta lähtien.

Kolmas kansainvälistymisen muoto - joka on tullut mahdolliseksi vasta parina viime vuosikymmeninä maailmankaupan vapautumisen myötä - on yrityksen tuotanto- ja tuotekehitysprosessien hajauttaminen eri maihin sen mukaan, missä toiminnot voidaan edullisimmin hoitaa. Esimerkkinä tästä on teollisuuden yksinkertaisen vaihetyön siirtyminen ensin Itä-Eurooppaan ja sittemmin Kiinaan ja Intiaan.

Erilaiset kansainvälistymisen prosessit toteutetaan eri tyyppisillä rahoitus- ja omistajuusjärjestelyillä.

________________________________________

Ulkomaalaisomisteiseksi yritykseksi määritellään yritykset, joissa ulkomaisen omistuksen osuus on yli 50 prosenttia, sekä ulkomaalaisomisteisten konsernien tytäryhtiöt. Ulkomaalaisomisteinen yritys katsotaan ulkomaalaisomisteiseksi vain, jos yksittäisen ulkomaalaisen omistajatahon äänivaltaosuus on yli 50 prosenttia. Esimerkiksi pörssiyrityksellä äänivalta saattaa jakautua usean ulkomaalaisen tahon kesken, mutta yhdenkään äänivalta ei ole yli 50 prosenttia. Tässä tilanteessa yritystä pidetään yksityisenä kotimaisena yrityksenä.

Yksityisiin kotimaisiin yrityksiin katsotaan kuuluvaksi yksityiset suomalaisomisteiset yritykset (pl. rahoituslaitokset), jotka eivät ole julkisyhteisöjen tai ulkomaisten institutionaalisten yksiköiden valvonnan alaisia. Yritys on yksityinen kotimainen yritys, jos yksityisten kotimaisten omistajatahojen äänivaltaosuus on yli 50 prosenttia tai yksityisten kotimaisten omistajatahojen omistusosuus on yli 50 prosenttia.

Yritys katsotaan valtio-omisteiseksi, jos valtion yksittäisen laitoksen tai valtion laitosten omistajatahon äänivaltaosuus on yli 50 prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus
 ________________________________________

Päivitetty 4.8.2010