Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Ajankäyttö on kansainvälisesti laajeneva tutkimusala

  1. Suomi on ollut edelläkävijä ajankäytön kansainvälisissä vertailuissa
  2. Kansainvälinen ajankäyttötutkimusarkisto perustettiin vuonna 1985
  3. Eurooppalainen harmonisointi käynnistyi 1990-luvulla
  4. YK kehittää ajankäyttötutkimusta kehitysmaiden tarpeisiin
  5. Pohjoismainen ajankäyttötutkimus käynnistyi Tanskassa
  6. Ajankäyttötutkijoiden järjestö julkaisee tieteellistä aikakauslehteä
  7. Satoja ajankäyttötutkimuksia

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Satoja ajankäyttötutkimuksia

Ajankäyttötutkimus on nopeasti kehittyvä tutkimusala. Uusia sovellutusalueita löydetään ja analyysimenetelmiä kehitetään koko ajan. Kaiken kaikkiaan tähän mennessä on tehty yli 400 ajankäyttötutkimusta yli 80 maassa kaikissa maanosissa (Fisher ym. 2000, 1; Merz 2009, 5).

Ajankäyttötutkimuksia hyödynnetään monilla tieteenaloilla, ja menetelmää sovelletaan hyvin monenlaisten ilmiöiden tutkimiseen. Näitä ovat esimerkiksi palkaton kotityö, sukupuolten välinen työnjako, arkielämä, vapaa-aika ja liikenne. Ajankäyttötietojen perusteella arvioidaan kotitalouksissa tehtävän palkattoman työn arvoa. Useissa maissa on laadittu kotitaloustuotannon satelliittitilejä kansantalouden tilinpitoa täydentämään. Sekä kehittyvissä että kehittyneissä maissa on alettu tutkia aika- ja tuloköyhyyden välisiä suhteita.

Viime aikoina nousseita uusia ajankäyttötietojen sovellusalueita ovat ympäristön tilaan ja terveyteen liittyvät aiheet. Ajankäyttötutkimuksen tietoja käytetään esimerkiksi ilmansaasteille tai auringon säteilylle altistuvien määrän arviointiin. Ajankäyttötietojen avulla voidaan tutkia myös television ja tietokoneen parissa vietetyn niin sanotun ruutuajan terveydellisiä seurauksia.

Ajankäyttötutkimusten merkitys keskeisenä väestön elinoloja ja hyvinvointia kuvaavien mittareiden lähteenä on tunnustettu. Ajankäyttötutkimuksista on tulossa maailmanlaajuisesti yhä tärkeämpi talous- ja sosiaalitilastojen ja -tutkimusten tietolähde (Jeskanen-Sundström 2010). Esimerkiksi OECD on käyttänyt ajankäyttötutkimusten tietoja vapaa-ajan ja palkattoman työn kuvaamiseen ja kannustaa maita säännöllisten ja kansainvälisesti vertailukelpoisten ajankäyttötutkimusten tekemiseen (OECD 2009, 2011; Miranda 2011). Toivomus vertailukelpoisten ajankäyttötietojen keräämisestä esitettiin painokkaasti myös taloudellisen suorituskyvyn ja sosiaalisen edistyksen mittaamista pohtineen niin sanotun Stiglitzin komission loppuraportissa (Stiglitz ym. 2009). Ajankohtaisena kansainvälisenä tietotarpeena on ajankäyttötutkimusten kehittäminen subjektiivisen hyvinvoinnin mittaamisen lähteenä (esim. Gershuny 2011).

Lähteet:

Andorka, Rudolf & Harcsa, István & Niemi, Iiris. 1983. Use of time in Hungary and in Finland. Comparison of results of time budget surveys. Studies 101. Helsinki: Central Statistical Office of Finland.

Babarczy, Ágnes & Harcsa, István & Pääkkönen, Hannu 1991. Time use trends in Finland and in Hungary. Studies 180. Helsinki: Central Statistical Office of Finland.

Bonke, Jens 2002. Tid og velfærd. København: Socialforskningsinstituttet.

Centre for Time Use Research – information gateway 2012. Multinational Time Use Study (MTUS). http://www.timeuse.org/mtus.

Eurostat 2009. Harmonised European time use surveys. 2008 guidelines. Luxembourg: Office for Official Publications of the European Communities. http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_OFFPUB/KS-RA-08-014/EN/KS-RA-08-014-EN.PDF.

Fisher, Kimberly & Gershuny, Jonathan & Gauthier, Anne & Victorino, Charlemaigne 2000. Exploring new ground for using The Multinational Time Use Study. Working Papers of the ESRC Research Centre on Micro-Social Change. Paper Number 2000-28.

Gershuny, Jonathan 1995. Time budget research in Europe. Statistics in Transition 2 (4).

Gershuny, Jonathan 2011. Time-Use Surveys and the Measurement of National Well-Being. Centre for Time-use Research. Department of Sociology. University of Oxford. http://www.ons.gov.uk/ons/rel/environmental/time-use-surveys-and-the-measurement-of-national-well-being/article-by-jonathan-gershuny/index.html.

Gershuny, Jonathan & Fisher, Kimberly & Gauthier, Anne & Jones, Sally & Baert, Patrick 2000. A longitudinal, multinational collection of time-use data – the MTUS. Teoksessa: Jonathan Gershuny Changing times. Work and leisure in postindustrial society. Reprinted 2007. Oxford: Oxford University Press.

Harcsa, István & Niemi, Iiris & Babarczy, Ágnes 1988. Use of time in Hungary and in Finland II. The effects of life cycle and education. Studies 142. Helsinki: Central Statistical Office of Finland.

HETUS (2005–2007). Harmonised European Time Use Survey [online database version 2.0]. Created 2005–2007 by Statistics Finland and Statistics Sweden. [reference date 2007–10–01.]. http://www.tus.scb.se.

International Association for Time Use Research 2012. http://www.iatur.org/.

Jeskanen-Sundström, Heli 2010. Maidenvälisiä ajankäyttövertailuja on kehitettävä kansainvälisenä yhteistyönä. Hyvinvointikatsaus 2/2010.

Kirjavainen, Leena 1989. Time-use and its value in household production in Finland and the United States. Helsingin yliopiston kodin taloustieteen laitoksen julkaisuja 1/1989. Helsinki: Helsingin yliopiston kodin taloustieteen laitos.

Kirjavainen, Leena & Anachkova, Bistra & Laaksonen, Seppo & Niemi Iiris & Pääkkönen, Hannu & Staikov, Zahari 1992. Housework time in Bulgaria and Finland. Studies No. 193. Helsinki: Statistics Finland.

Merz, Joachim 2009. Time use and time bud­gets. Improvements, future challenges and recommendations. Discussion Paper No. 4358. August 2009. Bonn: IZA.

Miranda, Veerle 2011. Cooking, Caring and Volunteering: Unpaid Work Around the World. OECD Social, Employment and Migration Working Papers, No. 116, OECD Publishing. http://dx.doi.org/10.1787/5kghrjm8s142-en.

Niemi, Iiris 2000. Ajankäyttötutkimukset 1979, 1987–88 ja 1999–2000. Teoksessa Pentti Marjomaa (toim.) Tilastokeskus 1971–2000. Helsinki: Tilastokeskus.

Niemi, Iiris & Eglite, Parsla & Mitrikas, Algimantas & Patrushev, V.D. & Pääkkönen, Hannu 1991. Time use in Finland, Latvia, Lithuania and Russia. Studies 182. Helsinki: Central Statistical Office of Finland.

OECD 2009. Society at a glance 2009 – OECD social indicators. http://www.oecd.org/els/social/indicators/SAG.

OECD 2011. How's Life?: Measuring well-being, OECD Publishing. http://www.oecd-ilibrary.org/economics/how-s-life_9789264121164-en.

Stiglitz, Joseph E. & Sen, Amartya & Fitoussi, Jean-Paul 2009. Report by the commission on the measurement of economic performance and social progress. http://www.stiglitz-sen-fitoussi.fr/en/index.htm.

Szalai, Alexander (toim.) 1972. The use of time. Daily activities in urban and suburban populations in twelve countries. The Hague: Mouton.

United Nations 2005. Guide to Producing Statistics on Time Use: Measuring Paid and Unpaid Work. New York: United Nations.

 

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 10.12.2012