Käsitteet




Ehdollisen vankeuden lisäksi voidaan tuomita myös oheissakko, joka määrätään päiväsakkoina.

Lue käsitteen koko määritelmä

Oikeudellisella muodolla yksilöidään juridisen henkilön oikeudellinen asema. Oikeudellisen muodon luokitus perustuu kaupparekisterin yhtiömuotoihin ja verolainsäädännön vaatimuksiin. Yritysten ja yhteisöjen oikeudellinen muoto on tallennettu Yritys- ja yhteisötietojärjestelmään (YTJ).

Tilastokeskuksen oikeudellisen muodon luokituksen perustana on YTJ ja verohallinnon käyttämä oikeudellisen muodon koodisto. Tilastokeskuksen luokituksessa osa verohallinnon luokista on yhdistetty.

Lue käsitteen koko määritelmä

Oikeudellinen paikallisyksikkö on oikeudellisen yksikön osa, joka sijaitsee tietyssä osoitteessa. Oikeudellinen paikallisyksikkö voi toimia usealla eri toimialalla. Käytännössä sama kuin paikallisyksikkö.

Lue käsitteen koko määritelmä

Oikeudellinen toimipaikka on oikeudellisen paikallisyksikön alayksikkö, joka saadaan jakamalla oikeudellinen paikallisyksikkö toimialojen mukaan. Oikeudellinen toimipaikka toimii siis vain yhdellä toimialalla. Käytännössä sama kuin toimipaikka.

Lue käsitteen koko määritelmä

Yksikkö, jolle yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä (YTJ) on annettu y-tunnus. Tällaisia yksiköitä ovat liikeyritysten lisäksi julkisyhteisöt ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. Yritysrekisterin tilastoyksikkö.

Määrittely perustuu tilastoyksikköasetukseen (ETY 696/93).

Lue käsitteen koko määritelmä

Tilasto pitää sisällään tiedot ensimmäisessä oikeusasteessa tuomituista. Ensimmäinen oikeusaste on yleensä käräjäoikeus ja joissakin tapauksissa hovioikeus.

Lue käsitteen koko määritelmä

Oikeusapu tarkoittaa sitä, että kansalainen voi saada itselleen oikeudellisen asian hoitamista varten avustajan kokonaan tai osittain valtion varoilla. Oikeusapu kattaa kaikki oikeudelliset asiat

Lue käsitteen koko määritelmä

Oikeusaputoimiston antamalla oikeusavulla tarkoitaan oikeusapua, jota on annettu valtion oikeusaputoimistossa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Omaisuudenhoitoyhtiöiden liikkeelle laskemat nollakorkoiset haltijapaperit.

Lue käsitteen koko määritelmä

Omaisuustuloja ja -menoja (D.4) syntyy, kun rahoitusvarojen tai luonnonvarojen omistajat antavat tällaiset varat muiden institutionaalisten yksikköjen käyttöön. Rahoitusvarojen käytöstä saatavaa tuloa kutsutaan sijoitustuloksi, kun taas luonnonvaran käytöstä syntyvä tulo on vuokraa. Omaisuustulot ovat sijoitustulojen ja vuokrien yhteismäärä. Omaisuustulot luokitellaan seuraavasti:

a) korot (D.41);
b) yritysten jakamat tulot (D.42):
1) osingot (D.421);
2) yritystulon otot yritysmäisistä yhteisöistä (D.422);
c) ulkomaisten suorien sijoitusten uudelleensijoitetut voitot (D.43);
d) muut sijoitustulot (D.44):
1) vakuutuksenottajien sijoitustulo (D.441);
2) eläkeoikeuksiin perustuvat sijoitustulot (D.442);
3) osuudenomistajille kuuluva kollektiivisten sijoitusrahastojen sijoitustulo (D.443);
e) maan ja luonnonvaran vuokrat (D.45).

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Omaisuusverot (OECD-verotilaston luokka 4000) kattavat juoksevat ja kertaluonteiset verot omaisuuden käytöstä, omistamisesta tai omistajuuden siirrosta. Omaisuusverot sisältävät verot kiinteästä omaisuudesta tai nettovarallisuudesta, verot perinnöstä tai lahjoituksesta johtuvasta omistajuuden muutoksesta sekä verot rahoitus- ja pääomatransaktioista. Esim. perintö- ja lahjavero, varainsiirtovero, kiinteistövero.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kulutustutkimuksessa kotitalouden kulutukseen lasketaan mukaan kotitalouden käyttämät itse tuotetut ja saadut luonnontuotteet, kuten maatalous-, puutarha- ja keräilytuotteet (marjat, sienet, kalat ym.). Kotitaloudelta kysytään lomakkeella omien tuotteiden käyttömäärät, jonka jälkeen ne hinnoitellaan tuottajahinnoin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Omatoimisella rakentamisella tarkoitetaan kotitalouksien itse toteuttamia rakennushankkeita, joita ovat mm. omakotitalojen, kesämökkien, maatalousrakennusten ja muiden talousrakennusten uudis- ja korjausrakentaminen ilman maksettua työvoimaa. Vrt. ammattimainen rakentaminen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ominaiskulutuskerroin kuvaa tässä tilastossa eri energialähteiden kulutusta rakennuskuutiometriä kohden (kWh/m3).

Lue käsitteen koko määritelmä

Rakennukset jaetaan omistajan mukaan seuraaviin luokkiin:
- yksityinen henkilö/ perikunta
- asunto-osakeyhtiö tai -osuuskunta
- kiinteistöosakeyhtiö
- yksityinen yritys
- valtio- tai kuntaenemmistöinen yritys
- valtion tai kunnan liikelaitos
- pankki tai vakuutuslaitos
- kunta
- valtio
- sosiaaliturvarahasto
- uskonnollinen yhteisö, säätiö, puolue yms.
- muu tai tuntematon.

Lue käsitteen koko määritelmä

Yritys- ja toimipaikkarekisterin yritykset ja yhteisöt jaetaan omistajuuden perusteella seuraaviin luokkiin:

Yksityinen kotimainen
Valtio
Kunta
Ahvenanmaan maakunta
Ulkomaalaisomisteinen
Muu omistajatyyppi

Lue käsitteen koko määritelmä

EKT:n tuotannon rajaukseen sisältyy myös asuntojen omistajien asumispalveluiden tuotanto omaan käyttöön.

Omistusasuntopalvelujen tuotos arvotetaan sen arvioidun vuokra-arvon mukaan, jonka vuokralainen joutuisi maksamaan samasta asunnosta ottaen huomioon sellaiset tekijät kuin sijainti, lähipalvelut ym. sekä itse asunnon koko ja laatu.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ongelmajäte on jäte, joka kemiallisilta tai muilta ominaisuuksiltaan poikkeaa muusta jätteestä siten, että näiden ominaisuuksiensa vuoksi se voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle ja on siten käsiteltävä vaarattomaksi tai hyödynnettävä erityisiä ohjeita noudattaen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Henkilö, joka on kuollut onnettomuuden seurauksena 30 vuorokauden kuluessa onnettomuudesta, poislukien sairaskohtauksiin kuolleet.

Lue käsitteen koko määritelmä

Henkilö, joka ei ole kuollut (30 vuorokauden kuluessa onnettomuudesta), mutta on saanut onnettomuudessa vammoja, jotka vaativat hoitoa tai tarkkailua sairaalassa, hoitoa kotona (sairauslomaa) tai operatiivista hoitoa, esimerkiksi tikkejä. Jos henkilö on saanut mustelmia, naarmuja tai muuta sellaista, joista ei aiheudu edellä mainittua hoitoa, häntä ei katsota loukkaantuneeksi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Henkilö, joka ei ole kuollut (30 vuorokauden kuluessa onnettomuudesta), mutta on saanut onnettomuudessa vammoja, jotka vaativat hoitoa tai tarkkailua hoitolaitoksessa ja on hakeutunut hoidettavaksi kuuden vuorokauden sisällä onnettomuudesta ja on saanut vamman tai vammoja jotka on AIS-vakavuusluokituksen (AAAM, Association for the Advancement of Automotive Medicine) mukaisesti luokiteltu vakaviksi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Onnettomuuteen osallisiksi henkilöiksi katsotaan onnettomuuteen osallistuneet kulkuneuvojen kuljettajat ja jalankulkijat sekä kuolleet ja loukkaantuneet matkustajat. Eläin on eläinonnettomuuden osallinen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Opettajatilastossa kuntasektorin opettajiksi määritellään opetusalan virka- ja työehtosopimusta noudattavat. Valtion ja yksityisen sektorin opettajat on päätelty ammattinimikkeen tai ammattiluokan perusteella.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ammatillisen koulutuksen tilastossa opetussuunnitelmaperusteisella ammatillisella peruskoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jolle on määritelty opetussuunnitelma (tavoitteet, opintokokonaisuus ja sen laajuus, keskeiset sisällöt, arviointi). Koulutuksessa suoritettavat tutkinnot ovat ammatillisia perustutkintoja, joiden pohjakoulutuksena on peruskoulun oppimäärä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Oppilaitosten aikuiskoulutustilastossa opetustunneilla tarkoitetaan opettajien (luennoitsijoiden yms.) antamia opetustunteja.

Lue käsitteen koko määritelmä

Lainat, jotka myönnetään opiskeluun tai opintomatkojen yms. rahoittamiseksi yksityisille henkilöille.

Lue käsitteen koko määritelmä

Opintovelalla tarkoitetaan valtion tai Ahvenanmaan maakuntahallituksen takaamaa opintovelkaa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Peruskoulun erityisopetustilastossa oppilaiden, joilla on erityisen tuen päätös, oppiaineiden oppimäärät ovat vuodesta 2011 alkaen seuraavat:
1. Kaikkien aineiden oppimäärät opetetaan yleisen oppimäärän mukaan
(ei yksilöllistettyjä oppimääriä)
2. Yhden oppiaineen oppimäärä on yksilöllistetty
3. Kahden-kolmen oppiaineen oppimäärä on yksilöllistetty
4. Vähintään neljän oppiaineen oppimäärä on yksilöllistetty
5. Oppilas opiskelee toiminta-alueittain.

Vuosina 2001-2010 "oppiaineiden oppimäärät" -käsitettä vastaa käsite "erityisopetuksen opetusjärjestelyt".

Lue käsitteen koko määritelmä

Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset -tilastossa oppilaitosten omistajat jaetaan seuraaviin omistajatyyppeihin:
1 Yksityinen
2 Valtio
3 Kunta
4 Kuntayhtymä
5 Ahvenanmaan maakunta
9 Muu.

Lue käsitteen koko määritelmä

Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset -tilastossa oppilaitoksen opetuskieli perustuu viranomaisten päätökseen opetuskielestä. Oppilaitoksessa voidaan antaa opetusta myös muulla kuin päätöksen mukaisella kielellä.

Oppilaitoksen opetuskieli jaetaan seuraaviin ryhmiin:
1 suomi
2 ruotsi
3 suomi/ruotsi
4 englanti
5 saame
9 muu.

Oppilaitoksen opetuskieli on suomi/ruotsi silloin, kun oppilaitoksessa annetaan opetusta kummallakin kielellä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella.

Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.

Lue käsitteen koko määritelmä

Toimialaluokituksessa (TOL 2002) ammattikorkeakoulut sijoittuvat korkeakoulujen ryhmään. Opettajatilastossa on muodostettu oppilaitosryhmät, joissa ammattikorkeakoulut ovat omana ryhmänään. Päättelyssä on jouduttu käyttämään eri apumuuttujia niiden ammattikorkeakoulujen osalta, joissa koulutuksenjärjestäjän tunnuksella järjestetään sekä ammatillista että ammattikorkeakouluopetusta. Näistäkin päättely joudutaan tekemään vain tapauksissa, joissa tiedot ovat samassa rekisterissä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Oppilaitosten henkilöstömenoihin sisältyvät esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulukoulutuksen, yliopistokoulutuksen ja -tutkimuksen sekä muun koulutuksen henkilöstömenot (ks. muun koulutuksen määrittely käsitteessä koululaitoksen käyttömenot).

Oppilaitosten henkilöstömenot sisältävät oppilaitosten opetus-, hallinto- ja tukitoimintohenkilökunnan palkat ja palkkiot sekä eläke- ja sosiaalivakuutusmaksut.

Lue käsitteen koko määritelmä

Oppilaitosten käyttömenoihin sisältyvät perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulukoulutuksen sekä yliopistokoulutuksen ja -tutkimuksen käyttömenot.
Käyttömenoiksi on luettu valtionosuusjärjestelmässä mukana olevien op-pilaitosten osalta valtionosuuslainsäädännön mukaisesti ilmoitetut käyttötalouden bruttomenot sekä ns. pienet hankkeet. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulukoulutuksen menot eivät sisällä pieniä hankkeita. Pienten hankkeiden osuus ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulukoulutuksen menoista on osittain arvioitu aikasarjatiedoissa. Investointimenot eivät sisälly käyttömenoihin. Opiskelijaa kohden lasketut käyttömenot on saatu jakamalla koulutussektorittaiset kustannusvuoden menot syyslukukauden opiskelijamäärien vuosikeskiarvolla. Perusopetuk-sen ja lukiokoulutuksen käyttömenoihin on lisätty laskennallisesti kuntien opetushenkilökunnan työnantajan eläkevakuutusmaksut vuosina 1995-2001.
Perusopetuksen menoiksi on laskettu peruskoulujen, peruskouluasteen eri-tyiskoulujen sekä harjoittelukoulujen ja muiden peruskoulua vastaavien koulujen perusasteen menot. Sairaala- ja vammaisopetuksen sekä valtion koulukotien menot sisältyvät lukuihin. Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset eivät sisälly menoihin. Vuodesta 1999 alkaen menot sisältävät myös kansanopistojen järjestämän perusopetuksen. Ennen elokuuta 2000 peruskoulun yhteydessä tapahtuneen esiopetuksen menot sisältyvät perusopetuksen menoihin.
Lukiokoulutuksen menot sisältävät lukioiden menot sekä harjoittelukoulujen ja muiden lukiokoulutusta järjestävien oppilaitosten lukiokoulutuksen menot. Vuodesta 1999 alkaen menot sisältävät myös kansanopistojen järjestämän lukiokoulutuksen. Opiskelijakohtaisten menojen laskennassa aineopiskelijat sisältyvät opiskelijamääriin. Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset eivät sisälly menoihin.
Ammatillisen koulutuksen menot sisältävät ammatillisten oppilaitosten (ml. musiikkioppilaitokset, liikunnan koulutuskeskukset, kansanopistot ja ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset) ammatillisen peruskoulutuksen (tutkintoon johtavan koulutuksen) menot. Aikasarjatiedoissa kansanopistojen ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten ammatillisen peruskoulutuksen menot sisältyvät ammatillisen koulutuksen menoihin vuodesta 1999 alkaen. Ammatillisten erikoisoppilaitosten menot sisältyvät ammatillisen koulutuksen lukuihin. Tiedot eivät sisällä oppisopimuskoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen, lääninhallitusten ostaman täydennyskoulutuksen ja maksullisen palvelutoiminnan menoja. Väliaikaisten am-mattikorkeakoulujen, Ahvenanmaan ja sotilasalan ammatillisten oppilai-tosten menot eivät ole mukana ammatillisen koulutuksen menoissa.
Ammattikorkeakoulukoulutus sisältää väliaikaisten ja vakinaisten ammat-tikorkeakoulujen menot. Ahvenanmaan ammattikorkeakoulukoulutuksen menot eivät sisälly lukuihin. Opiskelijakohtaisten menojen laskennassa poissaoleviksi ilmoittautuneet uudet opiskelijat eivät sisälly ammattikor-keakoulukoulutuksen opiskelijamääriin.
Yliopistokoulutus ja -tutkimus sisältää yliopistojen menot. Käyttömenoilla tarkoitetaan valtion tilinpäätöksen mukaisia budjettirahoitteisia toimintamenoja mukaan lukien talonrakennuksista ja kiinteistöjen hankinnasta aiheutuneet menot. Lisäksi yliopistokoulutuksen ja -tutkimuksen käyttömenoihin on sisällytetty yliopistojen ulkopuolinen tutkimusrahoitus. Yli-opistojen menoissa ovat mukana valtion kiinteistölaitoksen vuokrat vuodesta 1995 alkaen (vuonna 1995 vain osan kustannusvuotta). Opiskelija-kohtaisten menojen laskennassa ulkopuolinen tutkimusrahoitus sisältyy yliopistokoulutuksen ja -tutkimuksen menoihin.
Yliopistolain uudistuksen aiheuttamista muutoksista johtuen vuoden 2010 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietoihin. Vuonna 2010 luvut eivät sisällä siirtomäärärahoja yliopistojen toimintamenoihin ja yliopistojen yhteisiin menoihin. Vuodesta 2010 alkaen tiedot sisältävät momentin 29.40.50 Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan menot. Harjoittelukoulujen ja Kansalliskirjaston menot sekä yliopistojen arvonlisäverokompensaatio eivät sisälly lukuihin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Peruskoulu-, ainevalinta- ja erityisopetustilastossa peruskoulun oppilaita ovat kaikki peruskoulussa kirjoilla olevat oppilaat: esiopetusoppilaat, vuosiluokkien 1-9 oppilaat sekä lisäopetusoppilaat (10. luokan oppilaat).

Peruskoulun oppilasmäärätiedot kuvaavat ajankohtaa 20.9.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ammatillisen koulutuksen tilastossa oppisopimuskoulutuksella tarkoitetaan tutkintoon johtavaa oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutus on työvaltainen opiskelumuoto, jossa suurin osa ammattitaidosta hankitaan työpaikalla ja koulutusta täydennetään tietopuolisilla opinnoilla yleensä jossakin oppilaitoksessa.

Oppisopimuskoulutus johtaa samoihin ammatillisiin perustutkintoihin kuin oppilaitoksissa järjestettävä koulutus. Siinä voi suorittaa myös ammatti- ja erikoisammattitutkintoja.

Lue käsitteen koko määritelmä

Optiolaina on joukkovelkakirjalaina, johon liittyy optiotodistuksia. Ensisijaismarkkinoilla ne myydään toisiinsa kytkettyinä. Kummallekin syntyy kuitenkin itsenäiset jälkimarkkinat. Optiolaina on merkintäoikeuslaina, jonka merkitsijät saavat lainan pääoman ja koron takaisinmaksun lisäksi oikeuden merkitä liikkeeseenlaskijayrityksen osakkeita tiettyyn hintaan tiettyinä aikoina. Mikäli luottolaitoksella on hallussaan erillisiä optiotodistuksia, ne ovat rinnastettavissa osakkeisiin ja osuuksiin. Niitä ei merkitä tähän luokkaan.

Lue käsitteen koko määritelmä

Organisaatioinnovaatio on uuden organisatorisen menetelmän käyttöönotto yrityksen liiketoimintakäytännöissä (mukaan lukien tiedonhallinta), työorganisaatiossa tai ulkoisissa suhteissa. Menetelmä ei ole saanut olla yrityksen käytössä aiemmin. Uuden menetelmän käyttöönoton tulee perustua yritysjohdon strategiseen päätökseen.

Organisaatioinnovaatioksi ei lueta yritysfuusioita tai yritysostoja, vaikka ne toteutuisivat yrityksen kannalta ensimmäistä kertaa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Palkkarakennetilasto:

Palkkarakennetilastossa koko- ja osa-aikaisuuden erittely perustuu säännölliseen viikkotyöaikaan. Tilastossa on osa-aikaisiksi määritetty ne palvelussuhteet, joiden säännöllinen viikkotyöaika on enemmän kuin 10 prosenttia kyseisen alan yleistä työaikaa lyhyempi. Koko- ja osa-aikaisuutta ei ole pystytty määrittämään niille palkansaajille, joille ei ole tiedossa säännöllistä viikkotyöaikaa. Tämä voi johtua joko tiedon ilmoittamatta jättämisestä tai siitä, että henkilön työaika vaihtelee. Julkisen sektorin opettajien koko- ja osa-aikaisuus on määritetty palvelussuhteen ehtojen mukaisesti. Ne yksityisen sektorin opettajat, joiden viikko-opetusvelvollisuus on vähemmän kuin 16 tuntia, määritellään palkkarakennetilastossa osa-aikaisiksi palkansaajiksi.

Yksityisen sektorin palkkatilastot:

Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisilla osa-aikaisuuden määrittely perustuu palkkarakennetilaston tavoin pääsääntöisesti viikkotyöaikaan. Osa-aikaisiksi palkansaajiksi määritellään tilastossa ne palkansaajat, joiden säännöllinen viikkotyöaika on enemmän kuin 10 prosenttia kyseisen alan yleistä työaikaa lyhyempi.

Loppuosalle palkansaajista osa-aikaisuustieto saadaan suoraan tiedustelusta tai se määräytyy palvelussuhteen mukaan. Jos palkansaajan säännöllinen viikkotyöaika ei ole tiedossa, käytetään osa-aikaisuuden määrittelyssä myös palkansaajan ansiotietoja hyödyksi.

Yksityisen sektorin tuntipalkkaisille ei määritellä erikseen koko- ja osa-aikaisuutta.

Julkisen sektorin palkkatilastot:

Julkisella sektorilla palkansaajien koko- ja osa-aikaisuus määritellään palvelussuhteen luonteen sekä ehtojen mukaan. Koko- ja osa-aikaisuustieto saadaan yleensä tiedustelun yhteydessä.

Työvoimakustannustutkimus:

Työvoimakustannustilastossa osa-aikainen on henkilö, jonka työaika on lyhyempi kuin virkaehtosopimuksen tai työehtosopimuksen mukainen tai ko. yksikössä tavanomaisesti noudatettava työaika.

Vrt. Kokoaikainen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Peruskoulun erityisopetustilastossa osa-aikaisella erityisopetuksella tarkoitetaan opetusta, jota oppilas voi saada muun opetuksen ohessa, jos hänellä on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään. Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös tehostetun tai erityisen tuen aikana.

Lue käsitteen koko määritelmä

Peruskoulun erityisopetustilastossa osa-aikaisen erityisopetuksen syyt olivat lukuvuosina 2001/2002-2009/2010 seuraavat:
1) puhehäiriö
2) luku- ja kirjoitushäiriö tai -vaikeudet
3) matematiikan oppimisen vaikeudet
4) vieraan kielen oppimisen vaikeudet
5) sopeutumisvaikeudet tai tunne-elämän häiriö tai
6) muut vaikeudet oppimisessa.

Osa-aikaisen erityisopetuksen peruste määräytyi erityisopetuksen saannin ensisijaisen syyn mukaan.

Lue käsitteen koko määritelmä

Yliopisto- ja ammattikorkeakoulutilastoissa kokopäiväisen ja osa-aikaisen korkeakouluopiskelun tilastollinen määrittely perustuu suoritettujen opintopisteiden määrään. Tieto suoritetuista opintopisteistä pohjautuu Tilastokeskuksen keräämiin edellisen vuoden opintopistetietoihin. Opintopistetiedot on kerätty kaikilta yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta. Lukuvuoden aikana 30 opintopistettä tai enemmän suorittaneet luokitellaan kokopäiväisiksi opiskelijoiksi ja alle 30 opintopistettä suorittaneet luokitellaan osa-aikaisiksi opiskelijoiksi. Kaikki poissaoleviksi ilmoittautuneet luokitellaan osa-aikaisiksi opiskelijoiksi.

Ensimmäistä vuotta opiskelevilla opiskelijoilla ei ole vielä opintopistetietoa, joten nämä katsotaan kokopäiväisiksi opiskelijoiksi kyseisenä lukuvuonna. Jatko-opiskelijoiden (lisensiaatti-, tohtori- , erikoislääkäri-, erikoiseläinlääkäri-, erikoishammaslääkäri- ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat) opintopistetiedot eivät opintojen luonteesta johtuen kuvaa opintojen kokopäiväisyyttä. Laskennallista kokopäivä- ja osa-aikaopiskelijoiden määrää muodostettaessa jatko-opiskelijat katsotaan kaikki osa-aikaisiksi opiskelijoiksi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Osa-aikatyötä tekeväksi luokitellaan palkansaaja tai yrittäjä, joka ilmoittaa tekevänsä päätyöpaikassaan osa-aikatyötä. Määritelmä ei perustu tuntirajoihin, vaan vastaajan omaan käsitykseen työn osa-aikaisuudesta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kunnan osa-alueet muodostuvat kunnan itsensä määrittelemistä toiminnallisista aluekokonaisuuksista, jotka ovat kunnan oman aluesuunnittelun ja -seurannan pohjana. Tilastokeskus hoitaa uusien osa-aluerajojen digitoinnin sekä raja- ja nimitiedostojen ylläpidon. Kunnilla on mahdollisuus tarkistaa osa-aluejakonsa kerran vuodessa.

Osa-aluejako on hierarkkinen kolmitasoinen luokitus, jossa on 1-numeroinen suuraluetaso, 2-numeroinen tilastoaluetaso ja 3-numeroinen pienaluetaso. Osa-alueet numeroidaan juoksevasti käyttäen näitä kolmea hierarkkista tasoa. Kuusinumeroinen osa-alukoodi on sidottu kolminumeroiseen kuntakoodiin, joten kokonaisuudessaan osa-aluekoodi on yhdeksän merkin mittainen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Merkityistä osakkeista, sijoitusosuuksista tai kantarahasto-osuuksista luottolaitoksille maksamatta oleva määrä siihen saakka, kun se on maksettu tai merkintä on mitätöity.

Lue käsitteen koko määritelmä

Osakeyhtiön perustajina voi olla yksi tai useampia luonnollisia tai juridisia henkilöitä. Yksityisen osakeyhtiön osakepääoma on vähintään 8000 euroa ja julkisen osakeyhtiön 80 000 euroa. Osakkaat eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön sitoumuksista. Osakeyhtiö ilmoitetaan kaupparekisteriin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Osakkeet ja osuudet kirjanpitolaissa määritellyissä omistusyhteysyrityksissä. Ei sisällä kiinteistöyhtiöiden osakkeita ja osuuksia.

Lue käsitteen koko määritelmä

Osakkeet ja osuudet kirjanpitolaissa määritellyissä tytäryrityksissä. Ei sisällä kiinteistöyhtiöiden osakkeita ja osuuksia.

Lue käsitteen koko määritelmä

Osakkuusyritys on yritys, jonka äänivallasta konsernin emoyrityksellä on 20-50 prosentin osuus suoraan tai välillisesti.

Lue käsitteen koko määritelmä

Osallistumispäivillä on tarkoitettu niitä päiviä, jotka henkilö on ollut koulutuksessa (osallistunut opetukseen) viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana eikä koulutuksen tai kurssin kestoa. Osallistumispäiviin ei laskettu mukaan kurssipaikalla matkustamiseen käytettyä aikaa eikä tehtäviin tai harjoituksiin kotona käytettyä aikaa. Yhden koulutus-/osallistumispäivän kestoksi määriteltiin kuusi tuntia.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tähän luokkaan sisällytetään saamiset osamaksusopimuksista, osamaksukaupan rahoituspalvelusta, myyntirahoituksesta, sekä hankintarahoituksesta ja muusta rahoituksesta, joka perustuu osamaksu sopimukseen tai sen luonteiseen sopimukseen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ositetun otannan avulla parannetaan otoksen edustavuutta ja tarkkuutta jakamalla perusjoukko ennen otoksen poimimista ositteisiin. Tämä edellyttää, että tutkijalla on käytettävissään perusjoukkoa koskevia tietoja, joita voi käyttää osittamisessa. Esim. jos halutaan tutkia opiskelijoiden asennoitumista opintouudistukseen, perusjoukko on järkevää jakaa opintosuuntauksen mukaisiin ositteisiin, koska eri alojen opiskelijoiden mielipiteet eroavat toisistaan, ja valita kustakin ositteesta lopullinen otos.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ostajanhinta on hinta, jonka ostaja tosiasiassa maksaa tuotteista mukaan luettuna kaikki tuoteverot miinus tuotetukipalkkiot (mutta pois lukien vähennyskelpoiset verot, kuten tuotteiden ALV); mukaan luettuna kaikki kuljetusmaksut, jotka ostaja maksaa erikseen saadakseen toimituksen vaadittuna ajankohtana ja vaadittuun paikkaan; kaikkien suurostojen ja sesonkiajan ulkopuolisten ostojen perusteella normaalihinnoista tai -maksuista myönnettyjen alennusten vähentämisen jälkeen; poisluettuna korko- ja palvelumaksut, jotka liittyvät luottojärjestelyihin; poisluettuna kaikki ylimääräiset maksut, jotka ovat aiheutuneet siitä, että maksua ei ole pystytty suorittamaan ostohetkellä määrätyn maksuajan kuluessa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ostetuilla aineilla ja tarvikkeilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana tuotantoa varten yrityksen ulkopuolelta ostettuja raaka-aineita, puolivalmisteita, lisäaineita ja tarvikkeita. Kysytään arvo ja määrä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Yrityksen ja luottolaitoksen väliseen rahoitussopimukseen perustuva vaihto- ja käyttöomaisuushankinnoista syntyneiden ostolaskujen rahoitus. Ostolaskurahoituksen vakuutena on useimmiten pankkitakaus.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Maidenvälisten hintavertailujen kautta lasketaan valuuttojen väliset arvosuhteet, ostovoimapariteetit. Ostovoimapariteetti on valuuttakurssi, jolla laskettuna kahden maan hyödykekorin hinta on täysin sama yhteiseksi valuutaksi muutettuna. Ostovoimapariteetti ei yleensä ole sama kuin todellinen valuuttakurssi.

Ostovoimapariteetin avulla mitataan kansantalouden rahan arvoa sen perusteella, miten paljon sen valuutalla voi ostaa tavaroita ja palveluja. Tällä tavoin saadaan tarkempi käsitys kansantalouden tuotoksesta asukasta kohti kuin vain muuttamalla bruttokansantuotteen tai bruttokansantulon arvo (yleensä) Yhdysvaltojen dollareiksi tai euroiksi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Jäsentensä eduksi taloustoimintaa harjoittava yhteisö, jonka jäsenmäärä ja pääoma ovat ennalta määräämättömät. Jäsenet osallistuvat toimintaan käyttämällä hyväkseen yhteisön palveluksia. Osuuskunnan perustajia tulee olla vähintään viisi. Jos sääntöjen mukaan jäsenten enemmistö on osuuskuntia tai yhteisöjä, perustajia tarvitsee olla vain kolme. Osuuskunta merkitään kaupparekisteriin. Osuuspankki on pankkitoimintaa harjoittava osuuskunta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Otanta viittaa otosyksiköiden poimimiseen tutkimusta varten käyttäen hyväksi jotain otantatekniikkaa, jolla varmistetaan poiminnan satunnaisuus. Tavallisimpia tekniikoita ovat yksinkertainen satunnaisotanta, systemaattinen otanta, ositettu otanta ja ryväsotanta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Otanta-asetelma liittyy satunnaisotoksen poimintaan perusjoukosta tutkimusta varten. Se tarkoittaa erilaisia yleisesti hyväksyttyjä tekniikoita otosten valintaan, esim. yksinkertainen satunnaisotos, ositettu otos tai ryväsotos. Otanta-asetelma määrittelee todennäköisyyden sille, että tietty perusjoukon alkio tulee mukaan otokseen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Otos on jollain satunnaismenetelmällä suuremmasta perusjoukosta valittu alkioiden joukko. Seitsemän lottonumeroa ja kolme lisänumeroa käsittävä otos valitaan noin 40 numeron perusjoukosta sekoittamalla pallot perusteellisesti ennen niiden poimintaa erilleen. Satunnaisotannassa jokaisella otosalkiolla on tietty todennäköisyys tulla valituksi otokseen. Yksinkertaisessa satunnaisotannassa valintatodennäköisyys on sama jokaisella alkiolla.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ennen vuotta 1997 ottolapseksi otettuina lapsina väestötilastoissa näkyivät myös perimysjärjestyksessä tapahtuneet muutokset, vaikka niissä ei tapahdu varsinaista adoptiota. Vuoden 1997 tilastoista lähtien adoptioina näkyvät vain todelliset adoptiot.

Lue käsitteen koko määritelmä

Jaa