Tämän tilaston uudet tiedot julkaistaan Kuluttajahintaindeksi -tilaston sivuilla.

Laatuseloste: Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1. Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot tuottavat yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä (Harmonised Index of Consumer Prices). Näistä EU:n tilastovirasto laskee EU- ja EMU-maille yhteiset indeksit. Yhdenmukaistettujen kuluttajahintaindeksien pääasiallinen käyttötarkoitus on olla EU-maiden välinen inflaatiomittari. Euroopan keskuspankki käyttää yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä rahapolitiikassaan inflaation mittarina.

Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi mittaa kuluttajien tavaroista ja palveluista maksamien hintojen kehitystä samalla tavoin kuin kuluttajahintaindeksi. Se kertoo, kuinka paljon tavaroiden ja palvelujen hinnat ovat muuttuneet vertailuajankohtaan nähden. Erona kuluttajahintaindeksiin on se, että yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä on kansainvälisen vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi jätetty pois omistusasumiseen, korkoihin ja rahapeleihin liittyvät kustannukset.

1.2. Tilaston keskeiset käsitteet, luokitukset ja aineistot

Tilaston keskeinen käsite on inflaatio, jolla tarkoitetaan indeksin kuvaaman kulutuskorin keskimääräistä hinnanmuutosta edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Tilastossa julkistetaan myös hinnanmuutokset edellisestä kuukaudesta.

Tilastossa käytetään käyttötarkoituksen mukaista hyödykeluokitusta, joka perustuu kansainvälisesti hyväksytyn COICOP-luokituksen EU:n tilastotoimessa vahvistettuun versioon.

Suomen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi perustuu suurimmalta osin samoihin hintatietoihin ja samaan kansantalouden tilinpidon aineistoon kuin kansallinen kuluttajahintaindeksi. Kuluttajahintaindeksiä varten kerätään erikseen kuukausittain noin 50 000 päivittäistavaroiden, kestokulutushyödykkeiden ja palvelujen hintaa 492 hyödykkeestä noin 3 000 liikkeistä. Nämä suoraan kerätyt hinnat kattavat noin 55 prosenttia kulutuskorin arvosta.

Suoraan kerättävien hintojen lisäksi indeksissä käytetään mm. Tilastokeskuksen vuokratilaston ja rakennuskustannusindeksin tuottamia hintatietoja. Myös STAKES, KELA ja eräät muut viranomaiset tuottavat tietoja kuluttajahintaindeksiä varten.

1.3. Lainsäädännöllinen perusta ja suositukset

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin laskentaa ohjaavat EU-säädökset. Perusasetuksena on Euroopan neuvoston asetus numero 2494/95, jossa säädetään EU-jäsenmaiden vertailukelpoisen kuluttajahintaindeksin laadinnasta. Lisäksi on useita Komission asetuksia, joissa on säädetty yhdenmukaistetun indeksin laskentamenettelyistä sekä sen kattavuudesta.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Koska yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi perustuu kuluttajahintaindeksiin, ovat indeksin laadintamenetelmät ja virhelähteet samat kuin kuluttajahintaindeksissä. Ne on kuvattu kuluttajahintaindeksin laatuselosteen yhteydessä.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

3.1. Tilaston relevanssi ja kattavuus

Tilaston perustana olevat hyödyke- ja liikeotokset kattavat kuvattavan ilmiöalueen varsin yksityiskohtaisesti. Yksityistä kulutusta koskeva tietopohja perustuu vakiintuneisiin tilastojärjestelmiin. Tilastoalueelta on olemassa varsin kattavasti kansainvälisiä suosituksia. Tilastoa koskevan ulkoisen arvion (Kansainvälinen valuuttarahasto IMF v. 2005) mukaan Suomen kuluttajahintaindeksin laadinnassa noudatetaan näitä suosituksia kattavasti.

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kattavuus poikkeaa kansallisesta kuluttajahintaindeksistä. Sen kattavuus kansallisesta indeksistä on noin 90%. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kulutuskäsitteeseen eivät kuulu omistusasuminen ja rahapelit, samoin veroluonteisiksi maksuiksi katsotut erät on siitä poistettu.

3.2. Tilaston tarkkuus

Tilasto perustuu moninaisiin aineistoihin ja otantajärjestelmiin. Laskentaratkaisussa otannoista johtuvaa satunnaisuutta vähentää se, että tilasto perustuu enimmiltään täydelliseen paneeliasetelmaan. Tämä ns. sovitetut parit -menettely varmistaa sen, että indeksin tuottamat hinnanmuutosarviot ovat otantateknisessä mielessä hyvinkin tarkkoja.

Otantojen suuren määrän ja toisistaan poikkeavien otanta-asetelmien johdosta indeksille on kuitenkin hyvin vaikeaa arvioida tilastollista keskivirhettä. Yleisesti on arvioitu indeksin olevan niin tarkka, että sen tulosten julkaiseminen nykyisellä tarkkuudella on tilastollisesti järkevää.

Koska yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi perustuu kuluttajahintaindeksiin, ovat indeksin yleiset virhelähteet samat kuin kuluttajahintaindeksissä. Ne on kuvattu kuluttajahintaindeksin laatuselosteen yhteydessä.

4. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

4.1. Tilaston ilmestymistiheys ja mittausjakso

Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi laaditaan kuukausittain ja se julkaistaan tilastointikuukautta seuraavan kuun 14. päivänä tai lähimpänä arkipäivänä.

4.2. Tilaston ennakollisuus

Tilasto on ilmestyessään lopullinen.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin julkaisupäivänä julkaistaan Tilastokeskuksen internetsivuilla tilastoon perustuva tuorein tilasto -tiedote. Indeksi sisältyy myös kuluttajahintaindeksin julkaisuun, joka on tilattavissa paperijulkaisuna ja sähköisenä pdf-julkaisuna. Lisäksi yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä on saatavissa tietoa Tilastokeskuksen internetsivuilta ja tietokantapalvelusta.

Keskeiset metatiedot on selvitetty tässä dokumentissa, joka on sisällytetty yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi -tilastosivustoon. Kuluttajahintaindeksin julkaisuissa on linkki tähän sivustoon. Tilastokeskuksen verkkokoulussa on oma opintojakso hintaindekseistä. Sen yksi osuus käsittelee kulloinkin voimassa olevan kuluttajahintaindeksin (tällä hetkellä kuluttajahintaindeksi 2000=100) laadintamenettelyjä tässä esitettyä tarkemmin. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin www-sivustolla on selvitys käytetyistä luokituksista ja käsitteistä, indeksin yksityiskohtaisempi painorakenne. Lisäksi kuluttajahintaindeksin sivustolla on linkkejä Suomen kuluttajahintaindeksiä sivuaviin tutkimuksiin ja alan kansainvälisiin suosituksiin.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

6.1. Vertailtavuus muihin aineistoihin

Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksien (kansallinen ja yhdenmukaistettu) ohella hintavertailutietoja tuottavat useat muut viranomaiset oman toimintansa ohella tai sivutuotteena. Yksi näkyvä rinnakkainen lähde on kuluttajaviraston ns. ruokakorivertailut, joissa tutkitaan yksittäisten liikkeiden hinnoittelukäytäntöjä. Myös useat yksityiset yritykset tuottavat hintatietoja. Riippuen muiden tiedontuottajien otoksista ja menetelmistä, saattavat ne antaa samastakin markkinasegmentistä erilaisen kuvan kuin kuluttajahintaindeksit. Varsin usein muutkin tiedontuottajat kuitenkin päätyvät samansuuntaiseen arvioon kuin kuluttajahintaindeksien samaa asiaa kuvaavat hintaindeksit.

Kuluttajahintaindeksejä arvioidaan usein myös suhteessa tiedon käyttäjän omiin kokemuksiin hinnanmuutoksista. Esimerkiksi euron käyttöönoton yhteydessä usein viitattiin siihen, että oma kokemus sanoo hintojen nousseen selvästi vaikkeivät kuluttajahintaindeksit näyttäisikään nousua.

Kokemus yleistä inflaatiota suuremmasta (tai pienemmästä) hinnan noususta on toki hyvin mahdollinen, koska yhdenkään yksittäisen kuluttajan kulutuskori ei ole täysin samanlainen kuin kuluttajahintaindeksin perustana oleva keskimääräinen kulutuskori. Esimerkiksi alkoholin hinnan muutokset näkyvät keskimääräisessä inflaatiossa, koska alkoholiin käytettään huomattava summa rahaa. Raittiin henkilön oman kulutuskorin hinta ei tässä tapauksessa kuitenkaan muuttuisi.

6.2. Vertailtavuus historiatietoihin

Yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä on laskettu vuodesta 1996 saakka. Indeksissä on tapahtunut useita laajennuksia, mm. terveyden hoidon maksujen mukaan ottaminen indeksin piiriin ja indeksin kattavuuden laajentaminen koskemaan myös laitosväestön ja turistien kulutusta. Nämä laajennukset on huomioitu sen vuoden alusta, jolloin laajennus on tullut voimaan. Lisäksi indeksissä on tapahtunut luokitusmuutoksia. Muutokset on otettu huomioon siten, että indeksiä on ketjutettu aina vanhaan indeksiin muutoksen tapahtuessa. Indeksin perusvuosi on 1996=100.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kattaa noin 90 prosenttia kansallisen indeksin kulutuskorista. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kattamaan kulutukseen eivät kuulu omistusasuminen, korot ja rahapelit, jotka kuitenkin katetaan (kansallisessa) kuluttajahintaindeksissä.

Kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot tuottavat yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä (Harmonised Index of Consumer Prices). Näistä EU:n tilastovirasto laskee EU- ja EMU-maille yhteiset indeksit. Yhdenmukaistettujen kuluttajahintaindeksien pääasiallinen käyttötarkoitus on EU-maiden väliset inflaatiomittarit. Euroopan keskuspankki käyttää yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä rahapolitiikassaan inflaation mittarina.


Päivitetty 31.5.2005

Viittausohje:

Tilasto: Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi [verkkojulkaisu].
Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.10.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ykhi/ykhi_2005-05-30_laa_001.html