Ammatilla tarkoitetaan sitä toimintaa tai työtä, jota henkilö tekee tuloa saadakseen. Vuoden 2000 väestölaskennassa käytetään vuoden 2001 ammattiluokitusta, joka on vuoden 1997 ammattiluokituksen tarkistettu versio. Nämä ammattiluokitukset perustuvat kansainväliseen, ISCO 88 -ammattiluokitukseen (International Standard Classification of Occupations), joka on kehitetty EU:n tarpeisiin.
Ammattiluokituksessa on entistä paremmin pyritty ottamaan huomioon tietyn työn (ammatin) vaatima ammattitaito ja erikoistuminen. Suurin muutos 1997 ja 2001 luokitusten välillä on terveydenhuollon ammattien siirtäminen pääluokasta toiseen. Muutokset on kuvattu Ammattiluokitus-käsikirjassa (Käsikirjoja 14, Helsinki: Tilastokeskus 2001). Vuoden 1995 väestölaskennan ammattitiedot on luokiteltu vuoden 1997 ammattiluokituksella, mutta on muunnettavissa koneellisesti vuoden 2001 luokitukseen.
Ammattiluokitus rakentuu siten, että ammateilla on hierarkkinen, eri tarkkuustasoja sisältävä koodi. Suomen luokituksessa tarkin taso on 5-numerotaso. Tarkimman tason ammattiluokatkin sisältävät vielä erilaisia ammattinimikkeitä. Suomen ammattiluokitus noudattaa melko tarkasti EU:n ISCO 88 -sovellusta 4-numerotasolle saakka. 5-numerotason ammattiryhmät palvelevat lähinnä kansallisia tarpeita.
Väestölaskennassa ammattitiedot luokitellaan pääasiassa ammattiluokituksen tarkimmalla tasolla, joitakin luokkia on riittävän tiedon puuttuessa jätetty 3- tai 4-numerotasolle.
Ammattien luokittelun lähtökohtana on, että kaikki samaa työtä tekevät saavat saman ammattikoodin riippumatta esim. toimialasta tai ammattiasemasta. Kuitenkin kooditettaessa monikäsitteisiä tai puutteellisia ammattinimikkeitä on käytetty hyväksi tietoja mm. henkilön työpaikasta, koulutuksesta ja aikaisemmasta toiminnasta.
Ammattitiedot on saatu väestölaskennassa kattavasti vain työlliseen työvoimaan kuuluville. Osalle työttömiä ammattitietoja on saatu työministeriön rekistereistä.
Vuoden 2000 väestölaskennassa ammattinimikkeitä on saatu pääosin seuraavista lähteistä:
Eri lähteistä kerätyt ammattinimikkeet on kooditettu pääasiassa koneellista tunnistusta käyttäen eli vertaamalla näitä ko. tarkoitusta varten luodun "ammattisanakirjan" nimikkeisiin.
Vuoden 2001 ammattiluokitus on esitetty julkaisussa Ammattiluokitus 2001, Tilastokeskus, Käsikirjoja nro 14 (2001) ja vuoden 1997 ammattiluokitus samalla käsikirjanumerolla vuonna 1997.
Määritelmää käyttävät tilastot
Ammattitieto perustuu työvoimatutkimuksessa haastateltavan omaan ilmoitukseen. Työllisen ammatti määritellään päätyön ammatin mukaan. Työttömän ammatti määräytyy työttömyyttä edeltäneen tilanteen mukaan. Työvoimatutkimuksessa ammatti luokitellaan Tilastokeskuksessa käytössä olevien ammattiluokitusten mukaan.
Määritelmää käyttävät tilastot
Palkkatilastoissa käytetään palkansaajan ammatin kuvaamisessa alakohtaista ammatti-, virka- ja tehtävänimikettä sekä Tilastokeskuksen ammattiluokitusta (Ammattiluokitus 2001). Alakohtaisia ammattinimikkeitä on käytössä noin 15 000.
Palkkatilastojen ammattinimikkeet perustuvat yksityisellä sektorilla Elinkeinoelämän keskusliiton työehtosopimusalojen ammatti- tai tehtävänimikkeistöön, Kirkon työmarkkinalaitoksen tehtävänimikkeistöön sekä Näyttämöväen Vanhuudenturvasäätiön ammattinimikkeistöön. Kuntasektorilla ammatti- ja virkanimikkeet perustuvat Kuntien eläkevakuutuksen luokituksen mukaiseen ammattinimikkeistöön. Valtiolla ammatti- tai virkanimike on nimittämiskirjan tai työehtosopimuksen mukainen ammatti- tai virkanimike.
Ammattiluokitus muodostetaan palkkatilastoissa ammattinimikkeistöstä ottamalla huomioon palkansaajan työnantajasektori, tutkinto sekä toimiala. Palkkarakennetilastossa ei julkaista alakohtaisia ammatti- tai virkanimikkeitä, vaan palkkarakenneaineistossa ammattia kuvaa ainoastaan ammattiluokitus.
Määritelmää käyttävät tilastot
Tilastokeskus
Vaihde (09) 17 341
Yhteystiedot
Tekijänoikeudet ja käyttöehdot
Palaute |