tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Asuinkerrostaloja vauhdilla, muu talon­rakentaminen vaihtelee

5.10.2017
Twitterissä: @Jose_Lahtinen

Pientalorakentamisen vasta heräillessä horroksesta asuinrakentamisella menee yleisesti lujaa. Kehitystä selittää kerrostalorakentamisen poikkeuksellisen pitkään jatkunut vahva kasvu.

Pientalorakentamisen vasta heräillessä horroksesta asuinrakentamisella menee yleisesti lujaa. Kehitystä selittää kerrostalorakentamisen poikkeuksellisen pitkään jatkunut vahva kasvu.

Viime heinäkuussa julkistettiin toukokuun 2017 tiedot rakennusluvan saaneiden asuntojen lukumääristä, ja kolmen kuukauden liukuvalla summalla mitattuna asuinrakentaminen saavutti tilastohistorian korkeimman tason.

Aiemmin lähelle vastaavia lukumääriä on ylletty kesällä 2005. Pääkaupunkiseudun kerrostalohankkeisiin myönnetyt rakennuslupakuutiot kattavat lähes 30 prosenttia koko Suomen asuinrakennuksille myönnetyistä rakennuslupakuutioista. Koko Suomen kerrostalohankkeista pääkaupunkiseudun hankkeet kattavat 46 prosenttia.

Myönnetyt rakennusluvat näkyvät viiveellä myös aloitettujen rakennushankkeiden määrässä. Myös asuntoaloituksissa on viime aikoina rikottu ennätyksiä (kuvio 1). Vuoden 2015 alusta alkanut vahva kasvutrendi on jatkunut jo kolmatta vuotta.

Kuvio 1. Asuinrakentamisen asuntoaloitusten liukuva vuosisumma 1996/1 – 2017/5

Kuvio 1. Asuinrakentamisen asuntoaloitusten liukuva vuosisumma 1996/1 – 2017/5

Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto

Rakentamisen suhdanteita ennakoivat tahot[1] ovat ennustaneet asuinrakentamisen kääntyvän laskuun lähiaikoina.

Kun tarkastellaan talotyypeittäin hankealoitusten tilavuuksien liukuvia vuosisummia, myös muissa kuin asuinrakentamisen talotyypeissä kehitys on ollut pääosin positiivista parin viime vuoden aikana liike- ja toimistorakennuksia lukuun ottamatta.

Myönnettyjen lupakuutioiden osalta kehitys on kuitenkin viime aikoina tasaantunut ja paikoin kääntynyt laskuun (kuvio 2). Erityisesti maatalousrakennusten lupakuutiomäärät ovat selvästi pienentyneet viimeisen vuoden aikana.

Kuvio 2. Myönnetyt rakennuslupakuutiot talotyypeittäin, liukuva vuosisumma 1996/1 – 2017/5

Kuvio 2. Myönnetyt rakennuslupakuutiot talotyypeittäin, liukuva vuosisumma 1996/1 – 2017/5

Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto

Myös vapaa-ajan rakennusten[2] sekä muiden rakennusten kehitys on ollut trendinomaisesti laskeva jo pidemmän aikaa. Julkisten palvelurakennusten[3] kehitys on tasaantunut, kuten on jokseenkin myös liike- ja toimistorakennusten.

Teollisuus- ja varastorakennuksissa vaihtelu on suurta ja erityisesti suuret rakennushankkeet voivat aiheuttaa tilavuussummaan heilahduksia.

 

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen yritystilastot -yksikössä.


[1] www.rakennuslehti.fi/2017/08

[2] Muihin rakennuksiin luetaan saunarakennukset, talousrakennukset (asuinrakennusten talousrakennukset ja autotallit, työmaiden jne. henkilöstö- ja sosiaalitilarakennukset) sekä muualle luokittelemattomat rakennukset (Rakennusluokitus 1994).

[3] Julkisiin palvelurakennuksiin luetaan hoitoalan rakennukset, kokoontumisrakennukset, opetusrakennukset ja palo- ja pelastustoimen rakennukset (Rakennusluokitus 1994).

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
27.6.2019
Otto Kannisto, Paavo Kokkonen, Martti Korhonen, Elina Vuorio

Asuntotuotanto on jo useamman vuoden painottunut yksiöihin kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Viime vuonna myös niille myönnetyt rakennusluvat kuitenkin kääntyivät laskuun. 

 

- Mihin ja miten paljon yksiöitä on rakennettu?

- Mihin hintaan yksiöillä käydään kauppaa ja niitä vuokrataan?

- Entä keitä vuokrayksiöissä asuu?

Artikkeli
27.6.2019
Paavo Kokkonen, Martti Korhonen, Heidi Lauttamäki, Elina Vuorio

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat nousseet maltillisesti muualla paitsi Turussa. Tilastot kertovat asunto­markkinoiden kehityksestä myös, että:

 

- Rakennusluvat ja aloitetut hankkeet ovat vähentyneet koko maassa.

- Vanhojen osakeasuntojen kauppa oli tammi–huhtikuussa viime vuottakin hiljaisempaa. Toukokuussa kauppa piristyi alustavien tietojen perusteella.

- Asuntojen hinnoissa polarisaatio jatkuu, myös pääkaupunkiseudun sisällä.

- Asumiskustannusten nousuvauhti taloyhtiöissä on tasaantunut.

Blogi
30.4.2019
Otto Kannisto

Nousujohteinen talouskehitys on saanut yhä useamman kiinnostumaan asunto­sijoittamisesta. On jopa kirjoitettu, että asunto­sijoittamisesta on tullut ”tuulipuku­kansan bisnestä”. Tarkan kuvan muodostaminen ilmiön todellisesta koosta on kuitenkin hankalaa.

Artikkeli
30.10.2018
Atro Andersson, Martti Korhonen, Jose Lahtinen, Elina Vuorio

Kerrostalo­rakentaminen hiipuu ja rakentamisen kustannukset ovat nousussa. Muita trendejä asunto­markkinoilla:      

- Asuntojen hinnoissa alueelliset erot ovat suuria.

- Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien nousu on tasoittunut.

- Yhtiölainat kasautuvat kotitalouksille.